Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Papua-Uusi-Guinea

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Papua-Uuden-Guinean väestö on hyvin monikulttuurinen. Maassa asuu kaikkien Tyynenmeren suurten etnisten ryhmien edustajia, melanesialaisia, mikronesialaisia ja polynesialaisia sekä negritoja, kiinalaisia, eurooppalaisia ja australialaisia.

 

Papualaiset muodostavat väestön enemmistön eli heitä on 84 prosenttia väestöstä, melanesialaisia on 15 prosenttia ja muiden ryhmien edustajia noin 1 prosenttia. Papua-Uuden-Guinean alkuperäisväestö on maailman heterogeenisinta. Myös maan uskonnot ovat heterogeenisia.

 

Maan uskonnot jakautuvat seuraavasti:

  • roomalaiskatolisia 27 %
  • evankelisluterilaisia 19,5 %
  • United Church-protestantteja 11,5 %
  • Seventh Day Adventist-reformikirkon jäseniä 10%
  • Pentecostal-kirkon jäseniä 8,6%
  • Evangelical Alliance-jäseniä 5,2%
  • anglikaaneja 3,2%
  • baptisteja 2,5 %
  • muita protestantteja 8,9 %
  • baha'i-yhteisön jäseniä 0,3 %
  • muut uskonnot tai perinteisiä kansanuskoja 3,3 %

 

Maantiede, tiheät metsät, vuoristo ja joet ovat edesauttaneet väestön jakautumista tuhansiksi toisistaan eristäytyneiksi heimoiksi. Lähes jokaisella heimolla on oma kielensä ja ne muodostavat yhteensä 10 prosenttia maailman kielistä.

 

Maan väestönkasvu on suhteellisen korkea, 2-2,4 prosenttia. Yksi äiti saa keskimäärin 3,62 lasta. Vuonna 2050 papuauusiguinealaisia arvioidaan olevan 12,9 miljoonaa. Keskimääräinen eliniänodote on naisilla 68 vuotta ja miehillä 63,5 vuotta. Väestöstä 37,3 prosenttia on 0-14 -vuotiaita, 59,3 prosenttia 15-64-vuotiaita ja vain 3,5 prosenttia yli 65-vuotiaita. Toisaalta myös lapsikuolleisuus on suhteellisen korkea, 46/1000 syntymää. Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on 65/1000 ja äitikuolleisuus 470/100 000. Papua-Uudessa-Guineassa on noin 10 200 pakolaista, joista suurin osa on Indonesiasta. Tarkkoja maahanmuuttotilastoja ei ole saatavilla.

 

HIV-tilanne on Papua-Uudessa-Guineassa Oseanian pahin, sillä 1,5 prosenttia väestöstä (1,5% 15-49-vuotiaista) on saanut infektion. Vakavan tartunnan riski on korkea, sillä maassa on usein lukuisia vakavia tartuntatautiepidemioita.

 

Papua-Uuden-Guinean väestöstä vain noin 12-18 prosenttia (tilastointitavasta riippuen) asuu kaupungeissa. Suurin osa eli 40 prosenttia väestöstä asuu keskusylängöllä, jossa pääelinkeinona on maanviljely. Loput väestöstä asuu rannikoilla ja jokien varsilla.

 

1990-luvulta lähtien kaupungistumisvauhti on kiihtynyt, mikä on johtanut slummialueiden syntymistä kaupunkien laidoille. Maan suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Port Moresby, Lae ja Arawa.

 

Uskonto

Papualaisista kaksi kolmasosaa on kristittyjä, ja loput uskovat erilaisiin kansanuskomuksiin. Useilla kirkkoon kuuluvilla on uskonnossaan elementtejä erilaisista perinteisistä luonnonuskonnoista. Tyypillisin näistä on esi-isien palvonta. Kristityistä kolmannes on katolisia ja loput luterilaisia ja muita protestantteja.

