Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Kroatia

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kroatia sijaitsee Kaakkois-Euroopassa ja sen rajanaapureita ovat

 

  • Italia
  • Slovenia
  • Unkari
  • Serbia
  • Bosnia-Hertsegovina
  • Montenegro

Asuminen, asunnot

Omistus- vuokra ja loma-asuntoja on tarjolla runsaasti. Tietoa asunnoista on löydettävissä useiden verkkopalvelujen ja välittäjien kautta.

 

Asunnoissa käytetään tavallisesti lämpöpatterien lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen asuntokohtaisia kaasuboilereita.

Autot

EU-maassa myönnetty ajokortti on pätevä asiakirja Kroatiassa - kuten kaikkialla muuallakin Unionin alueella.

 

Kroatialaisen ajokortin voi saada jättämällä poliisille hakemuksen, jonka liitteenä on ulkomainen ajokortti ja sen englanninkielinen käännös sekä lääkärintodistus (ei yli 6 kk vanhempi).

Edustustot

Suomella on suurlähetystö Zagrebissa ja kunniakonsulit Zagrebin, Rijekan, Dubrovnikin ja Splitin kaupungeissa. Kunniakonsulit ovat Kroatian kansalaisia, joilta voi kysyä neuvoa mm. liiketoimintaan tai konsulitapauksiin liittyvissä asioissa.

Hankinnat

Tavallisten elintarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden tarjonta on hyvä. Tuoreiden vihanneksien ja hedelmien osalta valikoima on usein paras toreilla. Kroatiassa toimii useita kroatialaisia ja ulkomaisia kauppaketjuja. Keskeisten kaupunkien läheisyydessä on suuria kauppakeskuksia. Sunnuntaisin lähinnä kauppakeskukset ja kioskit ovat auki.

Ilmasto

Kroatian ilmastoa leimaa rannikon välimerellinen ja sisämaan mannerilmasto. Kesät ovat lämpimät ja pitkät, lyhyt talvi taas voi olla kylmä ja kolea. Kesä-elokuussa lämpötila on +30 C asteen tuntumassa. Tammi-helmikuussa -10 C asteen pakkanen sisämaassa ei ole epätavallista. Rannikolla ilmasto on yleisesti leudompi kuin sisämaassa. Sisämaan vuorilla talvet ovat runsaslumisia. Rannikolla puhaltaa ajoittain voimakas Bura-tuuli. Etelästä puhaltava Jugo-tuuli tuo kosteaa ja lämmintä ilmaa. Kesäkuukausina merellä voi ilmetä äkillisiä ja voimakkaita myrskyjä.

Joukkoliikenne

Liikenneyhteydet ovat hyvät ja erityisesti moottoritieverkosto on kattava ja korkeatasoinen. Moottoriteillä on käytössä tietullit. Tullimaksuja peritään myös esimerkiksi Krkin saaren sillalla ja Istrian Ucka-tunnelissa. Lomakaudella heinä-elokuussa rajanylityspaikoilla ja tietulleilla muodostuu jonoja erityisesti viikonloppuina. Kesäkuukausina maanteiden liikennetilanteesta kerrotaan radiokanavilla englanniksi ja ajantasaista tietoa on saatavilla Kroatian autoklubin verkkosivuilla.

 

 

Zagrebin lisäksi lentokenttiä on

 

  • Dubrovnikissa
  • Pulassa
  • Rijekassa
  • Osijekissa
  • Splitissä
  • Zadarissa

 

Suomesta Zagrebiin ei ole suoraa lentoyhteyttä ympäri vuoden. Croatia Airlines lentää suoraan Helsingistä Zagrebiin toukokuulta lokakuun puoliväliin saakka. Kesäkuukausina rannikon matkailijakohteisiin on runsaasti kausiluonteisia lentoyhteyksiä useista Euroopan kaupungeista, myös Suomesta.

 

Jadrolinija-yhtiö huolehtii pääasiassa rannikon ja saarten liikenneyhteyksistä. Keskeisille saarille pääsee rannikolta autolautoilla tai katamaraaneilla.

