Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kehitysyhteistyön seuranta ja arviointi

Kehitysyhteistyö on tarkoin valvottua toimintaa. Tavoitteiden saavuttamista ja rahankäyttöä seurataan monin tavoin niin ulkoministeriöstä käsin kuin ulkopuolisten toimijoiden taholta. Seuranta antaa eväitä edelleen kehittää työskentelytapoja ja toiminnan laatua.

Kehitys on monen tekijän summa

Suomi pyrkii siihen, että kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä saadaan aikaan kestäviä ja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Nämä ilmenevät esimerkiksi terveyden, koulutuksen, työllisyyden, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden parantumisena.

Tänä päivänä lähes kaikki maailman peruskouluikäiset lapset  aloittavat koulunkäynnin. Kuva: Marja-Leena Kultanen
Tänä päivänä lähes kaikki maailman peruskouluikäiset lapset aloittavat koulunkäynnin. Kuva: Marja-Leena Kultanen

Kehitys antaa ihmisille paremmat valmiudet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä. Kehityksen edellytyksenä on, että yhteiskunta toimii vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Siksi sen pitkän aikavälin vaikutuksia on usein vaikea yksilöidä.

Kehitysyhteistyöllä voidaan esimerkiksi rahoittaa opettajien koulutusta. Kestäviin kehitystuloksiin vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät, kuten oppimateriaalit ja -teknologia, tyttöjen oikeus oppia ammattiin ja se, miten nuoret koulutuksen jälkeen työllistyvät ja voivat osallistua yhteiskuntiensa kehitykseen.

Suomi on yhdessä muiden avunantajien sekä kumppanimaiden kanssa sitoutunut parantamaan kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta. Lue lisää kehityspolitiikan tavoitteista ja periaatteista sekä toimintamme tuloksista:

Kehitysyhteistyötä valvotaan monin tavoin

Kehitysyhteistyötä tehdään vaikeissa olosuhteissa – esimerkiksi maissa, joissa hallinto ei pitkäaikaisen konfliktin takia toimi ja ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Siksi työhön liittyy riskejä, joita on hallittava.

Ulkoministeriö valvoo kehitysyhteistyöhankkeitaan säännöllisesti suunnitteluvaiheesta lähtien. Valvontaa tekevät sekä kehitysyhteistyöstä vastaavat ulkoministeriön virkamiehet että hankkeita ja ohjelmia toteuttavat sopimuskumppanit, kuten kansainväliset järjestöt ja kehityspankit, kansalaisjärjestöt ja yksityiset konsulttiyritykset. Myös ulkoministeriön sisäinen tarkastus ja kehitysevaluoinnin yksikkö valvovat toimintaa erillisarvioinnein.

Kumppanimaissa toimintaa valvovat parlamentit, viranomaiset, kansalaisyhteiskunta sekä yhteishankkeissa ja -ohjelmissa myös muut avunantajat.

Kehitysyhteistyön toteutusta seurataan esimerkiksi kenttäkäyntien, tositetarkastusten sekä väli- ja loppuarviointien avulla. Niiden pohjalta valvotaan rahankäyttöä sekä tavoitteiden toteutumista. Ulkopuolisten tilintarkastusyritysten toteuttamat säännölliset tilintarkastukset ovat tärkeä osa valvontaa.

Kaikki toimijat, joille ulkoministeriö myöntää tukea, kuten kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt, raportoivat saamansa rahoituksen käytöstä ja toiminnan tuloksista.

Evaluoinnit arvioivat saatiinko aikaan sitä, mitä suunniteltiin

Kehitysyhteistyön evaluoinneilla tarkoitetaan riippumattomien asiantuntijoiden tekemiä arviointeja kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta. Evaluoinneilla tutkitaan, miten hyvin yhteistyöllä saavutetaan sille asetutut tavoitteet.

Evaluointien tehtävänä on myös arvioida, onko kehitysyhteistyö kohdennettu tarkoituksenmukaisesti ongelmien ratkaisemiseksi, eli onko tehty oikeita asioita.

