Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 13.12.2007 | Suomen suurlähetystö, Peking

Kiinan tuoteturvallisuus ja laatuskandaalit

Kiinan eräät vientituotteet ovat nousseet otsikoihin huonon laadun ja sisältämiensä terveydelle haitallisten materiaalien takia, mikä on saanut Kiinan valmiustilaan. Viranomaisten lisäksi tuoteskandaaleista on syytetty milloin alihankkijoita, milloin tuotteita tilaavia ulkomaisia suuryrityksiä. Ongelmavyyhtiin kietoutuvat niin huono valvonta, tiukat tuottovaatimukset, bisnesetiikka kuin korruptiokin.

Huolimatta ongelmista Kiinan rooli maailman työpajana ei ole uhanalainen. Vienti kasvaa edelleen voimakkaasti. Lyhyen aikavälin riskit Kiinan taloudelle eivät ole merkittäviä. Jos laatuongelmat kuitenkin jatkuvat, pitkällä tähtäimellä ne voivat estää Kiinaa siirtymästä korkeammalle arvoketjussa.
Tuotannon mahdollinen siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin ei tule tapahtumaan äkillisesti niin kuin ei tuotannon tulo Kiinaankaan tapahtunut. On vaikea uskoa että laatuongelmat, joita ulkomainen yritys kohtaa Kiinassa, olisivat pienempiä joissain muissa matalan tulotason maissa.

Pekingin suurlähetystö arvioi raportissaan tuoteturvallisuusongelmavyyhtiä useasta näkökulmasta.


Torneja Shanghaissa
Laatukohu pyrittiin aluksi Kiinassa kiistämään, mutta pian hallitus alisti asian kokeneimmalle "troubleshooterilleen". Olympialaiset 2008 ja Shanghain maailmannäyttely 2010 takaavat Kiinan säilymisen valokeilassa. Kuva Shanghaista, Matti Heimonen.

"Skandaalimainen" vienti

Viimeisen puolen vuoden aikana Kiina on päässyt toistuvasti otsikoihin terveydelle vaarallisista vientituotteista. Kuluttajien arkipäivää ympäri maailmaa ovat varjostaneet pilaantuneet kiinalaiset elintarvikkeet, myrkylliset vaatteet ja ennen kaikkea lelut. Kohu alkoi maaliskuussa lemmikkieläinten ruoista, jotka aiheuttivat eläimille maksaongelmia ja kuolemia. Selvitysten jälkeen syyksi löytyi Yhdysvalloissa valmistuksessa käytetty Kiinasta tuotu vehnägluteeni, johon oli sekoitettu melaniinia. Tuotetta oli käytetty Kiinassa tarkoituksella, eikä se ollut jäänyt Yhdysvaltain terveysviranomaisten haaviin. Samaa ainetta oli siipikarjan ruoassa, jota kautta se on saattanut päätyä ihmisten ravintoketjuun.

Suurin yksittäinen kohua aiheuttanut tapahtuma oli lelujätti Mattelin ilmoitus Kiinassa valmistettujen lelujen vetämisestä markkinoilta niiden sisältämän myrkyllisen lyijymaalin vuoksi sekä toisessa tapauksessa pienten magneettien vuoksi, joita lapset saattaisivat niellä. Mattelin ilmoituksen mukaan kiinalainen alihankkija, jota Mattelin sopimusvalmistaja käytti, osti maalia ei-valtuutetulta toimittajalta. Myöhemmin Mattel esitti julkista katumusta ja ilmoitti, että lelujen markkinoilta vetämisen syynä oli virheellinen tuotesuunnittelu, ei valmistuksessa tehdyt virheet.

Toistuvat markkinoilta vetämiset ja ilmoitukset tullien pysäyttämistä kiinalaistuotteista ovat horjuttaneet kuluttajien ja tuottajien luottamusta kiinalaisiin tuotteisiin ja nostaneet Kiinan valmiustilaan. Tuoteturvallisuuskohu tulee samaan aikaan kun Yhdysvaltojen lisäksi myös EU on muutenkin nostanut ääntään kiinalaistuotteiden tunkeutuessa niiden markkinoille liiallisessa määrin; tuotteet, joiden tuotannossa nojataan eri periaatteisiin kuin länsimaissa.

