Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Kehitysyhteistyön määrärahat

Vuonna 2016 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat 818 miljoonaa euroa. Määrärahat jakautuvat niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriön hallinnoiman varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 493 miljoonaa euroa.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan vuosittain 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen osana julkisen talouden sopeutustoimia. Lisäksi 130 miljoonan euron osuus lahja-avusta siirretään laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan vastuullisten yritysten kautta kehittyviin maihin.

Leikkaukset kohdistuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (330 miljoonaa euroa) ja lisäys kohdentuu laina- ja pääomasijoituksiin (130 miljoonaa euroa). Leikkaukset on kohdennettu ulkoministeriössä hallituksen sisältölinjausten pohjalta osana talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa.

Vuosien 2017–2020 julkisen talouden suunnitelmassa (5.4.2016) kehitysyhteistyömenoihin kohdistetaan uusi 25 miljoonan euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat tämän myötä kehyskaudella keskimäärin 0,39 % suhteessa bruttokansantuloon.

Uusi hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähentää kehitysyhteistyöhön käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö vastaa Suomen varsinaisesta kehitysyhteistyöstä

Vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahat – 818 miljoonaa euroa – vastaavat 0,38 % Suomen bruttokansantulosta. Suomi on sitoutunut saavuttamaan kehitysrahoituksessa 0,7 % bruttokansantulo-osuuden.

Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Ulkoministeriö vastaa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä.

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat kohdennetaan yhdeksälle käyttösuunnitelmakohdalle:

  1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö
  2. Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö
  3. Euroopan kehitysrahasto
  4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö
  5. Humanitaarinen apu
  6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoimet sekä tiedotus
  7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus
  8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle
  9. Korkotuki-instrumentti

Muuhun kehitysyhteistyöhön tilastoidaan pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuus EU:n talousarviosta sekä muita kehitysavuksi laskettavia maksuja eri hallinnonaloilta.

Kehitysyhteistyömäärärahat
Kehitysyhteistyömäärärahat 2016.

Kehitysyhteistyössä tietylle vuodelle myönnetyt määrärahat ja samana vuonna todellisuudessa käytetyt varat (ns. maksatukset) eroavat toisistaan, sillä määrärahat ovat niin sanottuja siirtomäärärahoja. Tämä tarkoittaa, että jos kaikkia myönnettyjä määrärahoja ei jostain syystä pystytä käyttämään ensimmäisenä vuonna, niitä voidaan käyttää vielä kahtena seuraavana vuonna.

Kehitysyhteistyötä tehdään usein vaikeissa olosuhteissa. Tämän takia määrärahojen käytön aikataulussa on tärkeää olla joustoa. Toisaalta kestävien kehitystulosten aikaansaaminen vie vuosia, mikä edellyttää pitkäaikaista sitoutumista yhteistyöhön.

Mihin kehitysyhteistyövaroja käytettiin vuonna 2015?

Suomen julkisen kehitysyhteistyön toteutunut käyttö (ns. maksatukset) vuonna 2015 oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 1,164 miljardia euroa. Tämä vastaa 0,56 % bruttokansantulosta. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön osuus oli 624 miljoonaa euroa ja monenkeskisen 540 miljoonaa euroa.

Maailman vaikea humanitaarinen tilanne heijastui avun jakaantumiseen. Vuoden 2014 tapaan eniten kehitysyhteistyövaroja kohdistettiin humanitaariseen apuun ja katastrofien ehkäisyyn: 105,7 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi suurimmat sektorit Suomen kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä olivat tuki kehitysmaiden hallinnon parantamiselle ja kansalaisjärjestöjen työlle (10 %) sekä tuki kehitysmaiden koulutukseen (8 %) ja maa- ja metsätaloudelle (8 %).

Tilastoja Suomen kehitysyhteistyömaksatuksista vuodelta 2015:

Alla oleva kaavio kertoo, miten eri alat painottuvat Suomen kahdenvälisessä kehitysavussa.

Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset sektoreittain vuonna 2015.
Kahdenvälisen kehitysyhteistyön maksatukset sektoreittain vuonna 2015.

Kaavion "Sektoreittain erittelemätön" kattaa laaja-alaisen, eri aloille kohdistuvan avun.

Kehitysyhteistyömaksatukset vuosina 1990–2015

Suomen kehitysyhteistyön toteutuneet maksatukset vähenivät vuonna 2015 aiempaan vuoteen verrattuna noin 68 miljoonalla eurolla. Pitemmällä aikavälillä kehitysyhteistyömaksatukset ovat lähes kaksinkertaistuneet 1990-luvun alun 600 miljoonasta eurosta 1,164 miljardiin euroon vuonna 2015.

Kehitysavun osuus bruttokansantulosta saavutti 0,7 %:n tason vuonna 1991, jonka jälkeen osuus putosi muutamassa vuodessa 0,3 %:iin. Siitä asti bruttokansantulo-osuus on kasvanut hitaasti ollen 0,6 % vuonna 2014 ja 0,56 % vuonna 2015.

Kehitysyhteistyön maksatukset ja bruttokansantulo-osuus vuosina 1990-2015.

Maksatukset suurimmille avunsaajamaille

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata tai -aluetta vuonna 2015 olivat Afganistan, Tansania, Mosambik, Nepal, Etiopia, Kenia, Somalia, Sambia, Syyria ja Palestiinalaisalue.

Kehitysyhteistyömaksatukset suurimmille avunsaajamaille vuonna 2015.

Tilastoja kehitysyhteistyövarojen käytöstä

Julkista kehitysyhteistyötä (ODA, Official Development Assistance) seurataan kansainvälisellä tasolla Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean (DAC, Development Assistance Committee) jäsenmaiden raportoinnin avulla. Tilastot OECD/DACin jäsenmaiden kehitysyhteistyövaroista löytyvät DACin verkkosivuilta.

Suomi edistää kehitysyhteistyön avoimuutta kansainvälisesti

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyön avoimuuden edistämiseen ja tukee tavoitetta myös kansainvälisesti. Suomi on yksi kansainvälisen avun avoimuutta koskevan aloitteen IATIn (International Aid Transparency Initiative) perustajajäsenistä.

IATIn tarkoitus on koota ja julkaista kehitysapua koskevaa tietoa ymmärrettävässä ja vertailtavassa muodossa. Aloitteeseen on sitoutunut yli 130 kehitysyhteistyötoimijaa valtiollisista avunantajista säätiöihin ja kansalaisjärjestöihin. Tavoitteena on luoda erilaisille kehitysyhteistyötoimijoille yhteinen avoimen datan standardi. Kun eri osapuolet raportoivat tietojaan yhtenäisessä muodossa, on niiden vertaileminen helpompaa ja avoimuus tiedonkulussa lisääntyy.

Takaisin ylös