Kysymyksiä ja vastauksia pakotteista

Kenen tarvitsee noudattaa ja mitä pakotteita?

1.1. Suunnittelemme ulkomaankauppaa. Mistä tiedämme, vaikuttavatko pakotteet suunnitelmiimme?

Lue muistilista pakotteista vientiyritykselle.

1.2. Yritykseni on viemässä tuotteita Turkkiin, josta tiedän niiden päätyvän lopulta Iraniin. Tarvitseeko yritykseni perehtyä Iraniin kohdistuviin pakotteisiin?

Kyllä. Kun viennin tiedetään tai sen epäillään päätyvän pakotteiden kohteena olevaan valtioon kolmannen maan kautta, tulee sitä tarkastella kuin vientiä suoraan pakotemaahan. Viennissä tulee tällöin huomioida kaikki EU-asetuksesta johtuvat velvoitteet, niin tuotteisiin kohdistuvat rajoitukset kuin kielto asettaa suoraan tai välillisesti varoja tai taloudellisia resursseja pakotelistatun tahon saataville.

Esimerkiksi jos kolmanteen valtioon sijoittunut kumppaninne välittää tuotteen pakotelistatulle taholle, on kyse kielletystä välillisestä taloudellisten resurssien luovuttamisesta pakotelistatulle taholle, mistä voitte olla viejänä vastuussa.

Iran-asetuksella kielletään myös pakotteiden kiertäminen eli osallistuminen toimiin, jolla asetuksen tiettyjä säännöksiä rikotaan.

1.3. Olemme viemässä tuotteita Valko-Venäjälle. Vastaanottaja ei ole EU:n pakotelistalla, mutta se on Yhdysvaltain asettamien pakotteiden kohteena eli ns. OFAC-listattu. Voimmeko viedä tuotteita heille?

USA:n Office of Foreign Assets Controlin (OFAC) hallinnoimat pakotteet velvoittavat yhdysvaltalaisia tai Yhdysvalloissa toimivia tahoja, mutta ne eivät sellaisenaan sido eurooppalaisia tai EU:n alueella toimivia ei-yhdysvaltalaisia yrityksiä.

Jos kaupalla on kuitenkin kytköksiä Yhdysvaltoihin tai viemäänne tuotteeseen sisältyy yhdysvaltalaista teknologiaa, tulee Yhdysvaltojen pakotteita (vientilupamenettelyt) noudattaa.

Yhdysvaltain asettamat pakotteet voivat velvoittaa myös suoraan yhtiösäänne työskenteleviä Yhdysvaltain kansalaisia. Jos kaupallanne ei ole tällaisia kytköksiä, ei OFAC-listaus sido juridisesti teitä. Sillä voi olla kuitenkin muita käytännön vaikutuksia, esimerkiksi pankkiliikenteen toimivuuden suhteen.

1.4. Olemme tekemässä kehitysyhteistyötä valtiossa, johon on kohdistettu EU:n pakotteita. Emme ole tekemässä kauppaa vaan rakentamassa kouluja. Voivatko pakotteet vaikuttaa toimintaamme?

Kyllä. Pakotteet velvoittavat kaikkia toimijoita. Vaikka kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua ei sinänsä rajoiteta pakotteilla, myös voittoa tavoittelemattomassa toiminnassa on kiellettyä käyttää esimerkiksi listattuja pankkeja.

Joissakin tilanteissa tietyistä pakotteista voi kuitenkin olla mahdollista ulkoministeriön luvalla poiketa, jos vientiin liittyy esimerkiksi humanitaarisia näkökulmia.

1.5. Meillä on tytäryhtiö Venäjällä ja Iranissa. Ne käyvät kauppaa Iraniin/Iranissa. Tarvitseeko tytäryhtiöidemme noudattaa Iranin pakotteita?