Kiinan näkökulmasta länsimaiden tuoteturvallisuusvaatimukset ovat yksi protektionismin ilmenemismuoto. Kiina painottaa, ettei kuluttajien turvallisuuden takaamista tai sitä varten luotuja standardeja tule käyttää tekosyynä protektionismille, eikä asiaa saa politisoida.

Missä vika?

Ongelmavyyhtiin kietoutuvat niin puutteellinen valvonta, tiukat tuottovaatimukset kovasti kilpailluilla markkinoilla, matala bisnesetiikka kuin korruptiokin. Tapahtunut oli monessa mielessä vain ajan kysymys. Tuoteturvallisuusongelmat ovat osaltaan seurausta Kiinan talouskasvusta, jossa valtion sääntely, jos ei ehkä lainsäädäntö niin ainakin toimeenpano, ei ole pysynyt mukana.

Kolmisenkymmentä vuotta sitten Kiinalla ei käytännöllisesti katsoen ollut vientiä eikä lainkaan yksityisiä yrityksiä. Nyt yksityinen sektori vastaa ainakin 60 prosentista BKT:stä ja vienti - 40 % BKT:stä - on talouskasvun tukiranka. Tuotanto on monen pienen valmistajan käsissä. Kiinassa on yksistään leluvalmistajia 8 000, ja ne tuottavat 80 prosenttia maailman leluista. Lääkkeitä valmistavia yrityksiä on yli 5 000. Elintarvikkeiden tuotannossa ja jalostuksessa toimii arviolta miljoona yritystä. 70 prosenttia viimeksi mainituista on hyvin pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Viranomaisten on mahdotonta valvoa kaikkia vientiin tuottavia yrityksiä tai vientituotteita. Lisäksi kaikilla viranomaistasoilla esiintyvä korruptio kyseenalaistaa tarkastusten ja valvonnan tehokkuuden.

Viranomaisten lisäksi tuoteskandaaleista on syytetty milloin alihankkijoita, milloin tuotteen tilaavia ulkomaalaisia suuryrityksiä. Alihankkijoilla ei ole motiivia tehdä parempilaatuisia tuotteita kuin niiltä vaaditaan. Ulkomaisten yritysten taas on erittäin vaikea valvoa tehokkaasti kiinalaisten alihankkijoiden toimintaa ja tietää toimivatko ne edes asetettujen laatuvaatimusten mukaisesti. Tuotantoketju on usein monipolvinen, eikä tuotteiden alkuperää välttämättä pystytä jäljittämään.

Puun ja kuoren välissä

Viime vuosina kiinalaisten tuottajien olosuhteet ovat käyneet entistä ahtaammiksi sekä tuotantoketjun alku- että loppupäästä. Alkupäässä ovat kasvavat raaka-aine- ja energiakustannukset ja loppupäässä ulkomaiset asiakkaat, jotka vaativat yhä matalampaa hintaa. Myös työvoimakustannukset ovat nousseet, keskimäärin noin 10 prosenttia vuosittain, jo monen vuoden ajan. Kun otetaan lisäksi huomioon huono yrityshallinto, heikot valvontaviranomaiset ja korruptio, ei ole yllättävää, että monet yritykset pyrkivät oikoteitse korkeampiin voittoihin.

Vientiin menevät elintarvikkeet ovat Kiinassa eri tasolla kuin Kiinan sisällä markkinoilla olevat. Vientiin valmistetut tuotteet ovat laadultaan parhaasta päästä, ja Kiinan ilmoittaman mukaan niistä 90 prosenttia on orgaanisia tai "vihreitä" tuotteita. Sen sijaan 7 000:sta kotimaisille kuluttajille suunnatuista elintarviketuotteesta 20 prosenttia ei vastannut laatu- ja turvallisuusstandardeja hallituksen tekemän tutkimuksen mukaan. Kiina raportoi 3 500 ruokamyrkytystapausta tämän vuoden toisella neljänneksellä; niistä 70 johti kuolemaan.

Ongelmana Kiinassa on myös köyhyys. Kiinassa on yhä yli 130 miljoonaa ihmistä, jotka elävät alle dollarilla päivässä. Näiden ihmisten intresseissä ei ole ostamansa ruoan laadun parantaminen vaan sen määrän lisääminen. Tämä luo markkinoita turvattomille elintarvikkeille.

