Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Ensisijainen vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta on valtioilla. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista.

Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Myös Suomen kehitysyhteistyö tukee tätä sitoumusta.

Mitä tavoitellaan?

Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta. Kaiken keskiössä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Poliittisen julistuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden lisäksi Agenda 2030 sisältää suunnitelman toimeenpanokeinoista sekä siitä, miten toimeenpanoa seurataan.

Kestävän kehityksen tavoitteita on kaikkiaan 17. Alatavoitteita on yhteensä 169. Tavoitteiden toteutumista seurataan yli 200 globaalin mittarin avulla, minkä lisäksi valtioilla on omia kansallisia indikaattoreitaan. Englanniksi tavoitteita kutsutaan nimellä Sustainable Development Goals (SDG).

Kaikki maat ovat sitoutuneet edistämään Agenda 2030:tä kokonaisuudessaan. Periaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Katso täydellinen lista alatavoitteista ja niiden mittareista englanniksi (PDF, 104 KB)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Tärkeä rooli Agenda 2030:n toteutumisen seurannassa globaalitasolla on YK:n korkean tason poliittisella foorumilla (High-Level Political Forum, HLPF)(Linkki toiselle web-sivustolle.)

Suomi tukee tavoitteiden toteutumista myös kehitysmaissa

Suomi pyrkii kaikella toiminnallaan johdonmukaisesti tukemaan Agenda 2030:n toteutumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomen kehityspolitiikan painopistealueet ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja edistävät niiden toteutumista. Suomelle keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen sekä demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen.

Myös yleisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla sekä kauppapolitiikalla on keskeinen rooli Agenda 2030:n toimeenpanossa. Osana Euroopan unionia Suomi esimerkiksi edistää työtä koskevan lainsäädännön parantamista kaikkialla maailmassa sekä huomioi kehittyville maille tärkeiden tuotteiden markkinoille pääsyn kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.

Ilmastopolitiikassaan Suomi edistää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen ilmasto- ja ympäristörahoitukseen, jolla tuetaan ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja haavoittuvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Suomi tukee alan tutkimusta ja investointeja puhtaan energian ratkaisuihin.

Miten Agenda 2030:n toimeenpano näkyy Suomessa?

Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.

Toimeenpanosta laaditaan eduskunnalle selonteko joka neljäs vuosi. Ensimmäinen annettiin vuonna 2017 ja tuorein lokakuussa 2020(Linkki toiselle web-sivustolle.). Selonteossa käydään läpi hallituksen toimet kunkin 17 kestävän kehityksen tavoitteen osalta sekä kotimaassa että globaalisti ja kerrotaan keinoista, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Eduskunnan lisäksi hallitus raportoi edistyksestä myös YK:lle. Vuonna 2016 Suomesta tuli yksi ensimmäisistä maista, jotka raportoivat Agenda 2030 -suunnitelmistaan vapaaehtoisesti YK:n korkean tason kestävän kehityksen foorumilla (Voluntary National Review, VNR). Heinäkuussa 2020 pääministeri Sanna Marin esitteli jo toisen Suomen maaraportin(Linkki toiselle web-sivustolle.), joka keskittyy vuosien 2016–2020 onnistumisiin ja haasteisiin.

VNR-raporttiin on kirjattu kattavasti sekä valtionhallinnon että kansalaisyhteiskunnan arviot kestävän kehityksen edistymisestä. Eri sidosryhmiä osallistettiin laajasti raportin laadintaan. Esimerkiksi kaupungit, yritykset ja tieteentekijät sekä Kuntaliitto, Ahvenanmaa, Saamelaiskäräjät ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta antoivat tekstiin oman panoksensa. 

Lue lisää uutisesta Suomi raportoi kestävästä kehityksestä YK:lle.

Avainkysymyksinä rahoitus ja toimeenpano

Yksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen avainkysymyksistä on se, millaisia käytännön ratkaisuja löydetään(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja miten ne rahoitetaan. Tämä edellyttää tieteen, teknologian ja innovaatioiden käyttöä ja niiden tukemista sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella. Tukea pitäisi antaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Tärkeää on kunkin maan vastuu omasta kehityksestään ja kansallisten voimavarojen lisääminen. Virallisella kehitysavulla (ODA) on edelleen merkittävä rooli erityisesti vähiten kehittyneiden ja hauraiden maiden tukemisessa. Myös yksityisen sektorin vastuullisen yritystoiminnan merkitys tulee kasvamaan.

Agenda 2030:n myötä YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen rahoituksen ja muiden keinojen avulla. Käytännön toimista keskeisimpiä ovat sitoutuminen verotuksen kehittämiseen, korruption vastaisiin toimiin ja laittomien rahavirtojen hillitsemiseen. Tärkeää on myös saada toisistaan irrallaan tehdyt poliittiset päätökset toimimaan samansuuntaisesti kestävän kehityksen puolesta.   

Agenda 2030:n rahoituksesta ja muista toimeenpanokeinoista sovittiin Addis Abebass(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)a(Linkki toiselle web-sivustolle.) Etiopiassa vuonna 2015. 

Miten kestävän kehityksen tavoitteet syntyivät?

Kestävän kehityksen tavoitteista neuvoteltiin YK:ssa pitkään. Agenda 2030 tuo yhteen kansainväliset inhimillistä kehitystä sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiä koskeneet toimintaohjelmat.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat  osittain jatkoa niin kutsutuille vuosituhattavoitteille (Millennium development goals, MDG)(Linkki toiselle web-sivustolle.). Vuonna 1999 sovittujen vuosituhattavoitteiden onnistumista arvioitiin vuonna 2015. Tulokset olivat hyviä: esimerkiksi äärimmäinen köyhyys puolittui maailmassa ja yli kaksi miljardia ihmistä sai puhdasta juomavettä. Kehitys ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti.

Toisaalta Agenda 2030 pohjautuu myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tehtyihin sopimuksiin. Niistä ensimmäinen oli Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin yhteydessä vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.

Kestävän kehityksen tavoitteista sovittiin vuonna 2015 ja niiden  toimeenpanoa arvioivista mittareista seuraavana vuonna. Suomi painotti neuvotteluissa eriarvoisuuden poistamista, ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, rauhan ja turvallisuuden yhteyttä kehitykseen, maapallon kantokyvyn huomioimista sekä sitä, että toimintaohjelma koskettaa kaikkia maita.

.

Tässä palvelussa myös