Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kehitysyhteistyön määrärahat

Uuden hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan vuosittain 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen osana julkisen talouden sopeutustoimia. Lisäksi 100 miljoonan euron osuus lahja-avusta siirretään laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan vastuullisten yritysten kautta kehittyviin maihin.

Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Leikkaukset kohdistuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (300 miljoonaa euroa) ja lisäys kohdentuu laina- ja pääomasijoituksiin (100 miljoonaa euroa).

Vuonna 2015 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat 997 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 785 miljoonaa euroa.

Leikkaukset tehdään varsinaiseen kehitysyhteistyöhön suunnitelluista määrärahoista, joiden taso oli vuodelle 2016 asetettu noin 815 miljoonaan euroon. Täten leikkausten jälkeen vuoden 2016 varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaksi tulee noin 515 miljonaa euroa.

Leikkausten kohdentamista valmistellaan ulkoministeriössä hallituksen sisältölinjausten pohjalta osana talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa.

Uusi hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähentää kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö vastaa Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä

Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriö vastaa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä.

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta.

Vuoden 2015 kehitysyhteistyömäärärahat – 997 miljoonaa euroa – vastaavat 0,48 % Suomen bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 % bruttokansantulo-osuuden.

Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kohdennetaan yhdeksälle käyttösuunnitelmakohdalle:

  1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
  2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
  3. Euroopan kehitysrahasto
  4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
  5. Humanitaarinen apu
  6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimet sekä tiedotus
  7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
  8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle
  9. Korkotuki-instrumentti

Kehitysyhteistyössä tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (ns. maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

Vuosien 2011–2015 hallituskaudella päätettiin, että päästöoikeuksien huutokaupasta kertyviä tuloja ohjataan kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Tämä on lisännyt kehitysyhteistyöhön käytettävissä olevia varoja, esimerkiksi vuonna 2014 yhteensä 69 miljoonalla eurolla. Uusi hallitus on linjannut, että päästöhuutokauppatuloja ei enää jatkossa ohjata kehitysyhteistyöhön.

Mihin kehitysyhteistyövaroja käytettiin vuonna 2014?

Suomen julkisen kehitysyhteistyön toteutunut käyttö (ns. maksatukset) vuonna 2014 oli yhteensä 1,232 miljardia euroa. Tämä vastaa 0,60 % bruttokansantulosta. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön osuus oli 716 miljoonaa euroa ja monenkeskisen 516 miljoonaa euroa.

Hallituskaudella 2011–2015 määrärahoja on kohdennettu erityisesti:

  • kansainvälisille järjestöille: YK-järjestöistä etenkin väestörahasto UNFPA, lastenrahasto Unicef, kehitysohjelma UNDP ja ruokaohjelma WFP
  • kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön
  • hauraiden valtioiden tukeen
  • kehitysmaiden verotuksen ja yksityissektorin kehittämiseen

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista vuodelta 2014:

Alla oleva kaavio kertoo, miten eri alat painottuvat Suomen kahdenvälisessä kehitysavussa. Kehitysapua suunnattiin vuonna 2014 eniten humanitaariseen apuun, maa-, metsä- ja kalatalouteen, hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen sekä koulutukseen.

Kehitysyhteistyön maksatukset sektoreittain vuonna 2014
Kehitysyhteistyön maksatukset sektoreittain vuonna 2014

Kaavion "Muut sektorit" sisältää monia aihealueita, kuten ilmastonsuojeluun liittyvän rahoituksen. "Sektoreittain erittelemätön" puolestaan kattaa laaja-alaisen, eri aloille kohdistuvan avun.

Kehitysyhteistyömaksatukset vuosina 1990–2014

Suomen kehitysyhteistyön toteutuneet maksatukset kasvoivat vuonna 2014 aiempaan vuoteen verrattuna noin 150 miljoonalla eurolla. Pitemmällä aikavälillä kehitysyhteistyömaksatukset ovat kaksinkertaistuneet 1990-luvun alun 600 miljoonasta eurosta 1,2 miljardiin euroon vuonna 2014.

Kehitysavun osuus bruttokansantulosta saavutti 0,7 %:n tason vuonna 1991, jonka jälkeen osuus putosi muutamassa vuodessa 0,3 %:iin. Siitä asti bruttokansantulo-osuus on kasvanut hitaasti ollen 0,6 % vuonna 2014.

Kehitysyhteistyön toteutuneet maksatukset euroina ja prosentteina BKT:sta 1990-2014

Maksatukset pääkumppanimaihin

Kehitysyhteistyömaksatukset Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin (Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia, Tansania ja Vietnam) kohosivat 186,5 miljoonaan euroon vuonna 2014. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 23,3 miljoonaa euroa. Suurimaksi avunsaajaksi nousi Kenia erityisesti Finnfundin lisääntyneen rahoituksen myötä.

Kumppanimaat taulukko

Maksatukset suurimmille avunsaajamaille

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata tai -aluetta vuonna 2014 olivat Kenia, Tansania, Etiopia, Afganistan, Nepal, Sambia, Mosambik, Somalia, Vietnam ja Irak, joille maksettiin kehitysapua yhteensä 245,9 miljoonaa euroa.  

Palkki avunsaajat

Tilastoja kehitysyhteistyövarojen käytöstä

Ulkoministeriö ylläpitää tietokantaa Suomen kehitysyhteistyötilastoista. Tietokannassa on tietoja suunnitelluista ja myönnetyistä määrärahoista sekä toteutuneista maksatuksista. Tutustu alla olevan linkin kautta Suomen kehitysyhteistyötilastoihin.

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta.

Suomi edistää kehitysyhteistyön avoimuutta kansainvälisesti

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön avoimuuden edistämiseen ja tukee tavoitetta myös kansainvälisesti. Suomi on yksi kansainvälisen avun avoimuutta koskevan aloitteen IATIn (International Aid Transparency Initiative) perustajajäsenistä.

IATIn tarkoitus on koota ja julkaista kehitysapua koskevaa tietoa ymmärrettävässä ja vertailtavassa muodossa. Aloitteeseen on sitoutunut yli 130 kehitysyhteistyötoimijaa valtiollisista avunantajista säätiöihin ja kansalaisjärjestöihin. Tavoitteena on luoda erilaisille kehitysyhteistyötoimijoille yhteinen avoimen datan standardi. Kun eri osapuolet raportoivat tietojaan yhtenäisessä muodossa, on niiden vertaileminen helpompaa ja avoimuus tiedonkulussa lisääntyy.

Takaisin ylös