Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa

Myanmar (entinen Burma) tavoittelee yli 50 vuotta kestäneen sotilasvallan jälkeen demokratiaa, poliittista vakautta ja parempia elinoloja. Suomi tukee Myanmarin rauhanprosessia, oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä, naisten ja tyttöjen oikeuksia, metsävarojen hyvää hallintaa sekä opetuksen laadun parantamista.

Myanmarin maaohjelma:

pdfCountry Strategy for Development Cooperation with Myanmar 2016-2019

Myanmar infograafi

Myanmarissa asuu 51,5 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet on alle 27-vuotiaita. Etnisiä ryhmiä on virallisen luokituksen mukaan 135. Maa kuuluu vähiten kehittyneiden maiden joukkoon ja on hauraassa kehitysvaiheessa. Reilu kolmannes maan väestöstä luokitellaan köyhiksi ja yli 70 prosenttia köyhistä asuu maaseudulla.

Maan talous on kasvanut viime vuodet nopeaa vauhtia.  Luonnonvaroilla ja maan sijainnilla Kiinan ja Intian välissä on keskeinen merkitys talouskehityksessä.

Suomi on suunnitellut tukevansa Myanmaria vuosina 2016–2019 yhteensä 34 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea ohjataan myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen kautta.

Kaupallinen yhteistyö

Myanmar on tällä hetkellä yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Maan hallitus pyrkii kehittämään liiketoimintaympäristöä ja avautuminen ulkomaisille sijoituksille ja yrityksille jatkuu.  Suomen ja Myanmarin välinen kaupallinen yhteistyö on vielä pientä, mutta mahdollisuudet taloudellisten suhteiden kehittymiselle ovat lupaavat.

Team Finland -yhteistyö Myanmarissa toimii tehokkaasti. Finpron vetämä Myanmarin kasvuohjelma on keskeisessä asemassa kaupan edistämisessä maiden välillä. Myanmarissa pyritään hyödyntämään Suomen tarjoamia yksityisen sektorin rahoitusinstrumentteja.

Esimerkiksi informaatioteknologia, metsät, vesihuolto, kaivostoiminta, energia sekä koulutussektori ovat aloja, joilla suomalaisyritysten osaamisesta on hyötyä. Suomen kehitysyhteistyö Myanmarissa luo uusia kumppanuuksia ja mahdollisuuksia myös kaupalliselle toiminnalle.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Myanmar on suomalaisille kansalaisjärjestöille vielä uudehko kumppanimaa. Maassa toimii noin kymmenen suomalaisjärjestöä, joiden kautta kanavoidaan noin 1,5-2 miljoonaa euroa vuodessa. Kansalaisjärjestöt tukevat muun muassa demokratiakehitystä, vammaisten aseman parantamisesta, naisten yrittäjyyttä ja opetuksen kehittämistä. Kansalaisjärjestöjen työ tukee myös maaohjelman tavoitteiden saavuttamista.

Tuloksia:

Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Myanmarin kanssa vuodesta 2012 lähtien. Alun perin lähtökohtana oli Suomen tuki Myanmarin rauhanprosessille, mikä nähdään perustana kaikelle kehitykselle.

  • Suomi on tukenut eri etnisten ryhmien ja kansalaisyhteiskunnan sekä naisten osallistumismahdollisuuksia rauhanprosessiin ja kansalliseen dialogiin.

  • Suomi on ollut mukana tukemassa Myanmarissa vuonna 2014 tehtyä väestönlaskentaa. Ikä- ja sukupuolijakauman lisäksi tietoa saatiin muun muassa väestön koulutuksesta, terveydentilasta, asuinoloista, syntyvyydestä sekä muuttoliikkeestä. Kaikki tällainen tieto on tärkeää maan kehityssuunnitelmien valmistelun ja resurssien suuntaamisen kannalta.

  • Suomi on tukenut Myanmarin mineraalivaroja koskevien karttojen siirtämistä digitaaliseen muotoon ja viranomaisten osaamisen vahvistamista. Tämä auttaa maan kaivossektorin kehittymistä ja uusien investointien saamista alalle.

  • Suomen tuella on kartoitettu ympäristöhallinnon kehittämistarpeita ja näin luotu pohjaa ympäristönsuojelun vahvistamiselle.

  • Naisten ja tyttöjen pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveys- sekä sukupuolittuneen väkivallan uhreille tarkoitettuihin palveluihin on parantunut konfliktialueilla. Suomen tukeman ohjelman kautta noin 110 000 naista ja tyttöä on päässyt hyödyntämään näitä palveluja.

  • Suomen tuella on autettu viljelijöitä siirtymään oopiumunikon viljelystä kahvin viljelyyn ja kylämetsien perustamiseen. Siten viljelijät voivat ansaita elantonsa laillisesti ja vahvistaa alueen ympäristön kestävää kehitystä.

