Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kahdenväliset kumppanimaat

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö on Suomen ja kehitysmaan välistä yhteistyötä. Se perustuu kumppanimaiden omiin kehityssuunnitelmiin ja maiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Vastuu muutoksesta on kumppanimailla. Suomi tukee niiden kehitystä.

Kestävien kehitysvaikutusten aikaansaaminen vie useita vuosia. Siksi panostamme kehitysyhteistyössä pitkäaikaisiin kumppanuuksiin. Tuemme maita, joissa Suomen tuelle on suuri tarve, jotka ovat sitoutuneet kehitystulosten saavuttamiseen ja jotka voivat hyötyä Suomen osaamisesta.

Missä toimimme?

Lähes kaikki Suomen kumppanimaat kuuluvat niin sanottuihin vähiten kehittyneisiin maihin Afrikassa ja Aasiassa (LDC-maat). Monet niistä ovat lisäksi niin sanottuja hauraita valtioita, jotka ovat olleet tai ovat vaarassa muuttua epävakaiksi yhteiskunniksi ja joissan avun tarve on kaikkein suurin.

Osassa Suomen kumppanimaista taas on saavutettu edistystä, ja ne ovat nousseet tai nousemassa keskitulon maiksi. Tällöin tuen määrää voidaan asteittain laskea ja keskittyä esimerkiksi jonkin tärkeän erityisosaamisen tarjoamiseen. Samalla on mahdollista lisätä kaupallista, investointi- sekä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä ja muidenkin alojen kanssakäymistä.

Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaat.
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaat.

Afrikassa Suomen merkittäviä kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaita ovat Etiopia, Kenia, Mosambik, Somalia ja Tansania. Sambia on lähellä keskitulotasoa, ja sen kanssa edetään monipuolisempaan yhteistyöhön. Pienimuotoista tukea annetaan myös Eritrealle.

Aasiassa Suomi keskittää tukensa kolmeen köyhimpään ja hauraaseen maahan: Afganistaniin, Myanmar / Burmaan ja Nepaliin. Alemman keskitulon maaksi nousseen Vietnamin kanssa Suomi siirtyy asteittain kehitysyhteistyöstä muihin yhteistyön muotoihin esimerkiksi kaupan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

Suomi lisää tukeaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelle, jossa epävakaus ja pakolaisuus ovat suuria ongelmia. Suomi tukee myös Palestiinalaisaluetta, Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta sekä Keski-Aasian köyhimpiä maita Kirgisiaa ja Tadžikistania.

Pitkäaikainen yhteistyö perustuu maaohjelmaan

Pitkäaikaisille yhteistyömaille on ulkoministeriössä laadittu maaohjelma. Ohjelmilla pyritään vahvistamaan kehitysyhteistyön vaikuttavuutta. Niissä määritellään yhteistyön alueet, tukimuodot ja tavoitteet sekä käsitellään muun muassa toimintaan liittyvien riskien hallintaa.

Maaohjelmien lähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehityssuunnitelmat ja niiden suuntaviivoista keskustellaan kumppanimaiden viranomaisten sekä maissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että kumppanimaa koordinoi yhteistyötä eri avunantajien kanssa.

Kussakin kumppanimaassa Suomi pyrkii EU:n suositusten mukaisesti keskittämään toimintansa kolmelle yhteistyöalueelle, joilla Suomella on erityisosaamista. Näitä voivat olla esimerkiksi vesihuolto, ruokaturva, metsätalous, hyvä hallinto tai energia. Yhteistyöalueet sovitaan yhdessä kumppanimaan kanssa. Ne sovitetaan myös muiden avunantajien toimintaan niin, että syntyy mahdollisimman vähän päällekkäisyyksiä.

Maaohjelmissa määriteltyjen mittareiden avulla seurataan kumppanimaiden edistymistä ja arvioidaan Suomen toimien tuloksellisuutta. Tulosten seurannassa käytetään mahdollisuuksien mukaan kumppanimaiden omia seurantajärjestelmiä, esimerkiksi köyhyystilastoja. Suomi myös osallistuu aktiivisesti niiden kehittämiseen.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteutus ja tulokset

Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä toteutetaan usein eri tavoin. Hankeyhteistyö on tärkeä ja perinteinen kehitysyhteistyön muoto, jossa avunantajamaa tukee kohdennetusti ja määräaikaisesti esimerkiksi kumppanimaan tietyn läänin metsähallinnon kehittämistä tai vesi- ja viemärijärjestelmän rakentamista.

Osa hankkeista on sellaisia, joissa Suomi on ainoa ulkomainen rahoittaja. Monesti hankkeita kuitenkin toteutetaan useiden avunantajien yhteistyönä.

Hankeyhteistyötä tehdään etenkin maissa, joiden toimintaympäristö ei mahdollista ohjelmamuotoista yhteistyötä esimerkiksi heikkojen julkisten instituutioiden tai puutteellisen kapasiteetin vuoksi.

Ohjelmamuotoisessa yhteistyössä tuetaan laajempia ohjelmia, jotka voivat pitää sisällään useita eri hankkeita esimerkiksi kumppanimaan eri alueilla.

Etiopian peruskoulutuksen kehitys on ollut menestystarina. Vielä 1990-luvun puolivälissä vain alle neljännes lapsista aloitti peruskoulun. Nyt yli 95 prosenttia etiopialaislapsista aloittaa ensimmäisen luokan 7-vuotiaana. Tähän päästiin, kun peruskoulusta tehtiin ilmaista, kouluja rakennettiin lisää ja opettajankoulutusta lisättiin.

Suomi on tukenut pitkään Etiopian opetussektoria. Suomi rahoitti yhdessä useiden muiden avunantajien kanssa Etiopian opetuksen laadun kehittämisohjelmaa vuosina 2009–2013. Suomen tuki hankkeelle oli 19,9 miljoonaa euroa.

Tulokset ovat lupaavia:

  • Uusi opetussuunnitelma ja yli 78 miljoonaa uutta oppikirjaa koulujen käytössä.
  • Lähes 92 000 opettajaa pätevöitynyt uusien vaatimusten mukaisesti.
  • Yli 31 000 koulua hyötynyt koulukohtaisesta rahoituksesta.
  • Tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut selvästi.

Hauraiden valtioiden tukeminen edellyttää, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu koordinoidaan keskenään parhaan mahdollisen yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi. Kriisialueilla ja -maissa Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä EU:n, kansainvälisten järjestöjen ja toisten kahdenvälisten avunantajien kanssa.

Takaisin ylös