Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Humanitaarinen apu tuo lievitystä hädän keskelle

Vuonna 2016 Suomi antoi humanitaarista apua yhteensä 92 miljoonaa euroa. Eniten apua myönnettiin Syyrian kriisiin, Etelä-Sudaniin, Irakiin, Jemeniin ja El Nino-sääilmiön aiheuttaman kuivuuden vaivaamaan eteläiseen Afrikkaan. Vuonna 2017 humanitaarisen avun budjetti on 70,5 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarista apua annetaan tarpeeseen perustuen. Sen tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana.

Apua sinne, missä hätä on suurin

Maailmanlaajuinen humanitaarisen avun tarve on ennätysmäisen suuri. Vuoden 2017 alussa YK arvioi, että humanitaarista apua tarvitsee vuoden kuluessa yli 92 miljoonaa ihmistä. Kriittisimmän humanitaarisen avun antamiseksi tarvitaan lähes 23 miljardia dollaria. Yksin Syyrian tarve on 5,6 miljardia dollaria.

2016-06-03-humanitaarinenapu-fi1
Suomen humanitaarinen apu vuonna 2016 - tilanne maaliskuussa 2016.

Suomen apu perustuu avunpyyntöihin ja kohdennetaan maille, joiden humanitaarisesta tilanteesta on tehty luotettava tarvearviointi sekä YK:n koordinoima humanitaarisen avun järjestöjen yhteinen apuvetoomus.

Suomen avustuspäätöksiin vaikuttavat muun muassa se, kuinka laajasti kriisi on levinnyt, kuinka suurta osaa väestöstä se koskettaa ja kuinka suuri on kuolleiden, sairastuneiden, hätäapua tarvitsevien ja akuutisti aliravittujen alle viisivuotiaiden määrä.

Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.

Infografiikka: Mihin humanitaarista apua annetaan ja miksi
Mihin humanitaarista apua annetaan ja miksi - tilanne maaliskuussa 2016.

pdfSuomen humanitaarinen apu 2016, infografiikka (17.3.2016, PDF, 2 sivua, 1,25 mb)

Lue lisää kansainvälisestä humanitaariseta avusta

  • YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA (englanniksi)
  • EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto ECHO (englanniksi)
  • Humanitaarisen avun portaali Relief Web (englanniksi)

  • Katastrofiriskien ennaltaehkäisystä kertova Prevention Web (englanniksi)

  • Humanitaarisista kriiseistä uutisoiva Irin news (englanniksi)

Järjestöt vievät hätäavun perille

Suomelle on tärkeää, että sen tukemat järjestöt toimivat avoimesti, vastuullisesti, tuloksellisesti ja puolueettomasti. Apua vievällä järjestöllä tulee olla riittävät valtuudet toimia kriisialueella ja kyky viedä apua perille hätätilanteessa.

Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Suomi tukee YK-järjestöistä YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikköä (Ocha), väestörahastoa (Unfpa), pakolaisjärjestöä (UNHCR), lastenjärjestöä (Unicef), palestiinalaispakolaisjärjestöä (UNRWA) ja Maailman ruokaohjelmaa (WFP).

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen apu kanavoidaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n kautta.

Suomessa toimivista järjestöistä humanitaarista rahoitusta voivat saada ne, joilla on EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto Echon myöntämä kumppanuusstatus. Tällä hetkellä näitä järjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision ja Plan International Suomi.

Etelä-Sudanista saapuneita pakolaisia Kenian ja Etela-Sudanin rajalla. Kuva: Claus Lindroos.
Etelä-Sudanista saapuneita pakolaisia Kenian ja Etelä-Sudanin rajalla. Kuva: Claus Lindroos.

Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa. Ne esimerkiksi turvaavat ruoka-apua, kohentavat pakolaisten elinolosuhteita rakentamalla kouluja ja tukemalla lasten koulutusta sekä parantavat pakolaisleirien terveydenhoitoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota. Elinkeinojen edellytysten luominen nopeuttaa kriisistä selviytymistä ja luo pohjaa jälleenrakennukselle sekä pakolaisten ja kodeistaan paenneiden paluulle.

