Rauhanvälitys

Rauhanvälitys on yksi diplomatian keinoista ennaltaehkäistä ja ratkaista konflikteja sekä lisätä osapuolten välistä luottamusta.

Ulkoasiainministeri Tuomiojan puheenvuoro rauhanvälitystä koskevassa kokouksessa New Yorkissa 23.5.2012.

Rauhanvälitys on tehokas työkalu käytettäväksi koko konfliktisyklin aikana ennaltaehkäisystä konfliktin hillitsemiseen ja ratkaisemiseen. Pysyviä ratkaisuja konflikteihin saadaan vain puuttumalla niiden taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Rauhanvälityksen avulla tuetaan kestävän rauhan aikaansaamista luomalla pohjaa poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamiselle.

Suomi toimii aktiivisesti sekä oman rauhanvälityskykynsä vahvistamiseksi että rauhanvälityksen kehittämiseksi kansainvälisellä tasolla. Suomen tavoitteet ja toiminta rauhanvälityksen alalla on määritelty joulukuussa 2011 julkaistussa Suomen kansallisessa rauhanvälityksen toimintaohjelmassa.

Kansainvälinen toiminta rauhanvälityksen edistämiseksi
Kansalliset toimet rauhanvälityksen edistämiseksi
Rauhanvälityksestä julkaistua

Kansainvälinen toiminta rauhanvälityksen edistämiseksi

Suomi pyrkii aktiivisesti edistämään rauhanvälitystä kansainvälisesti ja ylläpitämään keskustelua rauhanvälityksestä kansainvälisissä yhteyksissään.

Rauhanvälityksen ystäväryhmä YK:ssa

Suomen ja Turkin vuonna 2010 perustama rauhanvälityksen ystäväryhmä on saavuttanut konkreettista menestystä rauhanvälityksen vahvistamiseksi: ryhmän ansiosta YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ensimmäinen rauhanvälityksen päätöslauselma kesällä 2011, ja tätä seurasi jatkopäätöslauselma kesällä 2012.

YK:n pääsihteeri valmisti rauhanvälityksen ensimmäisen päätöslauselman pohjalta rauhanvälityksen raportin ja ohjeistuksen, jotka julkaistiin elokuussa 2012. Pääsihteerin raportti ja ohjeistus vahvistavat rauhanvälityksen profiilia konfliktien ennaltaehkäisyn ja ratkaisun välineenä ja ohjeistus antaa yleiset suuntaviivat rauhanvälittäjien työhön.
Rauhanvälityksen ystäväryhmän pääkaupunkiedustajat kokoontuivat Helsingin Säätytalolle kaksipäiväiseen kokoukseen 17.–18. tammikuuta. Kaikkiaan 32 ystäväryhmän jäsenmaata ja järjestöä oli saapunut Helsinkiin jakamaan kokemuksia ja pohtimaan ryhmän tulevaisuuden haasteita. Lue lisää

Rauhanvälityksen pohjoismainen verkosto

Suomi panostaa rauhanvälityksen kehittämiseen tiivisti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan joulukuussa 2011 alulle paneman rauhanvälityksen pohjoismaisen verkoston tarkoitus on vahvistaa yhteistyötä ja koordinaatiota pohjoismaisten toimijoiden kesken ja lisätä koulutusyhteistyötä rauhanvälityksen alalla.

Tuki alueellisille järjestöille

Alueellisilla järjestöillä on usein merkittävä rooli rauhanprosesseissa, sillä ne tuntevat konfliktitilanteet hyvin ja toimivat konfliktin ja sen osapuolten lähellä. Suomi tukee Afrikan Unionia sen rauhanvälityskapasiteetin vahvistamisessa 3 milj. eurolla vuosina 2012–2014. AU:n lisäksi yhteistyötä tehdään myös muiden alueellisten järjestöjen kanssa ja keinoja näiden rauhanvälityskapasiteettien vahvistamiseen etsitään tavoitteellisesti.

EU:n rauhanvälityskapasiteetin vahvistaminen

Euroopan Unionin rauhanvälityskapasiteetin vahvistaminen on Suomelle tärkeää. Vuonna 2009 EU:ssa hyväksyttiin rauhanvälityksen konseptisuunnitelma, jonka avulla kartoitetaan EU:n rauhanvälityskapasiteettia ja sen kehittämistä.

