Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kansalaisyhteiskunta on tärkeä toimija ja kehitysyhteistyön kumppani

Vuonna 2015 ulkoministeriö tuki suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja säätiöitä yhteensä noin 113 miljoonalla eurolla. Rahoitamme muun muassa järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeita eri puolilla maailmaa sekä niiden Suomessa tekemää viestintä- ja globaalikasvatustyötä. Tuemme myös kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä.

Kansalaisjärjestötoiminnalla voidaan saavuttaa niitäkin ihmisryhmiä, joihin julkisen kehitysyhteistyön keinot eivät aina ulotu. Kuva: Milma Kettunen.Kansalaisjärjestötoiminnalla voidaan saavuttaa niitäkin ihmisryhmiä, joihin julkisen kehitysyhteistyön keinot eivät aina ulotu. Kuva: Milma Kettunen.

Maailmalla järjestöt edistävät kestävää kehitystä

Kehitysyhteistyön parissa toimii kolmisen sataa suomalaista kansalaisjärjestöä. Järjestöillä on ulkoministeriön tukemia hankkeita sadassa kehitysmaassa eri puolilla maailmaa. Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaissa kansalaisjärjestöjä kannustetaan täydentämään Suomen muuta toimintaa.

Järjestöjen kehitysyhteistyön tavoitteena on edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Toiminta kohdistuu usein kehitysmaiden köyhimpien perustarpeisiin ja oikeuksiin – sosiaaliseen kehitykseen, opetukseen, terveyteen, toimeentulomahdollisuuksiin – sekä maaseutukehitykseen.

Toinen tärkeä päämäärä on kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen. Näin kehitysmaiden omat järjestöt voivat onnistua paremmin perustehtävissään palveluiden tuottamisessa, vaikuttamistyössä ja tiedottamisessa. Tämä vahvistaa kansalaisten roolia kehityksessä.

Plan Suomi vahvistaa vammaisten asemaa Togossa

Plan Suomi on tukenut yhteisöpohjaista vammaistyötä ulkoministeriön rahoituksella Plan Togon kautta vuodesta 2009. Vuonna 2016 ulkoministeriön tuki hankkeelle on 277 000 euroa. Hankkeen osana kehitetään toimintamalleja, joilla vammaiset lapset saadaan mukaan yhteisön jäseniksi ja heille taataan tarvittava huolenpito ja kuntoutus. Työtä tehdään paikallisten vammaisyhdistysten kanssa.

Kuva: Antti Putkonen
Kuva: Antti Putkonen
  • Vuosina 2012–2014 yhteensä 72 murrosikäistä vamman kanssa elävää tyttöä sai ammatillista koulutusta, jonka ansiosta he ovat alkaneet työllistyä ja osallistua perheen taloudelliseen taakanjakoon.
  • Vuosina 2012–2014 Plan koulutti 44 median edustajaa vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa tehdyn vaikuttamistyön ansiosta vuonna 2015 osa maan televisiouutisista on tulkattu viittomakielelle.
  • Vuonna 2015 yhteensä 79 kuulorajoitteiselle lapselle (joista 39 oli tyttöjä) opetettiin viittomakieltä, mikä on parantanut heidän mahdollisuuksiaan kommunikoida ja saada tietoa omia oikeuksistaan.

Tutustu muihin Suomen kehitysyhteistyömäärärahoilla toteutettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin. Konkreettista tietoa järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista saat parhaiten järjestöjen omilta sivuilta.

Suomessa järjestöillä tärkeä rooli viestintä- ja globaalikasvatustyössä

Järjestöt tekevät arvokasta työtä kehityskysymyksiä koskevan julkisen keskustelun edistämiseksi Suomessa. Näin pyritään vahvistamaan globaalia vastuuta eli kansalaisten sitoutumista ihmisoikeuksiin ja demokraattiseen päätöksentekoon sekä tahtoa osallistua ja toimia globaalin kehityksen hyväksi.

Ulkoministeriö on tukenut kansalaisjärjestöjen viestintähankkeita sekä pitkäaikaisia globaalikasvatushankkeita vuosittain noin kahdella miljoonalla eurolla. Myös osa kumppanuusjärjestöjen toiminnasta kohdistuu viestintään ja globaalikasvatukseen.

Globaalikasvatuksella pyritään edistämään globaalia yhteisvastuullisuutta niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tasolla. Globaalikasvatustyössä järjestöjä kannustetaan yhteistyöhön koulujen ja muiden opetusalan toimijoiden kanssa.

Vuonna 2013 toteutetuissa viestintä- ja globaalikasvatushankkeissa:

  • Käsiteltiin muun muassa verotusta ja pääomapakoa, ympäristölle haitallisia tukia sekä naisten, lasten, pakolaisten ja muiden vähemmistöjen asemaa.
  • Yli 270 000 henkilöä osallistui eri puolilla Suomea erilaisiin työpajoihin, seminaareihin ja tapahtumiin.
  • Hankkeissa koulutettiin yli 11 000 opettajaa, 51 000 koululaista ja 250 yritysten edustajaa.
  • Neljän suuren viestintähankkeen medialevikki oli yli 11 miljoonaa.