 

Zagrebista on rautatieyhteydet muun muassa 

 

  • Belgradiin
  • Budapestiin
  • Ljubljanaan
  • Sarajevoon
  • Wieniin
  • Venetsiaan

 

Rannikolla rautateitse pääsee Zagrebista aina Splitiin asti.

Juomarahat

Juomaraha ei sisälly ravintoloiden tai kahviloiden laskuihin. Juomaraha voi olla esimerkiksi 5-10 prosenttia laskusta. Kahviloissa tai baareissa juomarahan antamatta jättäminen ei ole loukkaavaa.

Jätehuolto

Jätteiden käsittelyä ja kierrätystä kehitetään EU-standardeja vastaaviksi. Julkinen jätehuolto kattaa lähes kaikki kotitaloudet. Pullojen kierrätys on järjestetty panttisysteemin avulla. Muovin-, lasin- ja paperinkeräyspisteitä löytää kaupungeissa melko vaivatta. Myös biojätteen kattavampi kierrätys on hiljalleen käynnistymässä.

Kansalliset vapaapäivät

 

  • uusi vuosi, 1. tammikuuta
  • loppiainen, 6. tammikuuta
  • 1. ja 2. pääsiäispäivä
  • vappu, 1. toukokuuta
  • antifasismin päivä, 22. kesäkuuta
  • kansallisuuspäivä, 25. kesäkuuta
  • kiitospäivä, 5.elokuuta
  • Neitsyt Marian taivaaseen astumispäivä, 15. elokuuta
  • itsenäisyyspäivä, 8. lokakuuta
  • pyhäinpäivä, 1. marraskuuta
  • joulupäivä ja tapaninpäivä, 25-26. joulukuuta

Kirjallisuus

Glagoliittisilla aakkosilla kirjoitettuja kivilaattoja noin 1000-luvulta pidetään ensimmäisenä kroaatin kielisenä kirjallisena dokumenttina.

 

Renesanssin aikana kirjallisuus kukoisti Dalmatian saarilla ja Dubrovnikin kaupunkivaltiossa. Tunnettuja kirjailijoita olivat muun muassa Ivan Gundilić ja humanisti Marko Marulić. 1600-luvulla Dubrovnikista muodostui Kroatian kirjallisuuden keskus.

 

1800-luvulla Kroatian kansallisaate ja kirjakieli kehittyivät. Illyrinen liike korosti kroaattien ja eteläslaavien etnistä sekä kielellistä yhtenäisyyttä. Ensimmäinen kroaatin kielinen päivälehti Danica ilmestyi 1835.

 

Moderni kroatialainen kirjallisuus on runsasta ja rikasta, mutta vähän tunnettua Suomessa. Ehkä tunnetun kroatialainen 1900-luvun kirjailija oli Miroslav Krleža, joka kirjoitti proosaa, näytelmiä ja runoja. Nykykirjailijoista Slavenka Drakulićin töitä on käännetty paljon englanniksi ja töissään Drakulić käsittelee muun muassa 1990-luvun konfliktia. 

Kodinhoitoapu

Kodinhoitopalveluita on saatavissa  kohtuullisin kustannuksin.

Koulut ja opiskelu

Useisiin muihin Euroopan maihin verrattuna, Kroatiassa on edelleen rajoitetusti englanninkielisiä kursseja korkeakouluissa. Ajankohtainen tarjonta kannatta tarkistaa oppilaitoksesta.

 

Kroaatin kieltä on mahdollista opiskella yliopiston kurssien, kesäkoulujen tai yksityisopetuksen avulla.

 

Kansainvälisiä kouluja Zagrebissa ovat American International School of Zagreb, British International School of Zagreb, Deutsche Internationale Schule in Zagreb ja École française de Zagreb.

Käymälät

Julkisia käymälöitä ei ole kovin tiheässä kaupungeissa, mutta useimmissa kahviloissa on käymälä. Moottoriteillä on säännöllisin välein hyvin varusteltuja taukopaikkoja.

Lapset

Ravintolat ja kahvilat ovat usein lapsiystävällisiä.  

Lemmikit

Lemmikkieläimen voi ottaa matkalle Kroatiaan, mikäli sillä on

 

  • mikrosiru
  • kansainvälinen eläinlääkärin todistus
  • voimassaoleva rabies-rokotus.