EU:n ulkosuhdehallinnossa (EUH) rauhanvälitysasioista vastaa rauhanrakennuksen, ennaltaehkäisyn ja välitystoiminnan yksikkö. Suomi tukee EUH:ta sen rauhanvälityskykyjen vahvistamisessa ja pitää tärkeänä EUH:n rauhanvälityksen yksikön resurssien riittävyyttä.
EUH:n rauhanvälityskapasiteetin tukemisen lisäksi Suomi tukee yhdessä Ruotsin kanssa tekemäänsä aloitetta Euroopan Rauhaninstituutista (EIP). EUH teki aloitteesta kustannus-hyöty-analyysin, jonka lisäksi konsulttiyritys MediatEUr selvitti instituutin mahdollisuuksia ja haasteita.EIP voisi täydentää EU:n omia rauhanvälitysrakenteita ja rauhanvälityksen sisältöä. Itsenäisenä instituuttina se voisi myös toimia tilanteissa, joissa EU ei itse pystyisi toimimaan.

Kansalliset toimet rauhanvälityksen edistämiseksi

Rauhanvälityskykyämme ei tarvitse rakentaa alusta, sillä kokemusta ja oppia on vuosien varrella kerääntynyt rauhanprosesseissa mm. Pohjois-Irlannissa, Länsi-Balkanilla, Acehissa, Afrikan sarvessa ja Etelä-Kaukasiassa. Suomi hyödyntää tätä aikaisempaa kokemustaan rauhanvälityksestä ja jatkaa sen pohjalta rauhanvälityskykynsä kehittämistä edelleen.

Rauhanvälityskyvyn kehittäminen

Ulkoministeriö ja Suomen edustustot ympäri maailmaa ovat merkittävässä roolissa Suomen rauhanvälityskyvyn kehittämisessä.

Edustustoilla ja ulkoministeriön alueosastoilla on tärkeää tietoa konfliktialueista ja humanitaarisesta toiminnasta maailmalla, mikä auttaa tunnistamaan tarpeet rauhanvälitystoiminnalle.
Tarvittavan asiantuntemuksen ja rauhanvälityskyvyn saavuttamiseksi verkostoituminen kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä kansalaisjärjestöillä ja muilla asiantuntijoilla on usein kentältä opittua tietoa ja kokemusta sellaisistakin tilanteista, joihin edustustoverkkomme ei yllä.

Ulkoministeriöllä on rauhanvälitykseen 400 000 euron määräraha, jolla tuetaan äkillisiä rauhanvälitystarpeita.

Rauhanvälityksen koordinaattori ja kansallinen koordinaatioryhmä

Ulkoministeriössä toimii rauhanvälityksen koordinaattori, ja ulkoministeriön johdolla kokoontuu rauhanvälityksen kansallinen koordinaatioryhmä.

Koordinaatioryhmä tuo yhteen rauhanvälityksen kannalta relevantteja toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta jakamaan tietoa rauhanvälityksestä ja rauhanprosesseista sekä etsimään mahdollisia yhteistyömuotoja.

Rauhanvälityksen erityisedustajat

Ulkoministeriöllä on kaksi rauhanvälityksen erityisedustajaa:

kansanedustaja Pekka Haavisto toimii ulkoministerin erityisedustajana toimialueenaan Afrikan sarvi sekä Sudan
VTT Kimmo Kiljunen toimii ulkoministerin erityisedustajana alueellisissa rauhanvälitystehtävissä.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325

Suomen rauhanvälitystoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään naisten roolin ja omistajuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” mukaisesti.

Suomella on oma kansallinen toimintaohjelma päätöslauselma 1325:n toimeenpanemiseksi ja kokemustamme on jaettu myös yhteistyökumppaneille esimerkiksi Keniassa ja Afganistanissa. Naisten rooli kestävän rauhan aikaansaamisessa on erittäin tärkeää ja heidän pääsynsä neuvottelupöytiin sekä rauhanvälittäjinä että osana yhteiskuntaa on välttämätöntä. Naiset onkin nähtävä ennen kaikkea ratkaisevina toimijoina, eikä pelkästään konfliktin uhreina.