Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Agenda 2030:n kestävän kehityksen toimintaohjelma ja tavoitteet koskevat maailman kaikkia maita. Ensisijainen vastuu Agenda 2030:n toimeenpanosta on valtioilla. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista.

Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä. Tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomi on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä. Myös Suomen kehitysyhteistyö tukee tätä sitoumusta.

Mitä tavoitellaan?

Kestävän kehityksen tavoitteet

Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta. Kaiken keskiössä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Poliittisen julistuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden lisäksi Agenda 2030 sisältää suunnitelman toimeenpanokeinoista sekä siitä, miten toimeenpanoa seurataan.

Kestävän kehityksen tavoitteita on kaikkiaan 17. Alatavoitteita on yhteensä 169. Tavoitteiden toteutumista seurataan yli 200 globaalin mittarin avulla, minkä lisäksi valtioilla on omia kansallisia indikaattoreitaan. Englanniksi tavoitteita kutsutaan nimellä Sustainable Development Goals (SDG).

Kaikki maat ovat sitoutuneet edistämään Agenda 2030:tä kokonaisuudessaan. Periaatteena on, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta:

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Täydellisen listan alatavoitteista ja niiden mittareista löydät englanniksi täältä.

Tärkeä rooli Agenda 2030:n toteutumisen seurannassa globaalitasolla on YK:n korkean tason poliittisella foorumilla (High-Level Political Forum, HLPF). Tietoa foorumin toiminnasta löydät englanniksi täältä.

Suomi tukee tavoitteiden toteutumista myös kehitysmaissa

Suomi pyrkii kaikella toiminnallaan johdonmukaisesti tukemaan Agenda 2030:n toteutumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomen kehityspolitiikan painopistealueet ovat linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja edistävät niiden toteutumista. Suomelle keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman parantaminen sekä demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen.

Myös yleisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla sekä kauppapolitiikalla on keskeinen rooli Agenda 2030:n toimeenpanossa. Osana Euroopan unionia Suomi esimerkiksi edistää työtä koskevan lainsäädännön parantamista kaikkialla maailmassa sekä huomioi kehitysmaille tärkeiden tuotteiden markkinoille pääsyn kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa.

Ilmastopolitiikassaan Suomi edistää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu kansainväliseen ilmasto- ja ympäristörahoitukseen, jolla tuetaan ympäristöllisesti kestävää kehitystä ja haavoittuvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Suomi tukee alan tutkimusta ja investointeja puhtaan energian ratkaisuihin.

Miten Agenda 2030:n toimeenpano näkyy Suomessa?

Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.

Suomen hallituksen Agenda 2030 -toimeenpanosuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2017. Toimeenpanon painopisteinä kotimaassa ovat "Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi" sekä "Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi”. Suunnitelman on tarkoitus kestää aikaa. Pääteemat ja politiikkaperiaatteet — pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja osallistavuus — sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä on määritelty vuoteen 2030 asti. Sen sijaan valitut toimet saattavat vaihtua hallituskausittain.

Suomi oli yksi ensimmäisiä maita, jotka raportoivat YK:n korkean tason kestävän kehityksen foorumilla suunnitelmistaan Agenda 2030:n toimeenpanemiseksi. Heinäkuussa 2016 ilmestyneen englanninkielisen raportin löydät täältä.

Lisätietoa Suomen toimista kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n edistämiseksi löydät täältä.

Avainkysymyksinä rahoitus ja toimeenpano

Yksi tavoitteiden saavuttamisen avainkysymyksistä on se, miten kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja käytännössä toimeenpannaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että niihin suunnataan sekä kansallista että kansainvälistä julkista ja yksityistä rahoitusta. Tavoitteiden saavuttamiseksi myös tieteen, teknologian ja innovaatioiden kaltaiset resurssit on suunnattava niiden tueksi.

Tärkeää on kunkin maan vastuu omasta kehityksestään ja kansallisten voimavarojen lisääminen. Virallisella kehitysavulla (ODA) on edelleen merkittävä rooli erityisesti vähiten kehittyneiden ja hauraiden maiden tukemisessa. Myös yksityisen sektorin vastuullisen yritystoiminnan merkitys tulee kasvamaan.

Agenda 2030:n myötä YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen rahoituksen ja muiden toimeenpanokeinojen avulla. Käytännön toimista keskeisimpiä ovat sitoutuminen verotuksen kehittämiseen, korruption vastaisiin toimiin ja laittomien rahavirtojen hillitsemiseen. Lisäksi eri politiikkalohkoilla tehtävillä kestävää kehitystä johdonmukaisesti tukevilla päätöksillä on keskeinen merkitys onnistumiselle.

Agenda 2030:n rahoituksesta  ja muista toimeenpanokeinoista sovittiin Addis Abebassa Etiopiassa vuonna 2015. Tarkempaa tietoa löydät englanniksi täältä.

Kattavaa tietoa Agenda 2030:n etenemisestä löydät englanniksi täältä.

Miten kestävän kehityksen tavoitteet syntyivät?

Kestävän kehityksen tavoitteista neuvoteltiin YK:ssa pitkään. Agenda 2030 tuo yhteen kansainväliset inhimillistä kehitystä sekä ympäristö- ja ilmastokysymyksiä koskeneet toimintaohjelmat.

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat  osittain jatkoa niin kutsutuille vuosituhattavoitteille (Millennium development goals, MDG). Vuonna 1999 sovittujen vuosituhattavoitteiden onnistumista arvioitiin vuonna 2015. Tulokset olivat hyviä: globaalisti esimerkiksi äärimmäinen köyhyys puolittui ja yli kaksi miljardia ihmistä sai puhdasta juomavettä. Kehitys ei kuitenkaan jakautunut tasaisesti. Lisätietoa vuosituhattavoitteista löydät englanniksi täältä.

Toisaalta Agenda 2030 pohjautuu myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tehtyihin sopimuksiin. Niistä ensimmäinen oli Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin yhteydessä vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.

Kestävän kehityksen tavoitteista sovittiin vuonna 2015 ja niiden  toimeenpanoa arvioivista mittareista seuraavana vuonna. Suomi painotti neuvotteluissa eriarvoisuuden poistamista, ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, rauhan ja turvallisuuden yhteyttä kehitykseen, maapallon kantokyvyn huomioimista sekä sitä, että toimintaohjelma koskettaa kaikkia maita.

SDG ruudukko suomeksi

.

Takaisin ylös