Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen kehitysyhteistyö Somaliassa

Somalia on maailman köyhimpiä maita, joka on hitaasti toipumassa yli kaksi vuosikymmentä kestäneestä haurauden ja epävakauden ajasta. Valtion rakenteet ovat hyvin heikot, ja konfliktin jälkeen uudelleen rakennettu hallinto vaatii pitkäaikaista kehittämistä. Somalian valtiolla on heikot mahdollisuudet tarjota terveydenhuoltoa ja muita peruspalveluja kansalaisilleen. Äitiys- ja lapsikuolleisuusluvut ovat maailman korkeimpia.

Toisaalta Somalialla on hyvät mahdollisuudet kehittyä. Sen sijainti tärkeiden kauppareittien solmukohdassa tarjoaa hyvät mahdollisuuden kaupan kehittämiseen. Maalla on vilkas yksityissektori ja paljon hyödyntämättömiä luonnonvaroja, muun muassa öljyä, kaasua. Myös esimerkiksi kalastus ja karjankasvatus tarjoavat mahdollisuuksia talouden kehittämiseen.

Suomen tuki Somalialle on kokonaisvaltaista, Suomi osallistuu Somalian jälleenrakennukseen poliittisen dialogin, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan sekä humanitaarisen avun keinoin. Suomen suunniteltu kahdenvälinen tuki Somalialle on 25,7 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.

pdfSomalian maaohjelma

Somalian infograafi

Suomi ja Somalia ovat tehneet kahdenvälistä kehitysyhteistyötä 1980-luvulta lähtien. Somalian valtion romahtaminen 1990-luvun alussa opetti hallitusten välisen yhteistyön vuosiksi. Suomi jatkoi humanitaarista apua, sekä suomalaiset kansalaisjärjestöt pienimuotoista hanketoimintaa Somaliassa. Pitkällisen konfliktin jäljiltä Somalian jälleenrakennus- ja kehitystarpeet ovat erittäin suuret. Suomi painottaa Somalian omistajuutta oman kehityksensä johtajana. Somalia oli Busanissa vuonna 2011 laaditun New Deal for Engagement in Fragile States -viitekehyksen pilottimaita. New Deal –prosessi päättyi vuoden 2016 lopulla, ja Somalian ensimmäinen kansallinen kehitysohjelma ohjaa maan kehitystä seuraavat kolme vuotta.

Somalian uusi kehityssuunnitelma luo pohjan myös Suomen tulevien vuosien kehitysyhteistyölle. Suomi tukee Somaliassa vakaamman ja turvallisemman valtion rakentamista, sekä etenkin valtion ydintoimintojen ja yhteiskunnan kantokyvyn vahvistamista. Toinen painotus on naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin ja oikeuksien edistäminen. Suomi edistää etenkin terveydenhuollon laadun ja saatavuuden kehittämistä. Suomen terveyssektorin tuessa painotetaan äitiys- ja lapsi-, sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen liittyvien palveluiden kehittämistä. Kaikessa yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota naisten ja lasten oikeuksien toteutumiseen.

Kansalaisjärjestöt

Suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat aktiivisesti kehitysyhteistyöhankkeita Somaliassa. Järjestöjen kehitysyhteistyön keskeinen tavoite on paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Hankkeita toteutetaan esimerkiksi naisten ja lasten oikeuksien edistämiseksi, terveydenhuollossa, opetussektorilla sekä maaseutukehityksessä.  Suomen somali-diasporalla on tärkeä rooli kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä, sillä Suomen-somalien järjestöt toteuttavat Somaliassa useita hankkeita yhteistyössä paikallisten järjestökumppaniensa kanssa. Tuki kansalaisjärjestöhankkeisiin Somaliassa on vuositasolla noin 3 miljoonaa euroa.

Tuloksia:

  • YK:n lastenrahasto UNICEFin hallinnoima YK:n terveysohjelma on parantanut äitien ja lasten terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta. Ohjelman tukemissa synnytysklinikoissa on hoidettu satojatuhansia synnytyksiä, ja äiti- ja lapsikuolleisuus on laskenut Somaliassa selvästi. Samalla iso osa Somalian lapsista on saatu ohjelman rokotuskampanjoiden piiriin. Suomi tuki ohjelmaa vuosina 2012-2016.

  • Kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM toteuttaa Somaliassa Suomen tuella terveyssektorin vahvistamishankkeita (MIDA). Hankkeiden avulla on parannettu merkittävästi Somalian terveyssektorin toimintakykyä.  Suomen somali-yhteisöön kuuluvat terveysalan ammattilaiset, lääkärit ja sairaanhoitajat, osallistuvat terveydenhoitojärjestelmän kehittämiseen kouluttamalla paikallisia terveysalan työntekijöitä, kehittämällä sektorin koulutukseen opetussuunnitelmia ja luomalla sektorille lainsäädäntöä. Lähes 1000 terveysalan työntekijää on jo saanut koulutusta. Useisiin sairaaloihin Somaliassa on perustettu uusia osastoja ja yksiköitä. Hargeisan sairaalaan on perustettu dialyysi- ja tehohoitoa antavat osastot, keskosten hoidon yksikkö ja hammashoitola, jotka ovat alansa ensimmäiset julkisen sektorin palveluita tarjoavat laitokset Somaliassa. Hankkeen ansiosta synnytykset ovat turvallisempia ja äidit jäävät entistä useammin henkiin. Parempi hoito on pudottanut vastasyntyneiden keskosten kuolleisuusluvut Hargeisan keskussairaalassa  24:sta prosentista viiteen prosenttiin.

  • Solidaarisuus-järjestön ohjelma on parantanut ruokaturvaa Somalimaassa.  Vuonna 2015 kamelin- ja lampaanmaidon tuotanto kaksinkertaistuivat ja vuohenmaidon tuotanto nelinkertaistui.  Maanviljelijöiden ja paimentolaisten toimeentuloa parannettiin kehittämällä sadevedenkeruujärjestelmiä ja luomalla nuorille uusia työpaikkoja pienyrittäjyyden avulla. Naisia ja miehiä on rohkaistu keskustelemaan väkivallasta, tasa-arvosta ja perhe-elämästä. Myös naisten tietotaitoja ja tulonlähteitä on lisätty. Tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamisessa on edetty, kun opettajien, yhteisöjen johtajien, uskonnollisten johtajien, viranomaisten ja äitien asenteet silpomista vastaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi.

  • Suomen Somalia-verkoston alla toimivat suomalaisjärjestöjen yhteiset ympäristönsuojeluhankkeet ehkäisivät aavikoitumista istuttamalla lähes 30 000 taimea vuonna 2016. Tietoisuus ja sitoutuminen ympäristönsuojeluun kasvoivat koulujen ympäristökasvatuksen, vapaaehtoistyön ja satoja tuhansia ihmisiä tavoittaneiden mediakampanjoiden kautta. Sadat perheet ottivat käyttöön energiaa ja polttopuuta säästäviä liesiä, ja maaperän kunto parani hankealueilla.

pdfKehitysyhteistyön maaohjelmat; missä onnistuttiin vuonna 2016 ja miksi?

Riskien hallinta

Somaliassa kiinnitetään erityistä huomiota yhteistyöhön liittyvien riskien hallintaan. Kehitysyhteistyön mahdollisuudet Somaliassa ovat parantuneet, mutta maa on edelleen hyvin hauras ja turvallisuustilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti.

Suomen tuki:

Naisten ja tyttöjen hyvinvoinnin ja oikeuksien vahvistaminen, lisääntymisterveyspalvelut:

  • Tuki YK:n väestörahasto UNFPAn maaohjelman toteuttamiseen: 10 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.

  • Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n toteuttamien hankkeiden kautta Suomen somali-diasporaan kuuluvat terveysalan ammattilaiset osallistuvat terveyssektorin kehittämiseen eri puolilla Somaliaa esimerkiksi kouluttamalla paikallisia terveysalan ammattilaisia. Hankkeen painotus on äitiys- ja lapsiterveyspalveluiden kehittämisessä. Suomen tuki: 6,5 miljoonaa euroa vuosina 2017-2020.

Valtion ydintoimintojen vahvistaminen:

  • Maailmanpankin hallinnoiman jälleenrakennusrahasto kasvattaa Somalian valtion ydintoimintoja parantamalla Somalian julkisen talouden hallintaa ja verotusta sekä elvyttämällä maan tuottavia sektoreita. Suomen tuki: 4 miljoonaa euroa vuosille 2016-2019.

Kahdenvälisen tuen lisäksi Suomi tukee Somaliassa kansalaisjärjestöjen työtä, humanitaarista miinatoimintaa ja asevalvonnan kehittämistä. Suomalaisia työskentelee EU:n ja YK:n kriisinhallintaoperaatioissa. Suomi antaa Somalialle myös humanitaarista apua.

Takaisin ylös