Kansalaisyhteiskunta edistää ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä

Suomen kehityspolitiikan yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntia ja tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Vahva, monimuotoinen ja itsenäinen kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Suomen tukemat kansalaisyhteiskunnan toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja säätiöt, edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, äärimmäisen köyhyyden poistamista sekä eriarvoisuuden vähentämistä. 

Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli kehityksessä 

Vapaa ja vahva kansalaisyhteiskunta on edellytys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. 

Kansalaisyhteiskuntien tila on useiden kansainvälisten raporttien mukaan kaventunut viime vuosina globaalisti. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat ihmisoikeuspuolustajat, jotka näkyvästi ajavat ihmisoikeuksien toteutumista ja esittävät tältä pohjalta kritiikkiä maansa valtaapitäviä kohtaan. Myös vapaan tiedonvälityksen ja sananvapauden edistäminen ovat merkittäviä tekijöitä kansalaisyhteiskuntien toimintaedellytysten kannalta. 

Kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen onkin erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa niiden toimintaedellytyksiä rajoitetaan yhä useammassa maassa. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla – kuten yhdistykset, yhteisöt, verkostot ja säätiöt – on keskeinen rooli turvallisten, rauhanomaisten ja kaikki väestönryhmät huomioivien yhteiskuntien edistämisessä. Ne voivat merkittävällä tavalla lisätä ihmisten tietoa oikeuksistaan sekä tukea ihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Tämä vahvistaa yhteiskuntien demokraattisuutta. Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on myös tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien edistämisessä ja näiden äänen saamisessa kuuluviin.

Suomen tavoitteena on vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia sekä tukea kansalaisyhteiskuntatoimijoiden työtä Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Suuntaviivat tämän tavoitteen toteuttamiseksi antavat niin kehityspoliittinen kansalaisyhteiskuntalinjaus (2017) kuin pääministeri Marinin hallitusohjelma (2019(Linkki toiselle web-sivustolle.)). Kaikessa ministeriön kehitysyhteistyövaroilla rahoitetussa toiminnassa tulee etsiä toimintatapoja, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntia. Toiminta ei saa heikentää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä.

Suomi edistää kansalaisyhteiskuntien vahvistamista ja kansalaisyhteiskuntien toimintatilan turvaamista myös kansainvälisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa näiden teemojen edistämistä esimerkiksi EU:ssa, kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja YK-järjestelmässä.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista

Kehitysyhteistyön parissa, kotimaassa ja maailmalla, toimii toista sataa suomalaista kansalaisjärjestöä ja säätiötä, joilla on kokemusta ruohonjuuritasolta aina kansainvälisen toiminnan kentille. Ne toteuttavat yhteistyössä paikallisten kumppaneidensa kanssa erilaisia hankkeita ja ohjelmia kehittyvissä maissa. Järjestöt ja säätiöt toimivat aktiivisesti myös kotimaassa ja tarjoavat näin suomalaisille mahdollisuuksia osallistua kehitysyhteistyöhön ja saada tietoa globaaleista kehityskysymyksistä. Ulkoministeriö tukee noin 80–90 kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä useilla tukimuodoilla, jotka soveltuvat erilaisten kansalaisyhteiskuntatoimijoiden monipuoliseen toimintaan. Lisää tietoa eri tukimuodoista ja rahoituspäätöksistä löydät ulkoministeriön kehitysyhteistyön ohjeet ja rahoitus -sivulta

Suomalaisilla järjestöillä ja säätiöillä on sekä erityistä temaattista osaamista että pitkäaikaista kokemusta kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaiden yhteiskunnista. Ne toimivat eri puolilla maailmaa, monella sektorilla ja edistävät usean eri väestöryhmän oikeuksia. Ne tuovat lisäarvoa Suomen muuhun kehityspolitiikan toimeenpanoon keskittymällä omiin erityisosaamisalueisiinsa ja olemalla läsnä siellä, missä muut toimijat eivät välttämättä ole, kuten ruohonjuuritasolla paikallisissa yhteisöissä ja sellaisissa maissa, joissa Suomella ei ole muuta toimintaa. 