  • Yhteensä noin 25 000 lasta (12 000 tyttöä ja 13 000 poikaa) 60 eri kyläyhteisössä etnisillä vähemmistöalueilla on päässyt osallistumaan esiopetukseen Suomen tuella.

pdfKehitysyhteistyön maaohjelmat; missä onnistuttiin vuonna 2016 ja miksi?

Riskien hallinta

Myanmar on hauraassa kehitysvaiheessa. Aseelliset konfliktit jatkuvat ajoittain tietyillä alueilla ja ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu edelleen.  Maan yhteiskunnallinen kehitys ja kestävän rauhan saavuttaminen edellyttävät hallinnon vahvistamista sekä ihmisten ja eri ryhmien keskinäisen luottamuksen lujittamista.  Korruptio on edelleen merkittävä ongelma Myanmarissa.

Myanmar on haavoittuvainen luonnonkatastrofeille, ja humanitaarinen tilanne voi äkisti heikentyä näiden kuten myös aseellisten yhteenottojen seurauksena.

Suomi kiinnittää huomiota riskienhallintaan ja koordinoi yhteistyötään tiiviisti muiden avunantajamaiden kanssa. Merkittävä osa Suomen tuesta Myanmarin kehitykseen kanavoidaan YK:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen kautta, joilla on käytössään laaja keinovalikoima välineitä riskien seuraamiseen ja hallintaan. Hankkeita ja ohjelmia seurataan jatkuvasti, myös säännöllisten kenttäkäyntien sekä ulkopuolisten arviointien ja tarkastusten avulla.

Suomen tuki

Metsien hyvä hallinta

  • Myanmarin metsävarojen kartoitus ja tietojärjestelmien kehittäminen. Toteuttajana YK:n elintarvike- ja maatalous järjestö FAO: 2017–2021: 8 miljoonaa euroa.

  • Suomen luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Myanmarin luonnonvaraministeriön sekä Yezinin metsäyliopiston  yhteistyöhanke koskien metsävarojen kartoitusta: 2017-2020, 1 miljoonaa euroa.

  • Huumekasvien viljelyn korvaaminen kahvinviljelyllä ja kylämetsätaloudella. Hankkeen toteuttaja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava toimisto UNODC: 2016–2018, 3 miljoonaa euroa.

Demokratian, oikeusvaltion ja rauhan edistäminen

  • Tuki Myanmarin rauhanprosessille. Vuonna 2012 alkanut tuki kanavoidaan Suomen Lähetysseuran ja kansalaisjärjestö EBO:n (Euro-Burma Office) kautta. Kolmas vaihe 2016–2018, 3,6 miljoonaa euroa.

  • Avunantajien yhteinen rauhanrahasto (Joint Peace Fund), jonka kautta tuetaan Myanmarin rauhanprosessia. Suomien tuki 2016–2018, 4,5 miljoonaa euroa.

  • Tuki demokratia- ja oikeusvaltionkehitykselle. Toteuttajana YK:n kehitysohjelma UNDP. Vuonna 2013 alkaneen tuen suuruus koko UNDP:n maaohjelmalle on toisessa vaiheessa 2016–2017, 4 miljoonaa euroa.

  • Naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden ja väkivallan uhrien tukipalveluiden saatavuuden parantaminen konfliktialueilla. Tuki kanavoidaan YK:n väestörahaston UNFPA:n kautta: 2016–2018, 3,65 miljoonaa euroa.

Laadukas opetus

  • Opettajankoulutuksen kehittäminen. Hankkeen toteuttaja on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO: 2017-2019, 3,25 miljoonaa euroa.

  • Haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten koulunkäynnin tukeminen, opetusolosuhteiden parantaminen ja opettajien ammattitaidon kehittäminen. Tuki kanavoidaan Maailmanpankin rahaston kautta: 2017–2020, 7,12 miljoonaa euroa.

Muu yhteistyö

  • Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta Myanmariin kanavoidaan vuosittain noin 1,5-2 miljoonaa euroa. Järjestöt toimivat yhdessä paikallisten kumppanien kanssa toteuttaen sekä kehitysyhteistyöhankkeita että humanitaarisen avun hankkeita.

  • Myanmariin kanavoituu tukea myös HEI ICI -ohjelman (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) kautta suomalaisten ja myanmarilaisten korkeakoulujen välisiin yhteistyöhankkeisiin.

  • Suomen Yangonin edustustolla on käynnissä yksi paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM) rahoitettava hanke, jolla edistetään kehityshäiriöisten lasten koulunkäyntimahdollisuuksia.  1.5-vuotisen hankkeen budjetti on 120 000 euroa.

  • Tukea kanavoituu myös EU:n ja Suomen tukemien kansainvälisten järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kuten Maailmanpankin ja Aasian kehityspankin kautta.

  • Suomi on myöntänyt Myanmarille humanitaarista apua lähes vuosittain.

  • Suomi on myöntänyt Myanmarille velkahelpostusta 2,5 miljoonaa euroa.

Tämä dokumentti

Tämän sivun sisällöstä vastaa Eteläisen Aasian yksikkö

Päivitetty 4.9.2017

Takaisin ylös