SARS-ongelmaa ratkonut varapääministeri kampanjapäälliköksi

Kiinan hallitus vastasi ruoka- ja tuoteturvallisuuteen liittyviin ongelmiin aluksi kiistämällä tapaukset ja väittämällä ulkomaisen median liioittelevan niitä. Lisäksi se yritti vastahyökkäystä osoittelemalla puutteita tuontituotteiden laadussa. Sitten tyyli kuitenkin muuttui ja ongelmat on tunnustettu.

Pääasiassa Kiina onkin reagoinut syntyneeseen kohuun asiallisesti ja ryhtynyt toimeen tapausten selvittämiseksi. Kiina julisti elokuussa nelikuukautisen kampanjan ruoka- ja tuoteturvallisuuden parantamiseksi. Toimeen ryhdyttiin korkealla tasolla, ja asiasta vastaamaan laitettiin varapääministeri Wu Yi, joka on aiemminkin saanut ratkottavakseen vaikeita ongelmia kuten SARS:in ja henkisen omaisuuden suojan puutteet.

Kampanja ei ollut reaktio yksistään ulkomailla nousseeseen kohuun, vaan myös Kiinan sisällä kasvaneeseen tyytymättömyyteen siihen, ettei Kiina pysty tarjoamaan kansalaisilleen turvallista ruokaa ja kulutustuotteita. Kiinan virallisen uutistoimiston Xinhuan tekemään kyselyyn vastanneista 92 prosenttia oli huolissaan ruokaturvallisuudesta ja 78 prosentin mielestä ruokaturvallisuuden sääntely on huonoa, mikä osoittaa, että myös kiinalaiset itse ovat turhautuneita viranomaisten toimintaan.

Vientilisenssejä evätty

Kiinalaiset viranomaiset ovat syksyn mittaan lisänneet tarkastuskäyntejä yrityksiin ja viennin valvontaa rajalla. He ovat sulkeneet kymmeniä tuhansia laittomia tuotantolaitoksia ja evänneet vientilisenssejä. Yksistään Guangdongin maakunnassa on suljettu lähes 45 000 ilman toimilupaa toiminutta yritystä. Marraskuun lopulla varapääministeri Wu Yi teki tarkastusmatkan Kiinan suurimpiin kuuluvana tuotantokeskittymänä tunnettuun Guangdongiin. Wu Yi sanoi, että erityisesti lääketeollisuuden tilanteen parantamisessa on edelleen paljon tehtävää. Mutta yritysten sanottiin tienneen Wu Yin ja hänen mukanaan matkustaneen tarkastaja-armeijan pistokokeista etukäteen, mikä antoi niille mahdollisuuden siistiä toimintaansa hyvissä ajoin.

Kiinan kyky tuottaa puhtaita elintarvikkeita joutuu testiin olympialaisten aikaan. Joidenkin maiden edustajat ovat esittäneet huolen, että porsaanlihan syöminen saattaa jättää urheilijat kiinni doping-testeissä. Laiton kasvua edistävien lääkkeiden käyttö on näet yleistä kiinalaisten sikafarmarien joukossa. Huhujen mukaan jokin Euroopan maa on ollut asiasta niin huolissaan, että on tämän takia vaatinut orgaanisen sikatilan perustamista.

Säädöstiukennus ei pure ilman valvontaa tai aktiivisempaa mediaa

Tuoteturvallisuuden parantamiseen Kiinassa pätevät samat peruslääkkeet kuin monien muidenkin ongelmien ratkaisemiseen Kiinassa, ja sama on diagnoosikin. Pelkkä säädösten tiukentaminen ei riitä. Kaikki tapaukset, mukaan lukien Mattelin lelujen nopeasti kuivuvat lyijymaalit, joiden käytölle saattoi olla syynä tuotantoprosessin nopeuttaminen, ja melaniinin lisääminen vehnägluteeniin, olivat Kiinan voimassaolevien lakien ja muiden määräysten vastaisia. Muistaen Kiinan yhteiskunnan erityispiirteet, korruption ja bisnesetiikan puuttumisen, säädösten tiukentaminen ei auta, ellei ole valvontaa.