Konflikteissa ja levottomuuksissa siviiliväestön suojelu on oleellinen osa apua. Lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he ovat vaarassa joutua erilleen perheestään, saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi. Erityistä tukea tarvitsevat naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään sodankäynnin keinona. Suomi tukee aktiivisesti vammaisten oikeuksia ja aseman parantamista humanitaarisessa avussa.

Tilaston Suomen vuonna 2016 antamasta humanitaarisesta avusta löydät täältä.

Tilaston Suomen vuonna 2017 antaman humanitaarisen avun tilanteesta toukokuun 2017 lopussa löydät täältä.

Syyria ja lähialueet tarvitsevat apua, Suomi kantaa vastuunsa

Syyrian vuodesta 2011 jatkunut sota on paitsi suunnaton humanitaarinen katastrofi, myös valtava alueellinen kehityskriisi. Syyrian sisällä 13,5 miljoonaa ihmistä on suojelun ja humanitaarisen avun tarpeessa. Heistä yli puolet on lapsia ja nuoria.

Helsingissä järjestettiin tammikuussa 2017 kansainvälinen korkean tason Syyria-konferenssi, jossa julkistettiin YK:n koordinoima apuvetoomus. Helsingin konferenssi lähetti kansainväliselle yhteisölle kolme pääviestiä: avuntarve Syyriaan ja sen naapurimaihin tulee säilymään valtavana vielä vuosia, naisten tukemiseen ja aktiiviseen rooliin avustustoiminnassa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja sovinnon rakentamisen kannalta on tärkeää tukea Syyrian kansalaisyhteiskuntaa

Suomi on johdonmukaisesti kantanut vastuunsa Syyrian tukemisesta. Vuonna 2016 Suomi tuki Syyrian kriisin hoitoa 34 miljoonalla eurolla. Suomen tuki Syyrian konfliktin uhreille jakautuu humanitaariseen apuun välittömän hädän lievittämiseksi ja pakolaisten auttamiseksi sekä kehitysyhteistyöhön, jolla vahvistetaan paikallisyhteisöjen kantokykyä erityisesti syyrialaispakolaisista huolehtivissa naapurimaissa.

Syyrian sisällä apua ei ole saatu perille kaikille sitä tarvitseville, koska sodan osapuolet eivät ole hyväksyneet humanitaarisen avun esteetöntä perille saattamista. Tähän eivät ole auttaneet tulitauot eivätkä yritykset neuvotella rauhasta.

Ihmisoikeuksien ja kansainvälisten humanitaarisen oikeuden loukkaukset Syyriassa jatkuvat. Suomi tukee rankaisemattomuuden vastaista työtä ja pitää sitä kestävän rauhan edellytyksenä. Suomi tukee Syyrian vastuuvelvollisuutta tukevan mekanismin työtä vuosina 2017-2018 miljoonalla eurolla.

Avun tulee olla puolueetonta

Suomen humanitaarinen toiminta perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen sekä YK:n vahvistamiin periaatteisiin. Suomi on sitoutunut noudattamaan hyvän humanitaarisen avun periaatteita (Good Humanitarian Donorship ja Grand Bargain -aloite).

Kansainvälisesti sovitut toimintatavat korostavat humaanisuutta, tasapuolisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Apua tulee antaa yksinomaan tarpeeseen perustuen — ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.

Humanitaarisen avun saajat nostavat käteistä matkapuhelimen avulla Myitktyinan kaupungissa koillisessa Myanmarissa. Kuva: Claus Lindroos.
Humanitaarisen avun saajat nostavat käteistä matkapuhelimen avulla Myitkyinan kaupungissa koillisessa Myanmarissa. Kuva: Claus Lindroos.

