Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset

Vuodesta 2016 lähtien osa Suomen kehitysavusta on ollut kehityspoliittisia finanssisijoituksia. Niillä tuetaan muun muassa kehitysmaiden omaa yritystoimintaa. Finanssisijoitukset eroavat lahjamuotoisesta avusta siinä, että sijoitettu pääoma palautuu takaisin.

Suomen hallitus päätti vuonna 2016 ottaa käyttöön lahjamuotoisen kehitysavun lisäksi kehityspoliittiset finanssisijoitukset. Ne ovat muodoltaan sijoituksia tai lainoja.

Kehityspoliittisten finanssisijoitusten tavoitteena ovat kehitysvaikutukset kumppanimaissa. Samalla varoille on kuitenkin saatava tuottoa ja sijoitettu pääoma tulee saada takaisin, eli sillä on palaumaodote. Tämä on tärkeää, jotta kehityspoliittiset finanssisijoitukset voidaan laskea valtion budjetissa alijäämäneutraaliksi. Se on yksi apumuodon ehdoista.

Investointien kohdentamista ohjaavat neljä painopistettä, joilla on tärkeä rooli kaikessa Suomen kehitysyhteistyössä. Painopisteisiin voit tutustua täällä. Lisäksi investointien tulee täyttää OECD/DAC:n julkisen kehitysavun (ODA) kriteerit.

Finanssisijoitukset kannustavat yritystoimintaa

Kehityspoliittisten finanssisijoitusten tavoitteena on muun muassa lisätä yritystoiminnan mahdollisuuksia kehitysmaissa. Sijoituksia pyritään tekemään ensisijaisesti köyhimpiin maihin. Se tekee sijoitustoiminnasta haasteellista, sillä toimintaympäristö on vaikea ja markkinat kehittymättömiä.

Yhtenä tavoitteena on saada aikaan vivutusvaikutusta, eli kannustaa myös muuta julkista tai yksityistä rahaa samaan sijoituskohteeseen.

Vaikka kehityspoliittisia finanssisijoituksia ohjaavat osittain samat periaatteet kuin lahjamuotoista kehitysapua, erojakin on. Nämä johtuvat tuotto- ja palaumaodotteesta.

Finanssisijoitusten valmisteleminen on pitkä prosessi. Ulkoministeriö käy investointikohteena olevien tahojen kanssa perusteellisia neuvotteluja. Niissä varmistetaan, että investointeihin liittyvät kriteerit täyttyvät. Ulkoministeriö tekee samalla läheistä yhteistyötä valtionvarainministeriön ja Tilastokeskuksen kanssa.

Vuoden 2016 finanssisijoitusvarat olivat 140 miljoonaa euroa. Ne kanavoitiin kahta eri reittiä pitkin.

Suurin osa varoista kanavoitiin Finnfundille pitkäaikaisena lainana. Finnfund on kehitysrahoituslaitos, josta enemmistön omistaa Suomen valtio. Se tarjoaa yrityksille pitkäaikaista riskirahoitusta ja investointilainoja kannattaviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfundin tulee maksaa laina takaisin 40 vuodessa.

Osa vuoden 2016 finanssisijoitusvaroista kanavoitiin pääomankorotuksena Latinalaisen Amerikan kehityspankin (IDB) alaiselle rahastoyhtiö International Investment Corporationille. IIC on Latinalaisen Amerikan kehityspankin yksityissektorin rahoituksesta vastaava osa. Sen tavoitteena on taloudellisen kehityksen edistäminen alueen yksityissektoria tukemalla.

Vuoden 2017 finanssisijoitukset kohdistetaan ilmastorahoitukseen sekä pienen ja keskisuuren yritystoiminnan vahvistamiseen. Määräraha on 130 miljoonaa euroa. Siitä 114 miljoonaa euroa kanavoidaan Suomen ja Kansainvälisen rahoitusyhtiö IFC:n yhteiseen Suomi–IFC-ilmastorahastoon.

Vuosien 2018-2019 osalta sijoituskohteiden kartoittaminen on käynnissä.

Tämä dokumentti

Päivitetty 13.10.2017

Takaisin ylös