Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Euroopan unionin kehityspolitiikka

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa. EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen sekä turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Vuonna 2016 Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 22 prosenttia kanavoitiin EU:n kautta.

Kehityspolitiikka on osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen ja EU:n kehityspolitiikassa on pitkälle yhteneväiset tavoitteet, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen sekä kehitysyhteistyön suuntaaminen enenevässä määrin vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille.

Kesäkuussa 2017 EU ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat EU:n kehityspolitiikkaa koskevan linjauksen, jota kutsutaan eurooppalaiseksi kehityspoliittiseksi konsensukseksi. Sen ensisijaisena tavoitteena on köyhyyden vähentäminen. Konsensus perustuu YK:n Agenda 2030 -ohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Aktiivinen osallistuminen EU:n kehityspolitiikan päätöksentekoon antaa Suomelle kokoaan suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisen kehityspolitiikan tulevaisuuteen ja kehitysyhteistyön toteutukseen ympäri maailmaa. Samalla se on osa Suomen monenkeskistä yhteistyötä. Suomi osallistuu esimerkiksi kansainvälisiin neuvotteluihin osana EU:ta. 

EU:n jäsenenä Suomi tukee kehitystä eri puolilla maailmaa

EU on kehitysyhteistyön supervalta. Sen kumppaneina on noin 160 maata, aluetta ja järjestöä eri puolilta maailmaa. Vuonna 2015 EU ja sen 28 jäsenmaata käyttivät kehitysyhteistyöhön yhteensä noin 68 miljardia euroa. Tämä on yli puolet kaikesta maailman julkisesta kehitysavusta. EU:n kautta siitä kanavointiin 10,3 miljardia euroa.

Kehitysyhteistyö kuuluu jaetun toimivallan aloihin. Tämä tarkoittaa, että Euroopan unionilla ja jokaisella jäsenmaalla on oma kehitysyhteistyönsä ja -politiikkansa. Jäsenmaiden kehitysyhteistyö täydentää ja tukee EU:n tekemää kehitysyhteistyötä.

EU-maiden kesken sovitaan yhteisistä käytännöistä ja periaatteista, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden kehitysyhteistyön toimeenpanoa. Näihin Suomi on osaltaan vaikuttamassa.

Mitä EU:n kehitysyhteistyöllä saadaan aikaan?

Heinäkuussa 2016 julkaistun komission tulosraportin mukaan EU:n kehitysyhteistyöllä on saavutettu muun muassa seuraavia tuloksia:

  • Yli 29 miljoonaa lasta on päässyt kouluun
  • Yli 4,5 miljonaa naista ja pientä lasta on hyötynyt ruokaturvaa ja kestävää maataloutta edistäneistä hankkeista
  • Yli 300 000 henkilöä on saanut koulutusta, joka tukee työllistymistä, työn tuottavuutta ja kilpailukykyä
  • Yli 1,1 miljoonaa synnytystä on hoidettu ammattihenkilöstön avustuksella, mikä on vähentänyt lapsikuolleisuutta

Voit lukea aiheesta lisää komission tulosraportista (englanniksi):

Suomi vaikuttaa EU:ssa myös siihen, että unionin toiminnassa huomioitaisiin laajemminkin vaikutukset kehitysmaihin. Esimerkiksi verotukseen, kauppaan tai maatalouteen liittyvillä EU:n päätöksillä ja sopimuksilla on merkittäviä suoria tai epäsuoria vaikutuksia kehitysmaihin.

Miten Suomi osallistuu EU:n päätöksentekoon?

Pyrimme monella eri tasolla vaikuttamaan siihen, että EU:n kehityspolitiikassa huomioidaan Suomen tärkeinä pitämät kysymykset:

  • Suomen kehitysministeri on mukana päättämässä EU:n kehityspolitiikasta ulkoasiainneuvoston (UAN) kehitysministerien kokouksessa.
  • Ministerineuvostossa tehtävien päätösten valmisteluun Suomi osallistuu virkamiestason työryhmissä (mm. kehitystyöryhmä CODEV ja AKT-työryhmä, jossa käsitellään yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa).
  • Kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien toteutukseen ja seurantaan Suomi vaikuttaa rahoitusinstrumenttien toimeenpanosta vastaavissa komiteoissa.

Suomessa EU:n kehityspolitiikkaan liittyvästä valmistelusta, kantojen kansallisesta koordinaatiosta sekä eduskunnalle tiedottamisesta vastaa  ensisijaisesti ulkoministeriön kehityspolitiikan yksikkö.

Komissio ja ulkosuhdehallinto toimeenpanevat EU:n kehitysyhteistyötä

Komission kehitys- ja yhteistyöpääosasto EuropeAid ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) vastaavat EU:n kehityspolitiikan suunnittelusta ja kehitysyhteistyön toteutuksesta. EU:lla on 140 edustustoa ja toimistoa eri puolilla maailmaa. Niiden vastuulla on kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi ja seuranta kumppanimaissa.

Kaksi esimerkkiä EU-hankkeista: Ruokaturvaa Etiopiaan ja tyttöjen aseman parantamista Intiassa​

Etiopiassa EU on yhtenä rahoittajana suuressa PSNP-hankkeessa, joka pyrkii parantamaan heikossa asemassa olevien ihmisten turvaverkkoja ja ruokaturvaa. Samalla se auttaa tulemaan toimeen ilmastonmuutoksen aiheuttamien kriisien kanssa. Hanke tarjoaa muun muassa työkykyiselle väestölle taloudellista turvaa tilapäisten palkkatöiden muodossa. Heikoimmassa asemassa olevat kuten vanhukset saavat suoraa rahallista tukea.

EU:n osuus hankkeen vuosien 2015–2018 rahoituksesta on 11 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutuksesta vastaa Maailmanpankkiin kuuluva Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehittämispankki IBRD. 

Intiassa EU tukee tyttöjen aseman parantamista. Intiassa syntyy tyttölapsia epätavallisen vähän suhteessa poikalapsiin. Tämä johtuu sukupuolen perusteella valikoiduista raskaudenkeskeytyksistä. Hankkeessa pyritään lisäämään tyttölasten arvostusta ja sen toteuttaa Plan International -järjestö. EU-rahoitus hankkeelle vuosina 2015–2017 on 0,9 miljoonaa euroa.

Kehitysyhteistyötä rahoitetaan pääasiassa kahden eri rahoitusvälineen kautta:

  • Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI, Development Cooperation Instrument) on suurin EU:n ulkosuhderahoitusinstrumenteista ja osa EU:n kokonaisbudjettia. Vuosina 2014–2020 DCI:n kautta rahoitetaan EU:n kehitysyhteistyötä reilulla 19 miljardilla eurolla muun muassa Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.
  • Euroopan kehitysrahasto (EKR): EU:n kehitysyhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maiden) kanssa rahoitetaan EU:n budjetin ulkopuolisesta EKR:stä nk. Cotonoun sopimuksen pohjalta. Rahoitukseen osallistuvat kaikki EU:n jäsenmaat. Nykyinen, järjestyksessään 11. EKR kattaa vuodet 2014–2020 ja on suuruudeltaan noin 30,5 miljardia euroa.

Ajankohtaista aiheesta

Valitse:

Takaisin ylös