Iran-asetuksen 49(d) artiklan mukaan asetusta sovelletaan ”unionin alueella tai sen ulkopuolella olevaan oikeushenkilöön, yhteisöön tai elimeen, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti”.

Asetuksen 1(o)(iii) artiklan mukaan ”iranilaisella henkilöllä, yhteisöllä tai elimellä” tarkoitetaan ”kaikkia oikeushenkilöitä, yhteisöjä ja elimiä, joiden rekisteröity kotipaikka on Iranissa”.

Arvioitaessa asetuksen soveltuvuutta suomalaisen yhtiön ulkomailla toimivan tytäryhtiön/sivuliikkeen/toimipisteen tai muun yhteisön toimintaan keskeistä on arvioida, onko kyseinen yhteisö perustettu tai muodostettu suomalaisen lainsäädännön mukaisesti. Toisin sanoen asetusta sovelletaan ainakin sellaiseen yhteisöön, jota on täysin epäitsenäisen oikeudellisen luonteensa vuoksi pidettävä osana suomalaista oikeushenkilöä. Yhtiön sivuliike on tyypillinen esimerkki epäitsenäisestä oikeushenkilön osasta.

Sen sijaan esimerkiksi Iranin tai kolmannen valtion lainsäädännön mukaisesti muodostettuun oikeushenkilöön asetusta ei sovelleta suoraan, vaikka se olisi suomalaisen oikeushenkilön omistama tytäryhtiö.

On kuitenkin huomattava, että myös tapauksissa, joissa tytäryhtiötä ei tulkita suomalaiseksi, on suomalainen emoyhtiö itse aina velvollinen noudattamaan asetusta, eikä sen vuoksi saa esimerkiksi antaa omistamalleen tytäryhtiölle ohjeita tai määräyksiä, joiden tarkoituksena tai seurauksena on asetuksen säännösten kiertäminen.

Silloin kun on kyse lisäksi suomalaisen yrityksen lukuun käytävästä kaupasta, tulee EU:n pakotteita noudattaa täysimääräisesti, eli huolehtia siitä, että vientiin ei kuulu pakotteiden alaisia tuotteita ja että kauppakumppani ei ole pakotelistoilla tai toimi pakotelistattujen tahojen puolesta.

Asetus velvoittaa niin ikään kaikkia Suomen kansalaisia myös näiden toimiessa EU:n ulkopuolella.

1.6. Yliopistomme etsii aktiivisesti mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Voiko pakotteilla olla vaikutusta suunnitelmiimme?

Kyllä. Pakoteasetuksilla rajoitetaan usein tiettyjen sen liitteissä tarkemmin kuvailtujen tuotteiden ja teknologioiden sekä niin sanotun ”teknisen avun” luovuttamista kyseiseen valtioon tai käytettäväksi siellä.

Teknologialla tarkoitetaan esimerkiksi sellaista tietoa tai sellaisia taitoja, joita tarvitaan luetteloissa mainittujen tuotteiden kehittämiseen, tuotantoon tai käyttämiseen; tekninen apu voi olla luonteeltaan esimerkiksi opetusta tai konsultointia.

Näistä kielloista voi aiheutua rajoituksia tiettyjen sektorien tutkimus- tai opetusyhteistyölle sellaisten laitosten ja tutkijoiden kanssa, joilla on yhteys pakotteiden kohteena olevaan valtioon.

Useissa asetuksissa kieltojen ulkopuolelle rajataan kuitenkin niin sanottu ”julkinen tieto” (public domain -tieto) ja ”tieteellinen perustutkimus”. Julkisella tiedolla tarkoitetaan sellaista tietoa, joka ”on saatavilla ilman edelleen levitystä koskevia rajoituksia”.

Tieteellisellä perustutkimuksella tarkoitetaan ”kokeellista tai teoreettista työtä, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien faktojen perusperiaatteista ja jolla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.