 

Kroatia on kieltänyt bull-tyyppisten koirien maahantuonnin. Lemmikin maahantuonti pysyvästi edellyttää eläinlääkärin tarkastusta raja-asemalla.

Liikennekäyttäytyminen

Maanteillä reippaat ylinopeudet ja uhkarohkeat ohitukset ovat tavallisia. Heinä-elokuussa moottoriteiden tullipisteissä ja rajanylityspaikoilla voi olla pitkiä ruuhkia, erityisesti perjantaisin ja sunnuntaisin.

 

Paikallisessa liikennekulttuurissa hätävilkkuja käytetään lyhytkestoisen parkkeerauksen merkkinä.

Majoitus

Hotellitarjonta on hyvä, mutta hinta-laatu-suhde vaihteleva. Rannikon turistialueilla on myös runsaasti yksityisten henkilöiden vuokraamia huoneita. Varaukset internetin kautta toimivat useimmiten hyvin myös yksityisten tarjoaman majoituksen osalta.

Mitat ja painot

Kroatiassa on käytössä metrinen järjestelmä.

Muutot

Kroatiassa toimii monia kansainvälisiä muuttoja hoitavia yrityksiä muun muassa AGS ja MoveOne.

Pankit

Pankkisektori on pitkälti yksityistetty ja ulkomaalaisomistuksessa. Maan kaksi suurinta pankkia ovat italialaisomistuksessa (Zagrebacka banka - UniCredit, Privredna banka Zagreb Intesa Sanpaolo) ja kolme seuraavaksi suurinta itävaltalaisten omistuksessa (Erste&Steiermärkische, Raiffeisen, Hypo Alpe-Adria-Bank).

 

Pankkipalvelut ovat kehittyneet Kroatiassa viime vuosina. Pankki- ja luottokorttien käyttö on yleistynyt, ja lasku- ja pankkiasiat voi hoitaa verkkopankissa. Kroatia kuuluu SEPA-alueeseen.

 

Ulkomaalainen voi avata tilin mikäli on rekisteröitynyt Kroatiassa asuvaksi.

Parturi-kampaamot

Kauneudenhoitopalvelut ja parturit ovat suhteellisen edullisia ja palveluita on hyvin tarjolla.

Posti

Kroatian posti toimii hyvin, mutta lähetykset ulkomaille voivat toisinaan kestää.

Puhelimet

Kroatian mobiiliverkko on kattava ja 3G-verkko toimii useimmissa kaupungeissa. Roaming-palvelut toimivat normaalisti.

 

Kroatian keskeiset matkapuhelinoperaattorit ovat T-Com, VIPNet ja Tele2.

 

Kroatian kansainvälinen suuntanumero on +385.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on liike-elämässä ja muodollisissa yhteyksissä konservatiivista. Miehillä tumma puku on hyvin tavallinen.

 

Arkipäivässä kroatialaiset ovat muotitietoisia. Ulkoiseen näyttävyyteen halutaan kiinnittää huomiota.

Pysäköinti

Kaupungeissa parkkipaikan löytäminen kadulta voi olla hankalaa, mutta usein pysäköintihalleista on löydettävissä tilaa. Kadulle parkkeeratessa parkkimaksun voi maksaa tekstiviestillä lähettämällä rekisterinumeron parkkitolpassa ilmoitettuun numeroon.

Ravinto

Kroatialaisessa keittiössä näkyvät Välimeren, Itävallan, Balkanin, Unkarin ja Italian vaikutteet. Kotimainen ruoka on suuri ylpeyden aihe kroatialaisille ja tieto hyvistä ravintoloista on usein tärkeä keskustelun aihe.

 

Ruoka on usein mutkatonta, tuoreista aineksista valmistettua ja reippaasti suolattua. Ruokalistalla valinta on usein kala- tai liharuoan välillä. Salaatti tavallisesti tarjotaan pääruoan kanssa sivulautaselta.

 

Kalojen lisäksi meriruoasta tavallisia ovat paistelut kalamarit ja mustekalat, risotot ja simpukat.

 

Istrian tryffelit, tryffeliöljyt ja tryffelillä maustetut pastat ovat paikallinen erikoisuus.