Suomen toiminnan periaatteet on määritelty Suomen humanitaarisen avun linjauksessa, humanitaarisen avun varainkäyttöä koskevassa ohjeistuksessa sekä EU:n humanitaarisen avun konsensuksessa.

Suomi pitää tärkeänä, että humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota haavoittuviin ryhmiin — erityisesti vammaisiin, naisiin ja tyttöihin — sekä ympäristövaikutuksiin, tasa-arvon edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Suomi tukee vammaisten aseman parantamista kriiseissä

Vammaisia ihmisiä menehtyy luonnononnettomuuksien ja konfliktien yhteydessä arviolta neljä kertaa enemmän kuin ei-vammaisia. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on erityisen korkea riski joutua seksuaalisen väkivallan sekä hyväksikäytön ja moniperustaisen syrjinnän uhreiksi.

Vammaisten asemaan on humanitaarisessa työssä aiemmin kiinnitetty vain vähän huomiota. He ovat kriisitilanteissa jääneet helposti ilman tietoa, apua ja tarvitsemiaan palveluita.

Toukokuussa 2016 Maailman humanitaarisessa huippukokouksessa hyväksyttiin julistus, joka koskee vammaisten asemaa humanitaarisissa kriisitilanteissa. Julistuksen nimi on Charter on Inclusion of Persons with Disabilities in Humanitarian Action. YK:n pääsihteeri nosti aloitteen yhdeksi kokouksen suurimmista saavutuksista. Julistuksen toimeenpano on edennyt hyvin, ja pitkään laiminlyöty aihe on saanut näkyvyyttä ja huomiota.

Yksi keskeisimmistä toimista on laatia ohjeistus ja standardit sille, miten vammaisten ihmisten tarpeet ja oikeudet parhaiten huomioidaan humanitaarisessa avustustoiminnassa. Ohjeistusta valmistellaan humanitaaristen järjestöjen yhteistyöelimessä, Inter-Agency Standing Committeessa (IASC). Suomi tukee työtä Unicefin kautta 178 000 eurolla.

 

Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun vaikuttaja

Suomi on aktiivinen vaikuttaja humanitaarisen avun EU- ja avunantajayhteistyössä sekä rahoittamiensa järjestöjen johtokunnissa. EU:ssa keskeinen vaikuttamisen kanava on humanitaarisen ja ruoka-avun neuvostotyöryhmä Cohafa.

Suomi korostaa YK:n johtavaa roolia humanitaarisen avun koordinoijana ja tukee YK:n humanitaarisen avun uudistustyötä. Sen tavoitteena on tehokas ja hyvin koordinoitu kansainvälisen humanitaarisen avun järjestelmä.

Suomella oli keskeinen rooli toukokuussa 2016 Istanbulissa pidetyn maailman ensimmäisen humanitaarisen huippukokouksen (WHS) valmisteluprosessissa.

Osallistuminen avunantajayhteistyöhön ja johtokuntatyöskentelyyn on kenttämatkojen ja sihteeristöjen kanssa käytävien vuoropuhelujen ohessa keskeinen osa Suomen antaman avun seurantaa ja valvontaa.

Humanitaarisesta avusta kehitysyhteistyöhön

Kun maa tai alue siirtyy kriisitilanteesta normaaleihin yhteiskunnallisiin oloihin, tulee vastaan monia haasteita. Suomi pitää tärkeänä, että kriisien ennaltaehkäisy, humanitaarinen apu, rauhan- ja jälleenrakennus sekä kehitysyhteistyö sovitetaan joustavasti yhteen. Avun eri vaiheet ovat osa samaa jatkumoa ja ne tukevat toisiaan, jotta kriisistä päästään yli.

Suomi pitää tärkeänä myös  toimenpiteitä, joilla katastrofiriskejä ehkäistään ennalta, vahinkoja rajoitetaan ja valtioiden sekä organisaatioiden toimintavalmiuksia hätätilanteissa parannetaan.

.

Takaisin ylös