Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomi toimijana EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) keskeisiä tavoitteita ovat unionin yhteisten arvojen turvaaminen, rauhan säilyttäminen, demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen sekä unionin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vahvistaminen. Suomi osallistuu aktiivisesti YUTP-linjausten valmisteluun ja toimeenpanoon sekä YUTP-päätöksenteon tehostamiseen. 

Epävirallinen ulkoministerikokous Gymnich Tallinnassa syyskuussa 2017.
Epävirallinen ulkoministerikokous Gymnich Tallinnassa syyskuussa 2017. Kuva: EU:n neuvosto

Rajat ylittäviin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä EU:lta johdonmukaista, yhtenäistä toimintaa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka luotiin alun perin Maastrichtin sopimuksella 1992. Sitä on kehitetty edelleen myöhemmillä perussopimuksilla.

Laajasti tarkasteltuna YUTP käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset.  

Vuonna 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus vahvisti EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa; sen keskeisenä tavoitteena oli EU:n ulkopolitiikan vaikuttavuuden ja globaalin painoarvon kasvattaminen. Lissabonin sopimuksen myötä EU sai "ulkoministerin", kun perustettiin EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka sekä häntä avustava Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH). 

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana on marraskuusta 2014 lähtien toiminut italialainen Federica Mogherini.

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet 

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineet sisältävät poliittisia ja taloudellisia välineitä sekä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan keinoja.

Unioni hyödyntää ulkopolitiikassaan erilaisia diplomaattisia keinoja, kuten

  • poliittista vuoropuhelua,
  • neuvoston päätelmiä,
  • julkilausumia sekä
  • demarsheiksi kutsuttuja virallisia yhteydenottoja.

Kriisinhallintaoperaatiot sekä kolmansille maille asetetut rajoittavat toimenpiteet eli pakotteet ovat YUTP:n konkreettisimpia välineitä.

Euroopan unionin ulkosuhdehallinto tukee korkeaa edustajaa unionin ulkoisten toimien valmistelussa sekä toiminnan johdonmukaisuuden ja koordinoinnin varmistamisessa.

EU:n neuvosto voi nimittää korkean edustajan tueksi erityisedustajia hoitamaan tiettyjä poliittisia erityistehtäviä. EU:n ulkopuolisille kriisi- ja konfliktialueille on nimitetty useita erityisedustajia, joiden avulla unioni osallistuu aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti konfliktinratkaisuun. Tällä hetkellä erityisedustajia on nimitettynä kahdeksaan alueelliseen ja yhteen temaattiseen tehtävään.

Korkea edustaja Federica Mogherini.
Korkea edustaja Federica Mogherini. Kuva: EU:n neuvosto

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia

Vuonna 2016 julkaistulla Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisella globaalistrategialla tavoitellaan

  • EU:n globaalin vaikuttavuuden lisäämistä,
  • yhtenäisyyden vahvistamista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä
  • EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen välisen yhteyden tiivistämistä.

Strategiassa EU:n ulkoisen toiminnan prioriteetit ovat

  • unionin turvallisuus,
  • valtioiden ja yhteiskuntien kriisinsietokyky (resilienssi),
  • yhdennetty lähestymistapa konflikteihin,
  • yhteistyöhön perustuvat alueelliset järjestelmät sekä
  • globaalihallinta.

Kriisinsietokyvyn vahvistaminen tarkoittaa toimintaa hauraassa tilassa olevien valtioiden ja yhteiskuntien tukemiseksi niin, etteivät katastrofista tai konfliktista toipuvien alueiden epävakaat tilanteet kärjisty uusiksi sodiksi, humanitäärisiksi onnettomuuksiksi tai pakolaiskriiseiksi. Resilienssin vahvistamiseksi työskennellään erityisesti itäisessä ja eteläisessä naapurustossa.

Yhdennetty lähestymistapa konflikteihin ja kriiseihin tarkoittaa moniulotteista, kaikkia EU:n käytettävissä olevia politiikkoja ja instrumentteja (mukaan lukien turvallisuus- ja kehitysvälineet) hyödyntävää lähestymistapaa, jossa toimitaan kaikissa konfliktisyklin vaiheissa, kaikilla konfliktisyklin tasoilla, kaikki konfliktin avaintoimijat ja osapuolet huomioon ottaen tilannetta ratkaistaessa.

Suomen lähtökohdat yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Hallitusohjelma määrittelee Suomen lähtökohdat EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laajaan yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. 

Euroopan unioni on Suomen läntisiin arvoihin kytkevä poliittinen yhteisö, jonka kehittäminen vahvistaa Suomen vakautta, vaurautta ja turvallisuutta.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (7/2016) toteaa Suomen tavoitteena olevan EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen edistää Euroopan turvallisuutta ja vakautta ja lisää unionin vaikutusmahdollisuuksia. Suomi on aktiivinen, käytännönläheinen ja ratkaisuhakuinen jäsenvaltio.

Ajankohtaista aiheesta

Valitse:

Takaisin ylös