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on pitkäaikaisia kumppanuussuhteita kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntatoimijoihin, jotka ovat tärkeässä asemassa omien yhteisöjensä ja yhteiskuntien kehittämisessä. Järjestöt tekevät yhteistyötä myös muun muassa paikallisviranomaisten, yritysten ja median kanssa (ks. yritysyhteistyöselvitys (PDF, 1 125 KB)). Järjestöt tukevat ihmisten kykyä ja oikeutta ajaa muutosta havaitsemiinsa epäkohtiin sekä sanan-, ilmaisun- ja kokoontumisvapauksien toteutumista. Vahvistamalla yhteiskunnallista yhdenvertaista osallistumista edistetään poliittisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia sekä vastuullista hallintoa ja yritystoimintaa.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö kohdistuu myös kehitysmaiden köyhimpien perustarpeisiin ja oikeuksiin – sosiaaliseen kehitykseen, opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen. Järjestöillä on merkittävä rooli humanitaarisessa avussa ja ne toimivat hätätilanteissa usein ensimmäisinä avunantajina ennen kuin kansainväliset toimijat ehtivät paikalle. Kansalaisyhteiskuntatoimijoilla on myös tärkeä merkitys yhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistamisessa, konflikteihin ja kriiseihin varautumisessa sekä niiden ehkäisemisessä ja ratkomisessa.

Suomessa järjestöt edistävät tietoa ja taitoja kestävän kehityksen tavoitteista ja ihmisoikeuksista sekä tavoiteltavista muutoksista. Järjestöt toimivat eri puolilla Suomea ja niiden mittavat vapaaehtoisten verkostot tarjoavat monenlaisia osallistumismahdollisuuksia eri väestöryhmille, kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, maahanmuuttajille ja vammaisille henkilöille.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen ja säätiöiden työ Afrikassa

Suomi julkisti keväällä 2021 Afrikka-strategiansa, jossa painotetaan valtionhallintoa laajempien suhteiden, kuten kansalaisyhteiskunnan, diasporan, yritysten, tutkimuslaitosten ja nuorten merkitystä. 

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on pitkät perinteet toiminnasta Afrikassa. Maantieteellisesti ohjelmat ja hankkeet keskittyvät vahvasti Itä-Afrikkaan, jossa suurimpia yhteistyömaita ovat Etiopia, Uganda, Somalia, Kenia ja Tansania. 

Järjestöjen suhteet paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan ovat tiiviit ja heillä on pitkäaikaisia kumppanuussuhteita paikallisen kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Afrikassa toimivat suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät myös keskenään yhteistyötä. Järjestöillä on ketterää ja innovatiivista ajattelua, mikä mahdollistaa uudenlaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttumisen.

Kansalaisyhteiskunta toimii monessa kehittyvässä maassa, myös Afrikassa, köyhimpien ja helposti syrjäytyvien väestöryhmien oikeuksien edistäjänä ja tukijana. Erityisesti hauraissa maissa, kuten Somaliassa, kansalaisjärjestöt tuottavat myös peruspalveluja, esimerkiksi terveydenhuoltoa ja koulutusta, kun julkinen sektori ei siihen kykene. Kansalaisjärjestöt ovat myös merkittäviä humanitaarisen avustustoiminnan toteuttajia. Rauhanprosesseissa ja sovintotyössä on tärkeä huomioida paikallinen kansalaisyhteiskunta, joka edustaa eri väestöryhmiä ja intressejä. Kansalaisjärjestöt voivat myös edistää rauhantyötä. 

Naisten ja tyttöjen oikeudet

Kansalaisyhteiskunnan rooli naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistämisessä on vahva. Kansalaisjärjestöt osallistuvat omalla työllään suoraan köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen myös sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen on Suomen kehityspolitiikan keskeisin tavoite.

Järjestöt edistävät naisten ja tyttöjen oikeuksia eri toiminnoin sekä vaikuttamistyön kautta, monilla eri aloilla riippuen paikallisesta kontekstista ja paikallisten kumppanien identifioimien tarpeiden luonteesta. Työ kohdistuu esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen sekä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisemiseen ja poistamiseen. Järjestöt kouluttavat naisia ja tarjoavat mikrolainoja ja tukea yritysten perustamiseen. Toimintoihin kuuluu myös poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien sekä naisverkostojen ja naisihmisoikeuspuolustajien tukeminen. Järjestöt myös edistävät naisten osallistumista rauhan rakentamiseen ja konfliktien ehkäisyyn. 