Turvallisempien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden saamista kuluttajille tehostaisi toimiva ja tasapuolinen oikeuslaitos, joka auttaisi panemaan täytäntöön muun muassa jo olemassa olevat 1.800 kansallista ruokaturvallisuusstandardia. Samoin kuluttajat voisivat haastaa tuotteen valmistajat oikeuteen tilanteissa, joissa tuote ei täytä tuoteturvallisuusstandardeja, mikä antaisi kannusteen noudattaa lakeja. Mutta oikeuslaitoksen tila Kiinassa ei tunnetusti täytä sen enempää tehokkuuden kuin tasapuolisuudenkaan vaatimuksia.

Toinen suuri puute on tiedotusvälineiden viranomaisille alistettu asema. Kaikkein kuuluisimmassa ruokamyrkytystapauksessa, jossa oli kyseessä ravintoarvoltaan olematon lasten maitojauhe, paikallisviranomaiset olivat saaneet valituksia jo vuoden 2003 toukokuussa, mutta eivät tehneet asialle mitään, ennen kuin Kiinan valtakunnallinen televisioyhtiö raportoi asiasta huhtikuussa 2004. Tuolloin 54 yritystä suljettiin ja 30 tapausta annettiin poliisille tutkittavaksi. Siihen mennessä oli aliravitsemukseen ehtinyt menehtyä jo 12 lasta ja lisäksi oli satoja vakavia aliravitsemustapauksia. Muitakin tapauksia on uutisoitu laajalti. Nämä ovat kuitenkin vain jäävuor(t)en huippu(ja). Jos tiedotusvälineet eivät olisi tiukasti viranomaisten kontrollissa, tapausten esiin tulo olisi varmasti toista luokkaa.

Tuoteturvallisuuteen liittyvät myös tuoteväärennökset. Niin kauan kuin tuotteiden väärentäminen on yhtä yleistä kuin nykyisin, ei tuoteturvallisuutta pystytä takaamaan. Kahdeksan kymmenestä väärennetystä tuotteesta, jotka jäävät kiinni Euroopan rajalla, ovat Kiinasta.

Keskilaatu parantunut viime vuosina

Kiina on yksi EU:n tärkeimmistä tavarantuottajista mitä tulee kulutushyödykkeisiin ja sen aseman voi olettaa vain vahvistuvan tulevina vuosina. Kiinan viennissä EU:n markkinoille tuotteiden yleinen hyväksymisaste oli viime vuonna 99,1 prosenttia. Kiinalaisista elintarvikkeista EU-markkinoille on tarkastusten läpi päässyt jopa 99,8 prosenttia.

Osana tuote- ja ruokaturvallisuuskampanjaansa Kiina järjesti Pekingissä 26. marraskuuta kansainvälisen elintarviketurvallisuuskonferenssin. Konferenssissa pitämässään puheessa EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson totesi, että unioni tuo Kiinasta joka päivä puolen miljardin euron arvosta tavaraa, ja yksikin prosentti huonolaatuisia tuotteita on liikaa. EU:n rajalla kiinni jääneiden tuotteiden yksi päälähtömaista on Kiina. Puolet kaikista tarkastuksissa kiinni jääneistä tuotteista, muista kuin ruoka- tai lääketuotteista, on kiinalaisia, leluista jopa 70 prosenttia.

Viimeaikaisista skandaaleista huolimatta on kuitenkin syytä arvioida, että kiinalaisten vientituotteiden yleinen laatu on pikemminkin parantunut kuin huonontunut viime vuosina. Esiin nousseet tapaukset johtuvat osittain tarkemmasta seulasta eivätkä vain kasvavasta vaarallisten vientituotteiden aallosta. Paremmasta valvonnasta huolimatta eurooppalaiset kuluttajat ovat omien yritystensä ja tuojiensa varassa tuoteturvallisuuden suhteen. Viranomaiset eivät pysty valvomaan tai testaamaan kaikkia tuotteita kattavasti. Vielä vähemmän ulkomainen kuluttuja voi jättää testaamisen ja tuoteturvallisuuden Kiinan hallinnon vastuulle.

Laaduntarkkailusta lisälasku eurooppalaiskuluttajille?

