Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Vientivalvonta

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tavoitteena on asesulkupolitiikka, jolla estetään joukkotuhoaseiden leviäminen (non-proliferation). Asesulkupolitiikkaa toteutetaan kansainvälisten sopimusten ja monenvälisen vientivalvontayhteistyön avulla.

Suomessa kaksikäyttötuotteiden vientiä valvova lupaviranomainen on ulkoministeriö. Puolustustarvikkeiden vientilupaviranomainen on puolustusministeriö ja siviiliaseiden- ja patruunoiden vientilupaviranomainen Poliisihallitus.

Vientivalvonta kattaa lainsäädännön nojalla valvottavan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin. Terrorismi ja uhka joukkotuhoaseiden leviämisestä on lisännyt asevalvonnan ohella myös tarvetta valvoa kaksikäyttötuotteiden vientiä.

Vientivalvonnalla pyritään edistämään suomalaisen teknologian vastuullista vientiä ja estää suomalaisen teknologian käyttö joukkotuhoaseiden kehittämiseen, epätoivottuun sotilaalliseen käyttöön, Suomen etujen vastaiseen käyttöön tai käyttöön, joka loukkaa ihmisoikeuksia.

Vientivalvonnan ansiosta suomalaiset yritykset saavat käyttöönsä muualla tuotettuja valvonnanalaisia tuotteita ja teknologiaa.

Kaksikäyttötuotteiden vienti

Kaksikäyttötuotteella tarkoitetaan Suomen lainsäädännössä sellaista tuotetta, teknologiaa, palvelua tai muuta hyödykettä, joka soveltuu normaalin siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen.

Sillä tarkoitetaan myös sellaista tuotetta, jolla voidaan edistää yleistä sotilaallista toimintakykyä.

Kaksikäyttötuotteet voivat olla hyvin erilaisia, yleisesti korkean teknologian tuotteita, kuten ydinaineita, erityismateriaaleja ja niihin liittyviä laitteita, elektroniikkaa, eräitä tietokonelaitteita, tietoliikenne- ja tiedon suojauslaitteita sekä esimerkiksi antureita ja lasereita.

Viennillä tarkoitetaan valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden vientiä EU:n ulkopuolelle. Vientiin tarvitaan lupa.

EU:n sisäisessä kaupassa tarvitaan lupa ainoastaan erittäin arkaluonteisille tuotteille, kuten ydinmateriaalille ja -laitteille.

Kauttakuljetus ja välitys ovat luvanvaraisia. Valvonta on kuitenkin rajoitettu vain sellaisiin tapauksiin, joissa on syytä olettaa joukkotuhoasekäyttöä.

Kansalliset vastuuviranomaiset

Ulkoministeriö vastaa Suomen turvallisuuspoliittisista linjauksista kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen yleiskokouksissa. Ministeriö on myös kaksikäyttötuotteiden lupaviranomainen Suomessa ja vastaa Suomen osalta EU:n vientivalvontajärjestelmän hallinnoinnista.

Ulkoministeriön vientivalvonta-asioiden yksikkö on vientivalvonnan toteuttaja ja palvelee yrityksiä kaikissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvissä kysymyksissä.

Ulkoministeriön verkkosivuilta löytyy tietoa voimassa olevasta vientivalvontalainsäädännöstä, vientilupamenettelyistä sekä vientivalvontaan liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta EU:ssa

Euroopan unionissa kaksikäyttötuotteiden viennistä säädetään neuvoston asetuksella (EY) No 428/2009. Asetusta on täydennetty neuvoston yhteisellä toiminnalla (2000/401/YUTP).

EU:n säädöksiin liittyvät tuotelistat vastaavat kansainvälisissä vientivalvontajärjestelyissä sovittuja luetteloita. Myös säädetyt menettelytavat ovat eri järjestelyissä sovittujen periaatteiden mukaisia, joskin EU on eräissä valvontamenettelyissä edennyt harmonisoinnissaan pidemmälle kuin kansainvälisesti on edellytetty.

Kansainvälisiä vientivalvontajärjestelyjä ovat tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestely (Wassenaarin järjestely, WA), kemiallisten ja biologisten tuotteiden valvontajärjestely (Australian ryhmä, AG), ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR) sekä ydinalan valvontajärjestely (NSG).

Järjestelyissä koordinoidaan niihin osallistuvien maiden vientivalvontamenettelyjä ja valvonnanalaisten tuotteiden luetteloja, jotka Euroopan unionissa integroidaan osaksi unionin lainsäädäntöä (neuvoston asetus 428/2009).

Valvonnanalaisten tuotteiden vienti on luvanvaraista. Lupapäätökset tehdään kansallisen harkintavallan pohjalta.

Takaisin ylös