Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Nepal

Hyvä tietää

Autot

Nepalissa on vasemmanpuoleinen liikenne. Autojen kunto vaihtelee suuresti, joten liikenteessä on hyvä varautua yllätyksiin.

Hankinnat

Katmandussa on muutama tavaratalo, joista saa kaikki normaalissa elämässä tarvittavat tavarat. Pienempien kaupunkien ja maaseudun tarjonta on äärimmäisen rajoittunutta.

 

Ilmasto

Nepal on Kiinan ja Intian välissä oleva sisämaavaltio. Sen tunnetuin luonnonilmiö on maailman korkein huippu, Sagarmathan eli Mount Everest. Maan korkeuserot vaihtelevat huipun 8 848 metrin ja etelän vain 70 metrin välillä. Maa jaetaan tämän mukaisesti kolmeen hyvin erityyppiseen alueeseen:

 

  • vuoristoalue pohjoisessa (kuudesosa pinta-alasta)
  • kukkula-alue jonka korkeus on 300–3000 metriä (kaksi kolmasosaa pinta-alasta)
  • alankoalue Terai (kuudesosa pinta-alasta)


Vuoristoalue on osa Himalajan vuoristoa ja kattaa koko Nepalin pohjoisimman osan Tiibetin rajaa vasten. Alueella asuu alle kymmenesosa maan väestöstä. Vuoristoalueiden asukkaat ovat pääosaltaan mongoleja, joille jakkihärät ovat tärkeitä ravinnon ja vaatetuksen lähteitä.

 

Vuoristoalueella lämpötila laskee talvisin reilusti pakkasen puolelle, eikä nouse yli 16 celsiusasteen. Vuosittainen sademäärä on 550 millimetriä, ja korkeammilla alueilla se sataa lumena. Lumiraja on noin 5 000 metrissä. Nepalin pinta-alasta 15 prosenttia on lumen peitossa.

 

Kukkula-alue on Nepalia tyypillisimmillään. Noin kahden kilometrin korkuisten kukkuloiden välissä on hieman matalampia jokilaaksoja. Kukkula-alue on jo monin paikoin lähes täysin maanviljelyskäytössä, vaikka maasto tekee kaikkien apuvälineiden käyttämisen lähes mahdottomaksi. Alueella asuu enimmäkseen hinduja sekä useita muita etnisiä ryhmiä. Kukkula alueen ilmasto on lauhkea ja lämpötila vaihtelee 0–30 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on 1 500 millimetriä.

 

Terai-alue eli alatasanko on osa Ganges-joen valuma-aluetta. Nepalin viljelysmaista ja väestöstä noin puolet on Terailla, ja lisää väkeä muuttaa koko ajan. Jäljellä olevat metsät ovat viidakkomaisia, ja alueen kansallispuistoissa elää Bengalin tiikereitä, sarvikuonoja ja norsuja. Terain ilmasto on subtrooppinen ja lämpötila vaihtelee 5–47 celsiusasteen välillä. Vuosittainen sademäärä on 2000–2500 millimetriä.

 

Kathmandun laakso on noin 1350 metrin korkeudessa. Laakson alueeseen kuuluvat Kathmandun lisäksi Patanin ja Bhaktapurin kaupungit, jotka olivat ennen omia kuningaskuntiaan. Muita suurimpia Nepalin kaupunkeja ovat Pokhara, Biratnagar, Nepalgunj. Suurimmat joet ovat Himalajalta Gangesiin virtaavat Karnali, Koshi ja Narayani. Monsuunisateet tuovat yli puolet vuoden sademäärästä.

 

Maan pinta-ala on 147 181 km2, joka vastaa kooltaan Kreikkaa. Koska maa on vuoristoinen, maa-alaa on kuitenkin monin verroin enemmän. Itä–länsi-suunnassa maan pituus on 850 kilometriä, pohjois-etelä suunnassa pienimmillään 145 kilometriä ja suurimmillaan 241 kilometriä.

Joukkoliikenne

Kathmandussa voi käyttää kadulta tai hotelleista otettavia edullisia takseja. Jos kuljettaja ei suostu laittamaan mittaria päälle, matkan hinta on sovittava etukäteen. Samoin on osattava sanoa matkan määränpää käyttäen osoitteena jotakin keskeistä paikkaa, koska kuljettajat eivät välttämättä osaa lukea karttaa. Katmandu hiljenee noin kello 22.00, jonka jälkeen takseja löytyy vain vilkkaimmin liikennöityjen teiden varsilta.

 

Bussit ovat usein erittäin huonokuntoisia ja täyteen ahdettuja ja kuljettajat saattavat olla erityisesti yöaikaan humalassa. Bussionnettomuuksia sattuukin usein, ja seuraukset vuorenrinteeltä syöksyville busseille ovat kohtalokkaat.


Lakkojen (bandh) aikaan paikallis- ja maantieliikenne saattaa olla pysähdyksissä jopa päiviä. Mielenosoituksien aikana liikenne estetään esimerkiksi tielle kerätyillä autonrenkailla. Joskus teille asetetaan myös palavia esteitä.

Kansalliset vapaapäivät

Nepalissa on hyvin paljon erilaisia vapaapäiviä. Ne perustuvat osittain erilaisiin kalentereihin ja kuun kiertoon. Siksi vapaapäivät eivät ole länsimaisessa kalenterissa kiinteitä vaan vaihtelevat vuodesta toiseen.

Muuta

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Katmandu

Päivitetty 6.4.2016

Takaisin ylös