Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 31.10.2017

Suomesta geotietotaitoa Kirgisiaan ja Tadžikistaniin

Vesinäytteiden ottamista, karttojen digitointia ja kenttämittauksia – näitä ja paljon muuta sisältävät geoalan asiantuntijoiden yhteistyöhankkeet Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Geologian tutkimuskeskuksen hankkeet vuosina 2011–2018 paikallisten tutkimuskeskusten kanssa rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista.

Yhteistyöhankkeeseen kuuluvissa koulutuksissa kehitetään ja opetellaan työprosesseja geoaineistojen digitalisoimiseksi ja tiedonhallinnan tukemiseksi. Geoaineistoja käytetään esimerkiksi luonnonvarojen hallinnoimiseen, ympäristön tilan seurantaan ja infrastruktuurin suunnitteluun.

Kirgisialaiset ja tadžikistanilaiset geoasiantuntijat opiskelevat karttojen digitointia paikkatietokantaan Rovaniemellä maaliskuussa 2016 järjestetyssä koulutuksessa. Kuva Reijo Lampela/GTK
Kirgisialaiset ja tadžikistanilaiset geoasiantuntijat opiskelevat karttojen digitointia paikkatietokantaan Rovaniemellä maaliskuussa 2016 järjestetyssä koulutuksessa. Kuva Reijo Lampela/GTK

Tiedon jakamista varten on perustettu Keski-Aasian geoportaali yhdessä Kirgisian, Tadžikistanin ja Kazakstanin kanssa. Yhteistyötä ja tiedon jakamista on lisätty laitosten sisällä, kansallisten virastojen ja tutkimuslaitosten sekä kansainvälisten organisaatioiden välillä.

Hankkeissa keskitytään ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ilmiöiden, kuten maanvyörymien, ennakoimiseen kaukokartoitus- ja satelliittikuva-aineistojen avulla. Lisäksi tehdään ympäristö- ja pohjavesitutkimuksia muun muassa geofysikaalisia menetelmiä hyödyntäen.

Näitä kartoituksia ja tutkimuksia varten projekteihin on hankittu ajanmukaisia laitteita ja ohjelmistoja.

Yhteistyötä maiden geoasiantuntijoiden välillä on lisätty järjestämällä yhteisiä koulutuksia. Viimeisimpään kenttämittauskoulutukseen Tadžikistanissa osallistuivat molempien maiden geofyysikot.

Vuoret tutkimuskohteena

Kenttätyö tehtiin todellista tarvetta varten: Obigarm-Nurobod alueiden välille, jyrkkään vuoristoiseen maastoon, rakennetaan uusi tie tunneleineen Keski-Aasian suurimman padon jättäessä alleen vanhan tien.  Vuoren geologinen rakenne selvitettiin erilaisilla geofysikaalisilla menetelmillä mitaten.

Pohjaveden kenttämittauksia Cholpon-Atassa, Issyk-Kul-järven läheisyydessä Kirgisiassa vuonna 2016. Kuva: Jaana Lohva/GTK
Pohjaveden kenttämittauksia Cholpon-Atassa, Issyk-Kul-järven läheisyydessä Kirgisiassa vuonna 2016. Kuva: Jaana Lohva/GTK

Yhteistyön vaikutukset näkyvät jo kohdemaiden tutkimuslaitosten arjessa, kuten onnistuneisiin hankkeisiin kuuluukin. Hankkeiden tuloksina sekä Tadžikistanissa että Kirgisiassa toimivat nyt aktiiviset aineistojen digitointi- ja numeeristamisprosessit.

Paikallisten geofysiikkojen osaaminen on kehittynyt. He ovat saaneet ulkopuolisia tilaustöitä, joissa hyödynnetään hankkeen yhteydessä hankittua geofysikaalista laitteistoa, muun muassa erilaisiin rakenneselvityksiin.

Pohjavesitutkimusten avuksi on hankittu kenttälaitteisto, jolla pystytään seuraamaan pohjaveden laadussa tapahtuvia muutoksia. Näin on vähennetty laboratorioanalyysien kustannuksia. Kokonaisuudessaan kohdemaat ovat olleet tyytyväisiä geotiedon hallinnassa tapahtuneeseen kehitykseen.

Suomen tuki luonnonvarojen hallinnan vahvistamisen hankkeille Kirgisiassa ja Tadžikistanissa vuosina 2014-2018 on yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Jaana Lohva

Kirjoittaja toimii Kirgisian ja Tadžikistanin hankkeiden projektipäällikkönä Geologian tutkimuskeskuksessa.

Takaisin ylös