Evaluointiasiantuntijat tekevät toiminnan vahvuuksien ja heikkouksien pohjalta ehdotuksia siitä, miten kehitysyhteistyötä voidaan parantaa.

Ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) vastaa ulkoministeriön kannalta merkittävien laajojen evaluointien teettämisestä keskitetysti. Lisäksi muut ulkoministeriön yksiköt teettävät evaluointeja, joissa arvioidaan yksittäisiä hankkeita yhteistyömaissa tai yksittäisen järjestön kanssa.

Sisäinen tarkastus selvittää, menevätkö rahat oikeaan paikkaan

Ulkoministeriössä toimii sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka valvoo ulkoministeriön ja edustustojen toimintaa. Kehitysyhteistyön osalta valvonta kohdistuu etenkin varojen käytön oikeellisuuteen hankkeissa ja ohjelmissa: menevätkö varat sinne, mihin ne on tarkoitettu.

Lisäksi sisäinen tarkastus arvioi valvontamenetelmien riittävyyttä ja antaa kehitysehdotuksia valvonnan parantamiseksi.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö vastaa tarkastustoimintaan liittyvistä tutkintatoimista ja seuraa tarkastusten pohjalta esitettyjen toimenpiteiden toteutumista.

Kehityspoliittinen toimikunta seuraa ja arvioi

Valtioneuvoston asettama kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on neuvoa-antava elin, joka koostuu eduskuntapuolueiden, etu- ja kansalaisjärjestöjen edustajista sekä tutkijoista.

Toimikunta seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaihin vaikuttavilla politiikka-aloilla. Se arvioi kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Se myös edistää kehityskysymyksistä käytävää keskustelua Suomessa.

Väärinkäyttöön puututaan ja sitä ehkäistään

Korruptio on suuri ongelma kaikkialla maailmassa. Tiedon avoimuus on yksi tehokkaimmista keinoista taistella sitä vastaan ja tuoda väärinkäytökset päivänvaloon niin Suomessa kuin kumppanimaissakin.

Kesäkuussa 2014 ulkoministeriö otti käyttöön sähköisen palvelun, jonka kautta kuka tahansa voi ilmoittaa, jos epäilee kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä. Ulkoministeriön ja edustustojen virkamiehillä on puolestaan virkavelvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista väärinkäyttöepäilyistä.

Kokonaisuuteen suhteutettuna esille tulleita rahallisia epäselvyyksiä tai väärinkäyttötapauksia on hyvin vähän, arviolta 1–2 promillea kaikesta kehitysyhteistyöstä.

Ulkoministeriö suhtautuu vakavasti väärinkäytöksiin. Kaikki ilmoitukset väärinkäyttöepäilyistä selvitetään ja ilmitulleet väärinkäytetyt varat pyritään saamaan takaisin. Epäilyistä ilmoitetaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Lisäksi tehdään tarvittaessa ilmoitus poliisille.

Korruptiota torjutaan kehitysyheistyöllä

Korruption esto on jokaisen kehitysyhteistyötä tekevän velvollisuus. Ulkoministeriö julkaisi syksyllä 2012 kehitysyhteistyötä tekeville tarkoitetun korruption vastaisen käsikirjan, joka tarjoaa työkaluja onnistuneeseen kehitysyhteistyöhön vaativissakin toimintaympäristöissä.

Suomi myös torjuu korruptiota kehitysyhteistyöllä. Hyvää hallintoa voidaan edistää muun muassa vahvistamalla maan taloushallintoa, tehostamalla parlamentin ja viranomaisten harjoittamaa valvontaa sekä parantamalla julkisen tiedon saatavuutta ja kansalaisten kykyä vaatia tietoa kehitysohjelmien tuloksista ja resursseista.

Epäiletkö varojen väärinkäyttöä?

Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, kuten lahjontaa, kavallusta tai muuta avustuksen ehtojen vastaista menettelyä, voit ilmoittaa siitä sähköisen palvelumme kautta.

.

Takaisin ylös