Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Agenda 2030 – maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti. Tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys kaikilla osa-alueilla: niin taloudellisesti, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta.

Kestävän kehityksen lähtökohtana on tukea sellaista kehitystä ja kasvua, jossa nykyhetken tarpeet tyydytetään ilman että viedään tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan. Vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden ja toimintaohjelman keskeinen ajatus on, ettei kukaan jää kehityksestä jälkeen – leave no one behind.

Jatko vuosituhattavoitteille: eroon köyhyydestä 2030 mennessä

Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja toimintaohjelman taustalla on kahdeksan niin sanottua vuosituhattavoitetta, joihin YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2000. Tulokset ovat hyviä. Monet tavoitteista on saavutettu etuajassa: esimerkiksi äärimmäinen köyhyys maailmassa on puolittunut ja yli kaksi miljardia ihmistä on saanut puhdasta juomavettä. Kehitys on kuitenkin ollut epätasaista.

Uusi toimintaohjelma on vuosituhattavoitteita laajempi ja kunnianhimoisempi. Keskeisenä tavoitteena on äärimmäisen köyhyyden poistaminen kaikkialta ja kaikissa muodoissa. Olennaista on myös kestävä kehitys niin ihmisten hyvinvoinnin, talouskasvun kuin ympäristön ja maapallon kantokyvyn näkökulmasta.

Kokonaisuus kattaa neljä osaa: poliittisen julistuksen, kestävän kehityksen tavoitteet, toimeenpanon ja kehityksen seurannan.

Valmisteluun osallistui internetin välityksellä 1,4 miljoonaa ihmistä sekä useita asiantuntijaryhmiä. The World We Want -raportti valmistui syyskuussa 2013.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Kestävää kehitystä ja hyvinvointia vuoteen 2030 - kaikille ja kaikkialla maailmassa
Kestävää kehitystä ja hyvinvointia vuoteen 2030 - kaikille ja kaikkialla maailmassa. Esite: Ulkoministeriö. Esitteen voi ladata viereisestä linkistä.

Lue lisää tavoitteiden valmistelusta (englanniksi):

Avainkysymyksinä toimeenpano ja rahoitus

Tavoitteiden toteutumisen avainkysymys on se, miten kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja käytännössä toimeenpannaan. Virallisella kehitysavulla (ODA) on edelleen merkittävä rooli erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tukemisessa, mutta neuvotteluissa haetaan laajempaa, eri rahoituslähteistä ja keinoista koostuvaa mallia.

Tärkeää on kunkin maan omien voimavarojen lisääminen. Kehitysmaiden kansallisia voimavaroja voidaan vahvistaa merkittävästi esimerkiksi kehittämällä verojärjestelmiä, pysäyttämällä laittomia rahavirtoja sekä tukemalla yritysten sijoituksia.

Rahoituksesta ja muista toimeenpanon keinoista neuvoteltiin samanaikaisesti toimintaohjelman kanssa. Rahoitusneuvottelut huipentuivat heinäkuussa 2015 Addis Abebassa Etiopiassa järjestettävään konferenssiin.

Neuvotteluja on pohjustanut vuosina 2013–2014 toiminut YK:n rahoituskomitea, jota johti suomalainen suurlähettiläs Pertti Majanen yhdessä Nigerian entisen valtiovarainministerin Mansur Muhtarin kanssa.

Suomen tavoitteet neuvotteluissa

Suomelle tärkeitä periaatteita neuvotteluissa ovat olleet eriarvoisuuden poistaminen, ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, maapallon kantokyvyn huomioiminen sekä se, että toimintaohjelma koskettaa kaikki maita.

Post 2015 -valmistelut Kirsi Pere
Keskustelua kestävän kehityksen mittaamisesta ja indikaattoreiden kehittämisestä ulkoministeriössä huhtikuussa 2015. Eri alojen osaajien, järjestöjen ja tutkijoiden sekä muiden asiantuntijoiden panos valmistelutyössä on ollut tärkeää. Kuva: Kirsi Pere

Lisäksi Suomi on pitänyt neuvotteluissa esillä kansallisesti tärkeitä teemoja kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen oikeuksia, luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamista sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa. Tärkeitä teemoja ovat myös rauhanomaiset yhteiskunnat, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja tehokkaat instituutiot sekä ihmisarvoinen työ.

Suomi on neuvotellut hallitusten välisissä neuvotteluissa osana Euroopan unionia. EU:lla on yhteisesti sovitut kannat, jotka pohjautuvat joulukuussa 2014 hyväksyttyihin neuvoston päätelmiin. Suomen pääneuvottelijana toimi suurlähettiläs Riitta Resch.

Miten kestävä kehitys näkyy Suomessa?

Uudet tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita – siis myös Suomea. Tavoitteet kuten sukupuolten välinen tasa-arvo, kestävät kulutus- ja tuotantotavat, nuorisotyöttömyys, säälliset työn tekemisen säännöt ja eriarvoisuuden poistaminen ovat hyviä esimerkkejä asioista, joissa jokaisella maalla on kehittymisen varaa.

Kestävän kehityksen edistämiseen tarvitaan kaikkien toimijoiden, niin julkisen ja yksityissektorin kuin kansalaisyhteiskunnan ja yksilöidenkin sitoutumista. Yksi käytännön työkalu on Suomen kestävän kehityksen toimikunnan käynnistämä Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050.

.

Takaisin ylös