Paikallisen läsnäolonsa ja kumppanuuksiensa kautta järjestöt usein pääsevät muita paremmin moniperustaisen syrjinnän kitkemisen ytimeen – huomioiden, että naisten tilanne on erilainen riippuen monesta toisiinsa liittyvistä syrjintäperusteista, kuten vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, asuinpaikka, etninen tausta, pakolais- tai maahanmuuttajatausta.

Vammaisten henkilöiden oikeudet

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja näiden kumppanit tekevät merkittävää moniperustaiseen syrjintään puuttuvaa työtä, jossa nousevat esiin etenkin vammaisten henkilöiden oikeudet. 

Järjestöjen lähestymistapa noudattaa periaatetta, jonka mukaisesti vammaiset henkilöt ja vammaisjärjestöt osallistuvat keskeisesti kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toimeenpanoon. Merkittävä osa Suomen vammaisten henkilöiden oikeuksia edistävästä kehitysyhteistyörahoituksesta kanavoidaankin vammaisten henkilöiden itse suunnittelemaan ja toteuttamaan kehitysyhteistyöhön suomalaisten Abilis-säätiön ja kattojärjestö Vammaiskumppanuuden kautta. Suomalaiset vammaisjärjestöt pyrkivät tavoitteellisesti vahvistamaan vammaisjärjestöjä ja vammaisliikettä osana paikallisia kansalaisyhteiskuntia. Tavoitteena on, että vammaiset ihmiset tuntevat omat oikeutensa ja elävät yhdenvertaisina muiden kansalaisten kanssa. Järjestöt myös tekevät laajaa vaikuttamistyötä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi.

Vammaisjärjestöjen laaja yhteistyö koko järjestökentän kanssa on vaikuttanut siihen, että suomalaisjärjestöjen rahoitus ja työ vammaisten oikeuksien edistämiseksi on yhä laajempaa ja monipuolisempaa. Vammaisinkluusio on yhä vahvemmin mukana kaikessa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä. Järjestöt edistävät erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen osallistumismahdollisuuksia sekä heidän seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista. Järjestöt myös edistävät työllään fyysisen ympäristön, kuten koulujen tai terveyskeskusten, esteettömyyttä ja palvelujen saatavuutta.  Vammaisten henkilöiden oikeudet on huomioitu myös järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustyössä.

Kansalaisjärjestöjen työ koronaa vastaan

Kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ovat ulkoministeriön tärkeinä kumppaneina olleet myös tärkeä osa Suomen tukea koronan vastaisessa globaalissa yhteistyössä. Moni järjestö on reagoinut tilanteeseen mukauttamalla hankkeitaan ja ohjelmiaan koronatyöhön. Ulkoministeriö on suhtautunut joustavasti kansalaisjärjestöjen muutosehdotuksiin. Toukokuuhun 2021 mennessä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksen kautta on uudelleenkohdennettu nimenomaiseen koronatyöhön yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. 

Kansalaisjärjestöjen koronan vastaisessa työssä on painottunut etenkin tiedottaminen (kuten valistustyö viruksesta ja sen leviämisestä sekä hygieniakoulutus) ja siihen liittyvät paikalliset ratkaisut. Samoin on korostunut muun muassa ruoka-avun antaminen, suoja- ja hygieniavarusteiden hankkiminen, naisten ja tyttöjen oikeudet, opetussektorin tarpeet ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien aseman edistäminen kaikin puolin.  Järjestöt ovat tukeneet vammaisia henkilöitä muun muassa levittämällä tietoa saavutettavalla tavalla sekä tukemalla vammaisten ihmisten selviytymistä poikkeusoloissa. 

Tässä työssä järjestöt hyödyntävät lisäarvoaan: paikallista läsnäoloa, paikallista verkostoitumista ja asiantuntemusta.

Tämän sivun sisällöstä vastaa