Seuraukset tuoteskandaaleista eurooppalaiselle kuluttajalle ovatkin, että viime kädessä he joutuvat maksamaan laadun paremmasta tarkkailusta elintarvikkeiden kohonneissa hinnoissa. Kiinalaisten tuotteiden hinnat nousevat ja kuluttajan ostovoima pienenee. Toisaalta Euroopassa toimivat yritykset, jotka vasta tekevät päätöksiä sijoittumisesta, ottavat huomioon nousseen kohun ja sen mahdolliset vaikutukset yrityksen maineelle ja saattavat etsiä toisen sijoituskohteen tai päätyä etsimään kalliimman, mutta turvallisemman vaihtoehdon kotimarkkinoilta tai muualta.

Tuoteskandaaleista noussut negatiivinen julkisuus on pelästyttänyt Kiinan hallituksen mahdollisista seurauksista viennin kasvulle. Huolimatta esille tulleista ongelmista Kiinan rooli maailman työpajana ei näytä uhanalaiselta. Ainakaan lyhyen aikavälin riskit Kiinan taloudelle eivät ole merkittäviä, sillä tuotantoa on vaikea siirtää nopeasti muualle ja toisaalta lelut ja elintarvikkeet, eniten huonoa mainetta saaneet tuotteet, eivät ole tärkeimpiä Kiinan vientitavaroita; itse asiassa niiden osuus Kiinan kokonaisviennistä on korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Tilastot kertovat Kiinan viennin kasvavan edelleen nopeasti ja siinä tapahtuvien muutosten aiheutuvan muista syistä, mm. dollarin ja euron vaihtokurssin muutoksista, ei tuoteskandaaleista.

Haaste Kiina-brändille ja tavoitteelle nousta arvoketjussa

Jos laatuongelmat kuitenkin jatkuvat ja leviävät uusille sektoreille, pitkällä tähtäimellä ne voivat estää Kiinaa siirtymästä korkeammalle arvoketjussa. Pahin uhka on ehkä se, että jos tuoteskandaalit leviävät laajasti muihin tuotteisiin, ne vahingoittavat ”Kiina-brändiä”. Toisaalta tilanne Kiinassa on vielä kuitenkin se, ettei tuotannossa ole kyse brändeistä. Sen sijaan ulkomaisten yritysten osalta usein kyseessä on tunnettu tuotemerkki. Tuoteturvallisuusskandaalit Kiinassa saattavat siten vahingoittaa siellä toimivien kansainvälisten yritysten mainetta.

Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat tuottajat, joille Kiinankin työvoimakustannukset alkavat olla liian korkeat. Jos tähän yhdistyy vielä vaikeus taata Kiinassa tuotettujen tavaroiden laatu, tulee sijoitusmaan vaihtaminen äkkiä realistiseksi vaihtoehdoksi. Jotkin Kiinassa toimivat yritykset ovat ilmoittaneet harkitsevansa tuotannon siirtämistä tai ainakin sen hajauttamista muualle vielä halvemman hintatason maihin kuten Vietnamiin ja Thaimaahan. Etelä-Kiinassa tehdastyöntekijän keskimääräinen kuukausipalkka on 1 000 yuanin paikkeilla vaihdellen teollisuudenaloittain. Esimerkiksi Vietnamissa keskimääräinen palkka on vain noin puolet tästä.

Tuotannon siirtyminen ei kuitenkaan tule tapahtumaan äkillisesti niin kuin ei sen tulo Kiinaankaan tapahtunut, ja siirtämiseen saattaa olla muitakin syitä. Työvoima saattaa olla halvempaa Kaakkois-Aasian maissa, mutta infrastruktuuri ja kapasiteettiongelmat estävät siirtymästä nopeasti sinne. Toisaalta nämä maat eivät myöskään ole johtavia niiden tuotteiden tuottajia, joita EU tuo. Vaatteet ja huonekalut lienevät ainoita, joissa nämä maat voivat kilpailla Kiinan kanssa. Ja on vaikea uskoa että laatuongelmat, joita ulkomainen yritys kohtaa Kiinassa, olisivat pienempiä joissain muissa matalan tulotason maissa.

Päivitetty 13.12.2007

Takaisin ylös