Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka kansainvälisissä järjestöissä

Vaikuttaminen kansainvälisten järjestöjen kautta on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi on aktiivinen jäsen muun muassa Euroopan neuvostossa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä sekä Yhdistyneissä kansakunnissa. Lisäksi Suomi kuuluu Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja tekee järjestön kanssa monipuolista yhteistyötä kansallisen puolustuskykynsä kehittämiseksi.

YK on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline.  Kuva: UN Photo
YK on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. Kuva: UN Photo

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston (EN) merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa perustuu erityisesti sen maantieteelliseen kattavuuteen ja mahdollisuuksiin ennaltaehkäistä kriisejä.

Neuvoston ydinajatus on se, että demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio on vakaa ja kykenee ratkomaan vaikeitakin ristiriitoja ajautumatta kriiseihin ja sotiin.

Suomi haluaa kehittää Euroopan neuvostoa koko Euroopan kattavana järjestönä, joka on läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin ja Etyjin kanssa.

Järjestö on päättänyt, että kaikkien sen toimintojen tulee tukea demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion edistämistä. Se on täysin Suomen tavoitteiden mukaista.

Suomi tukee Euroopan neuvoston keskittymistä järjestön ydintehtäviin ja on johdonmukaisesti pyrkinyt vahvistamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusroolia sekä turvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan.

Suomi tukee Euroopan neuvoston itsenäisten monitorointimekanismien toimintaedellytysten turvaamista ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimintaa.

Suomi on toiminut etulinjassa lähes kaikissa Euroopan neuvostossa esiin nousseissa ajankohtaisissa ihmisoikeuskysymyksissä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, naisten, lasten, romanien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämisessä ja kehittämisessä.

Suomi on myös tukenut vapaaehtoisavustuksella juuri näitä sektoreita EN:n toiminnassa.

Lisäksi Suomi on korostanut kansalaisyhteiskunnan roolia ja parempia osallistumismahdollisuuksia Euroopan neuvoston toimintaan. Suomi tukee Euroopan neuvoston aktiivista roolia Ukrainan kriisin ratkaisemisessa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä, jonka 57 osallistujamaata yltävät Vancouverista Vladivostokiin.

Etyjin vahvuutena on laaja näkemys turvallisuudesta: poliittis-sotilaallisen turvallisuuden lisäksi järjestö korostaa ihmisoikeuksien ja demokratian sekä taloudellisten ja ympäristöasioiden ratkaisevaa merkitystä turvallisuudelle.

Järjestön toiminnan pohjana on Helsingissä 1975 allekirjoitettu päätösasiakirja.

Suomi on vuoden järjestön syntyajoista lähtien tunnettu tuestaan Etyjille. Suomen mukaan järjestö voi tehokkaasti edistää Euroopan turvallisuutta ja vakautta yhteisesti sovittujen sitoumusten ja periaatteiden pohjalta.

Viime vuosina Suomi on edistänyt Etyjissä näkyvästi rauhanvälityksen vahvistamista sekä naisten aseman edistämistä. Lisäksi Suomi on aktiivinen asevalvontaan liittyvissä kysymyksissä ja tukee Etyjin vahvaa roolia Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä.

Suomi on merkittävä hankerahoittaja Etyjissä. Hankeyhteistyön keskeisimpinä teemoina ovat viime vuosina korostuneet muun muassa kansalaisyhteiskunta- ja demokratiakehityksen tukeminen sekä vähemmistöjen ja naisten aseman parantaminen.

Maantieteellisinä painopisteinä ovat Keski-Aasian köyhimmät maat Tadžikistan, Kirgisia sekä Itä-Eurooppa, erityisesti Ukraina.

Suomi on Etyjin tärkeimmän ihmisoikeustyökalun, demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) yksi suurimmista vapaaehtoisrahoittajista.

Suomi lähettää asiantuntijoita Etyjin kenttämissioihin ja sihteeristöön Wienissä sekä vuosittain 25–40 vaalitarkkailijaa Etyjin vaalitarkkailumissioihin.

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on Suomelle tärkein monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun.

Sitoutuminen on yhteistyötä taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja humanitaaristen ongelmien ratkaisemiseksi sekä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja kansainvälisen oikeuden kehittämiseksi.

Laajan turvallisuuskäsityksen mukaisesti kaikki nämä periaatteet tukevat kansainvälistä turvallisuutta ja vakautta.

Suomi liittyi YK:hon vuonna 1955 ja on jäsenyytensä aikana ollut maailmanjärjestössä kokoaan merkittävämpi. Jo 1950-luvun lopulla alkanut osallistuminen YK:n rauhanturvatoimintaan toi Suomelle rauhanturvan suurvallan tittelin.

Suomi on osallistunut YK:ssa aktiivisesti myös muun muassa kansainvälisen oikeuden kehittämiseen, aseidenriisuntadiplomatiaan ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön.

Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa Suomen toimintaa YK:ssa.

Kriisinhallinnan kansainvälisten toimijoiden joukossa YK:n asema on keskeinen. Suomi tukee jatkossakin YK:ta osallistumalla sen johtamiin ja valtuuttamiin operaatioihin. Suomi tukee YK:n rauhanturvatoiminnan kehittämistä myös koulutustoiminnan kautta.

Nato

Pohjois-Atlantin liitto Nato on vuonna 1949 perustettu monenkeskinen puolustusliitto ja keskeinen transatlanttinen ja eurooppalainen turvallisuutta sekä vakautta edistävä toimija.

Naton tehtävänä on taata jäsenmaidensa vapaus ja turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Sen perustehtäviin kuuluvat yhteinen puolustus ja pelote, kriisinhallinta sekä turvallisuutta edistävä yhteistyö muiden järjestöjen ja valtioiden kanssa.

Suomen Nato-kumppanuutta ohjaavat hallitusohjelma sekä kansalliset ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset. Niiden mukaisesti Suomi tekee pitkäjänteistä ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Naton kanssa.

Kumppanuusyhteistyön keskeinen tavoite on sotilaallisen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn kehittäminen kansallisen puolustuksen ja kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeita varten. Lisäksi Suomi käy Naton kanssa säännöllistä poliittista vuoropuhelua molempia kiinnostavista turvallisuuspoliittisista teemoista yhteisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Vuoropuhelulla Suomi edistää omia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteitaan.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Lisäksi Suomi on ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (EAPC) jäsen vuodesta 1997. Vuonna 2014 Suomi kutsuttiin edistyneenä kumppanimaana mukaan Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyöhön (EOP), mikä on Suomelle hyödyllinen väline Nato-suhteen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Laajennettujen mahdollisuuksien yhteistyön lisäksi Suomi edistää Naton, Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön (29+2) syventämistä.

Käytännössä Suomen ja muiden kumppanimaiden poliittisen tason kanssakäyminen tapahtuu Natossa erilaisten yhteistyöfoorumien kautta. Suomen kannalta tärkeitä foorumeita ovat erityisesti kriisinhallintaoperaatioita käsittelevät kokoukset sekä 29+2 -yhteistyö sisältäen mm. vuoropuhelun Itämeren alueen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 

Suomi osallistuu tällä hetkellä kahteen Nato-johtoiseen kriisinhallintaoperaatioon: KFOR Kosovossa ja Resolute Support Afganistanissa. Osallistumalla Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin Suomi edistää kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta.

Takaisin ylös