 

Juustoista usein mainitaan Pagin saaren suolainen juusto (Paski sir).

 

Viiniä viljellään koko maassa ja valikoima on laaja.  Tyypillisimpiä ovat Dalmatian rannikon vahvat punaviinit ja Istrian valkoviinit. Hedelmillä tai yrteillä maustetut viinat ovat tavallisia.

 

Kahvilakulttuuri elää vahvana Kroatiassa ja kahvilat ovat täynnä aamusta yöhön.

Rekisteröity parisuhde

Kroatiassa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröityminen on mahdollista.

Hallitus hyväksyi samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröimisen vuonna 2014. Tämä tarkoittaa, että samaa sukupuolta olevilla pareilla on samat oikeudet kuin naimisissa olevilla. Adoptio ei kuitenkaan ole mahdollista.

 

Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut vapaammaksi, mutta Kroatia on yhä melko konservatiivinen maa ja erilaisuus voi herättää reaktioita.

Sosiaaliturva

Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla on oikeus välttämättömään sairaanhoitoon Kroatiassa ja muualla EU:n alueella. Suomessa kortin myöntää Kela.Vakavien sairaus- tai onnettomuustapausten varalle on suositeltavaa ottaa laaja matkailija- ja matkatavaravakuutus.

Suomi-kuva

Suomea kohtaan tunnetaan kiinnostusta ja Suomi pohjoismaisena maana herättää pääasiassa myönteisiä mielikuvia. Suomi-kuvan elementtejä ovat mm. yhteiskunnallinen tasa-arvo, vähäinen korruptio, korkeatasoinen koulutus, innovaatiot, moderni teknologia sekä design.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite 220 V ja pistorasiat ovat samat kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Julkiset terveydenhuoltopalvelut ovat suhteellisen toimivat ja yksityisiä terveyspalveluja on myös saatavilla. Sairaudenhoitokuluista ja mahdollisesta kotiuttamisesta aiheutuvat kustannukset korvaa matkavakuutus tai sen puuttuessa matkustaja itse ja lähiomaiset.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Tullirajoitukset voi tarkistaa Kroatian tullin verkkosivuilta(http://www.carina.hr/Pocetna/IndexEN.aspx)

Turvallisuus

Kroatia on normaalia varovaisuutta noudattaen turvallinen maa.

Valokuvaaminen

Valokuvaamiseen suhtaudutaan neutraalisti.

Valuutta

Kroatian rahayksikkö on kuna, joka tarkoittaa suomeksi näätää. Kunien vaihto on mahdollista Kroatian ulkopuolella. Keskeiset luottokortit käyvät monissa ravintoloissa ja useimmilla pankkiautomaateilla. Takseissa käy vain käteinen.

Vapaa-aika

Liikuntamahdollisuuksia on paljon. Rannikolla uiminen, sukellus, veneily ja muu vesiurheilu on tavallista. Patikoiminen on mahdollista esimerkiksi Paklenican tai Risnjakin luonnonpuistoissa. Golf-kenttiä on muutamia ja ainakin Zagrebissa ja Istriassa on täydet 18-reiän kentät. Laskettelu on mahdollista Zagrebin Sljeme-vuorella, Bjelolasican hiihtokeskuksessa ja Rijekan lähellä.

 

Suosittuja penkkiurheilulajeja ovat jalkapallo, koripallo ja käsipallo, Zagrebissa lisäksi jääkiekko. Hajduk Split ja Dinamo Zagreb ovat maan suosituimpia jalkapalloseuroja ja näkyvät kaupunkiensa katukuvassa.

 

Kulttuuritapahtumia ja erilaisia festivaaleja on runsaasti. Zagreb on pääkaupunki myös kulttuuritapahtumien suhteen.

Muuta

Kravaatin alkuperä juontaa kroatialaisten sotilaiden kaulahuiviin 30-vuotisessa sodassa. Huivi sai aikaan muotivillityksen ja sitä alettiin kutsua kravaatiksi.

 

Mustekynän keksi vuonna 1907 kroatialainen Eduard Penkala.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Zagreb

Päivitetty 5.10.2017

Takaisin ylös