Ulkoministeriö ja kansalaisjärjestöt tekevät myös yhteistyötä Opetushallituksen kanssa globaalikasvatuksen vahvistamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulujen työssä.

Ulkoministeriö tukee niin suuria kuin pieniä kansalaisjärjestöjä

Ulkoministeriöllä on 16 kumppanuusjärjestöä, jotka saavat tukea monivuotisiin kehitysohjelmiin. Tuki takaa järjestöille mahdollisuuden toteuttaa pitkäjänteistä työtä kehityksen edistämiseksi.

Kolme erityissäätiötä saavat ulkoministeriötä tukea kehitysmaiden paikallisten järjestöjen ihmisoikeus-, ympäristö- ja vammaistyöhön.

Pienille ja keskisuurille järjestöille ulkoministeriö myöntää hankekohtaista tukea.

Wycliffe ry:n hanke edistää äidinkielistä esiopetusta Indonesiassa

Äidinkielisen opetuksen tavoitteena on taata vähemmistökieliä puhuville lapsille vahva kognitiivinen ja kielellinen perusta sekä paremmat mahdollisuudet koulumenestykseen. Indonesian hallituksella ei ole kokonaisvaltaista esiopetuksen tukiohjelmaa, joten kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on tilausta.

Hankkeen päätehtäviä ovat muun muassa tietoisuuden lisääminen ja edunvalvonta, koulutusmateriaalien laatiminen Ambonin malaijin kielelle sekä opettajien ja leikkikoulujen johtajien kouluttaminen.

Kuva: Marja Korhonen
Kuva: Marja Korhonen

Koko hankkeen aikana (2010–2015) ohjelmaan on osallistunut 3764 lasta (1871 poikaa ja 1893 tyttöä), joista 712 on jo siirtynyt peruskouluun. Peruskoulujen opettajilta saadun palautteen mukaan lapset menestyvät hyvin. Paikallisen yhteistyökumppanin projektijohtaja käy luennoimassa hankkeen tuloksista ja edistää näin samankaltaisten ohjelmakokonaisuuksien luomista myös muille vähemmistökielille Indonesiassa.

Ulkoministeriö on rahoittanut hanketta vuosina 2010–2012 ja 2013–2015 yhteensä 608 286 eurolla.

Ulkoministeriö myöntää ohjelmatukea kehityskysymyksistä kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kattojärjestölle Kepa ry:lle sekä kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistykselle Kehys ry:lle. Kepa ja Kehys tarjoavat suomalaisille kansalaisjärjestöille koulutusta ja neuvontaa sekä tekevät vaikuttamistyötä.

YK-taustaiset järjestöt saavat ulkoministeriöltä toiminta-avustusta muun muassa viestintä- ja globaalikasvatustyöhön:

Tukea myös kansainvälisille kansalaisjärjestöille

Ulkoministeriö tukee Suomen kehitysyhteistyövaroin myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (INGO) toimintaa. Järjestöt tekevät esimerkiksi vaikuttamis-, kampanja- ja asiantuntijatyötä Suomen tärkeinä pitämien kehityspoliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Tukisummat vaihtelevat vuosittain.

Vuonna 2014 tukea myönnettiin yhteensä 14,5 miljoonaa euroa ja sitä kohdistettiin muun muassa hyvän hallinnon ja demokratiakehityksen vahvistamiseen Afrikassa, rauhan rakentamiseen hauraissa valtioissa sekä ihmisoikeuksien edistämistä maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeustyön painopisteitä olivat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpano, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen, ihmisoikeuspuolustajien työ sekä seksuaali-  ja lisääntymisterveyden ja  -oikeuksien edistäminen.

Tuemme voittoa tuottamattomia järjestöjä, jotka ovat hallituksiin nähden poliittisesti ja hallinnollisesti riippumattomia. Järjestöillä tulee olla vahva asiantuntemus, kokemus sekä hyvät yhteistyösuhteet kehitysmaihin.

Paikallisen yhteistyön määrärahalla vahvistetaan kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia

Suomen ulkomaanedustustot tukevat paikallisia kansalaisjärjestöjä paikallisen yhteistyön määrärahalla (PYM).

Edustustojen PYM-hankkeilla edistetään muun muassa ihmisoikeuksia, kuten vammaisten ja alkuperäiskansojen oikeuksia, luonnonvarojen kestävää käyttöä, uusiutuvia energianlähteitä, yrittäjyyttä, koulutusta ja korruption vastaista toimintaa. Edustustojen PYM-hankkeisiin pääset tutustumaan edustustojen verkkosivuilta.

.

Takaisin ylös