Aina kun tällaista yhteistyötä harkitaan, on kuitenkin syytä huolellisesti tutustua kulloiseenkin pakoteasetukseen. Rajatapauksissa voi olla syytä hankkia asiantuntija-apua yhteistyön laillisuuden selvittämiseksi.

Mitä jos yrityksellämme on yhteyksiä listattuihin tahoihin tai kauppakumppanimme joutuu listatuksi?

2.1. Olemme saaneet tarjouspyynnön pakotteiden kohteena olevassa valtiossa sijaitsevalta yritykseltä, joka on tietojemme mukaan valtio-omisteinen. Voimmeko tehdä tarjouksen ja toteuttaa mahdollisen viennin?

Pakotteiden kohteena olevat henkilöt ja yhteisöt luetellaan aina kulloisenkin asetuksen liitteissä. Pakotteita ei yleensä kohdisteta valtioon itsessään, vaan niiden kohteeksi valikoidaan esimerkiksi tiettyjä johtohenkilöitä, ministeriöitä ja hallintoa lähellä olevia yrityksiä.

Pelkästään valtio-omisteisuus ei siis sellaisenaan yleensä estä vientiä, ellei yritys tai sen omistaja ole mainittu pakoteluettelossa. Jos pakotteet kuitenkin kohdistuvat tuon valtion hallintoon, voi mahdolliseen vientiin liittyä korostunut riski niin sanotusta varojen välillisestä luovuttamisesta pakotelistatuille tahoille eli viejän on syytä olla korostuneen varovainen.

Tietysti tässäkin tapauksessa on huolehdittava siitä, että itse tuotteiden vientiä ei ole rajoitettu ja että muutkaan kauppaan liittyvät tahot, kuten pankit tai kuljetusyhtiöt, eivät ole pakotelistalla.

2.2. Olemme myymässä tuotteita pohjoiskorealaiselle yritykselle. Se ei ole listattu, mutta sen toisena omistajana oleva taho on listattu. Voimmeko edetä kaupan suhteen?

Pakoteasetukset kieltävät yleensä kaikenlaisten varojen ja taloudellisten resurssien asettamisen suoraan tai välillisesti pakotelistattujen tahojen saataville.

Välillisen luovuttamisen kielto tarkoittaa sitä, että vienti on kiellettyä myös silloin, jos vietävät tavarat, teknologia tai tietotaito päätyvät välikäden kautta listatun tahon käyttöön tai hyödynnettäväksi.

Erityisen suuri riski tällaisesta välillisestä luovuttamisesta on silloin, kun vientiyrityksen asiakas on listatun henkilön tai yhtiön omistuksessa.

2.3. Saimme kuukausi sitten sitovan tilauksen eräältä kumppaniltamme valtiosta, joka on EU:n pakotteiden kohteena. EU:n neuvosto on sittemmin päättänyt laajentaa pakotteita, ja tilauksen kohteena olevien tuotteiden vienti sinne onkin nyt kielletty. Mitä voimme tehdä?

Vientikieltoja asetettaessa pyritään suojaamaan hyvässä uskossa toimineita vientiyrityksiä. Siten uusiin vientikieltoihin sisältyy usein siirtymäaika, joka mahdollistaa ennen kyseisen pakotteen voimaantuloa tehtyyn sopimukseen perustuvan viennin.

Siirtymäajan olemassaolo ja sen pituus määräytyvät kuitenkin aina tapauskohtaisesti, joten viennin toteuttamisen laillisuus on syytä selvittää tutkimalla säädöstekstit huolellisesti.

2.4. Olemme tehneet sopimuksen tuotteidemme viennistä. Asiakasyritys on sittemmin lisätty EU:n pakoteluetteloon. Voimmeko viedä tuotteet? Jos kieltäydymme, meitä uhkaa korvausvaatimus.

Kielto luovuttaa varoja pakotelistalla mainitulle henkilölle tai yhteisölle tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki taloudellinen yhteistyö luettelossa mainittujen tahojen kanssa on kiellettyä.

Luetteloon merkitseminen tarkoittaa myös sitä, että jo sovitut ja meneilläänkin olevat toimitukset listatulle yritykselle on viipymättä keskeytettävä silloinkin, kun toimituksen keskeyttäminen on vientiyritystä sitovan sopimuksen vastaista.

Pakoteasetuksiin tyypillisesti sisältyvillä vastuunrajoitussäännöksillä pyritään suojaamaan vientiyritystä sopimusrikkomuksen aiheuttamilta vaateilta, mutta pakotteiden kohteena olevaan valtioon kauppaa käyvän yrityksen on syytä pyrkiä suojautumaan pakotteisiin ja niiden muutoksiin liittyviltä riskeiltä myös sopimusteitse.

2.5. Olemme myyneet tuotteita zimbabwelaiselle yritykselle, joka on listattu tänään. Mitä se tarkoittaa kauppamme kannalta? Voimmeko vastaanottaa maksut jo toimittamistamme tuotteista?

Kielto luovuttaa varoja pakotelistalla mainitulle henkilölle tai yhteisölle tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki taloudellinen yhteistyö luettelossa mainittujen tahojen kanssa on kiellettyä.

Luetteloon merkitseminen tarkoittaa myös sitä, että jo sovitut ja meneilläänkin olevat toimitukset listatulle yritykselle on viipymättä keskeytettävä.

Asetuksiin sisältyy kuitenkin tyypillisesti säännös, jonka perusteella on mahdollista ottaa vastaan sellaisia maksuja, jotka perustuvat ennen listausta syntyneisiin velvoitteisiin. Vastaanottaminen edellyttää kuitenkin ulkoministeriön ennakkolupaa.

2.6. Ostimme viime vuonna tehdyllä sopimuksella tuotteita yritykseltä, joka on tämän vuoden puolella listattu. Voimmeko maksaa yritykselle sen saatavat?

Pakoteasetus kieltää kaikenlaisten varojen (eli minkä hyvänsä sellaisen kiinteän tai irtaimen, aineellisen tai aineettoman omaisuuden, jolla on taloudellista arvoa) luovuttamisen suoraan tai välillisesti listatulle taholle.

Listatulle taholle ei tule siis tehdä minkäänlaisia maksuja. Joissakin tilanteissa varojen luovuttamiskiellosta voi olla mahdollista poiketa ulkoministeriön kirjallisen ennakkoluvan perusteella.

Tarvitsemmeko varainsiirtoluvan?

3.1. Milloin tarvitsemme varainsiirtoluvan?

Yksi EU:n aikaisemmin Iraniin kohdistamien pakotteiden erityispiirre oli, että tietyt raja-arvot ylittävät varainsiirrot edellyttivät ennakkolupaa ulkoministeriöltä ja nämä raja-arvot alittavista, yli 10 000 euron suuruisista varainsiirroista tuli tehdä ennakkoilmoitus ulkoministeriölle.

Lupa ja ennakkoilmoitus vaadittiin silloin, kun maksun saaja, vastaanottaja tai jokin maksun välitykseen osallistuva henkilö tai yritys oli iranilainen. Tästä järjestelmästä luovuttiin 16.1.2016 alkaen.

Tuotteet, komponentit sekä luvat

4.1. Olemme myymässä pakotemaahan tuotantolinjaston, jossa saattaa olla mukana kiellettyjä tai rajoituksenalaisia komponentteja. Voimmeko viedä linjaston?

Arviointi on tapauskohtaista. Ratkaisevaa on yleensä se, onko rajoituksenalainen tuote olennainen osa ja voidaanko se järkevästi (hajottamatta) irrottaa kokonaisuudesta. Mikäli näin on, niin kiellossa olevaa komponenttia ei voi viedä linjaston mukana.

Kiellettyjen tuotteiden vientiä ei myöskään tule verhota viemällä ne isompana kokonaisuutena. Jos tuotteeseen saattaa kuulua tällaisia rajoituksenalaisia komponentteja, on viejän syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja hankkia riittävä asiantuntijaselvitys viennin lainmukaisuudesta.

4.2. Olemme viemässä tuotteitamme pakotteiden kohteena olevaan valtioon. Osan käyttämistämme teknologioista ja komponenteista hankimme EU:n ulkopuoliselta kumppaniltamme. Tuleeko meidän ottaa huomioon myös tuon valtion vientilainsäädäntö?

Eräät valtiot, kuten Yhdysvallat, rajoittavat siellä tuotettujen komponenttien ja teknologioiden edelleen vientiä. Viejän on syytä selvittää huolella, kohdistuuko sen hankkimiin tuotteisiin ja teknologioihin tällaisia rajoituksia.

4.3. Voinko saada vientiluvan mille hyvänsä tuotteelle?

Kaikille kaksikäyttötuoteasetuksen tai pakoteasetusten mukaan vientiluvan alaisille tuotteille on haettava vientilupaa.

Ulkoministeriöllä ei kuitenkaan ole toimivaltaa myöntää vientilupaa sellaiselle tuotteelle, jonka vientiä ei ole erikseen asetettu luvanvaraiseksi. Vientilainsäädännön ja pakotteiden noudattaminen on aina lopulta viejän vastuulla.

Ilmoitukset pakoteluettelossa olevien henkilöiden ja yritysten omaisuudesta eli "pakoteosumista"

5.1. Mistä löydän luettelon kaikista henkilöistä ja yrityksistä, jotka ovat pakotteiden kohteina?

Luettelot ja niihin tehtävät muutokset julkaistaan aina kutakin valtiota tai esimerkiksi terroristista järjestöä koskevien asetusten liitteenä (katso tarkemmin Pakotteet maittain ja Terrorismin vastaiset pakotteet).

Lisäksi Euroopan komissio julkaisee konsolidoitua listaa kaikkien EU:n eri pakotejärjestelmien kohteena olevista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä (katso luettelo komission sivuilta(Linkki toiselle web-sivustolle.)).

5.2. Kävi ilmi, että pakoteluettelossa mainitulla yrityksellä on tili pankissamme. Miten meidän tulee toimia?

Jos luotto- tai rahoituslaitos tai muu yritys löytää asiakasrekistereistään tai maksuliikenteestään tahon, jonka yksilöintitiedot vastaavat pakotteiden kohteena olevien tahojen tietoja, tulee sen viipymättä jäädyttää varat tai keskeyttää liiketoimi sekä ilmoittaa asiasta ulosottolaitokselle sähköpostitse osoitteeseen ulosotto.uo@oikeus.fi.

5.3. Kuinka teen ilmoituksen "pakoteosumasta" viranomaisille?

Ilmoitus tulee tehdä ulosottolaitokselle sähköpostitse osoitteeseen ulosotto.uo@oikeus.fi.

Venäjä-pakotteet

6.1. Estääkö se, että Venäjän federaatio omistaa asunto-osakkeita taloyhtiössä, lainan myöntämisen kyseiselle taloyhtiölle?

Ulkoministeriö katsoo, että pakotteet eivät estä lainan myöntämistä taloyhtiölle, jonka osakkaana on Venäjän federaatio. Ulkoministeriön tiedossa ei ole tilannetta, jossa Venäjän federaation omistus- tai määräysvalta taloyhtiössä olisi niin suuri, että lainan myöntäminen estyisi EU:n Venäjään kohdistuvien pakotteiden vuoksi.

Lue lisää uutisestamme: Pakotteet eivät sovellu taloyhtiöön jonka yhtenä osakkaana on Venäjän federaatio.

 

Ehdota kysymystä lähettämällä se osoitteeseen pakotteet.um@formin.fi.

Tämän sivun sisällöstä vastaa