Kielet

Papua-Uuden-Guinean viralliset kielet ovat englanti, tok pisin ja motu. Maassa kuitenkin puhutaan noin 800-860 eri kieltä. Osa kielistä (350-450) on sukua toisilleen kuuluen austronesialaisiin kieliin. Muita saarella puhuttuja kieliä kutsutaan papualaisiksi kieliksi ilman varmuutta niiden suhteesta toisiinsa. Hallinnon ja talouden kielenä käytetään englantia, mutta äidinkielenään tok pisiniä puhuu suurempi osa väestöstä. Lisäksi maan kaakkoisosassa käytetään virallisena kielenä motua.

Oikeusjärjestelmä

Papua-Uuden-Guinean oikeusjärjestelmän pohjana on englantilainen common law -järjestelmä. Oikeusjärjestelmä on perustuslain mukaan hallinnosta, poliittisesta järjestelmästä ja armeijasta riippumaton ja itsenäinen järjestelmä, joka suojelee perustuslaillisia oikeuksia ja lakien toimeenpanoa. Perustuslaki turvaa syytetyille muun muassa oikeuden oikeusapuun.

 

Oikeusjärjestelmässä on useita tasoja, korkeimpana Korkein oikeus. Korkeimman oikeuden presidentin nimittää kenraalikuvernööri hallituksen ja oikeusministerin esityksestä. Oikeus- ja laillisten palvelujen komissio (The Judicial and Legal Services Commission) nimittää muut tuomarit.

 

Muita tuomioistuimia ovat paikalliset ja aluetuomioistuimet, joista yhteisnimitys on The National Court. Paikallisoikeudet käsittelevät pieniä rikkomuksia ja paikallisten tapojen sääntelemiä asioita, kun taas alueoikeudet käsittelevät syytettävissä olevia rikoksia. Maan hallitus on pyrkinyt edistämään oikeusjärjestelmän uudistusta siten, että perustettujen kylätuomioistuimien tehtävänä on ylläpitää perinteisiä laillisia käytänteitä.

 

Papua-Uudessa-Guineassa maanomistusasioita ja alaikäisiin liittyviä tapauksia hoitavat erilliset tuomioistuimet. Oikeusasiamiehen toimisto on perustettu virka-aseman väärinkäyttöön liittyvien tapausten tutkintaan.

 

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Papua-Uuden-Guinean koulujärjestelmässä on neljä tasoa:

  • perusopetus, luokat 1-6
  • toisen asteen provinssitason koulutus, luokat 7-10
  • kansallinen lukiokoulutus, luokat 11-12
  • korkeakoulutus.

 

Kouluvuosi kestää tammikuusta joulukuuhun. Kuusivuotinen perusopetus 7-12 -vuotiaille ei ole kuitenkaan pakollinen. Perusopetusta tarjoavat sekä julkiset että yksityiset koulut. Suurin osa opetuksesta on englannin kielellä.

 

Vuonna 1989 opetusministeriö hyväksyi uuden kieli- ja lukutaito-ohjelman. Sen tarkoituksena oli edistää paikallisten esikoulujen perustamista mahdollistamalla ensimmäinen kouluvuosi kielen opiskeluun tai muiden oppiaineiden kuin kielen opettaminen paikallisella kielellä. Vuodesta 1993 saakka monet provinssit ovat perustaneet kyläkouluja paikallisen kielen lukutaidon parantamiseksi, jotta englannin oppiminen olisi myöhemmin helpompaa.

 

Kuudennen luokan jälkeen oppilaiden tulee osallistua kansalliseen kokeeseen ja menestyä riittävän hyvin voidakseen jatkaa opiskelua. Vain 35 prosenttia oppilaista jatkaa toisen asteen kouluihin. Luku ei kerro alhaisesta perusopiskelumenestyksestä, vaan ongelmana on toisen asteen oppilaitosten puute. Toisen asteen oppilaitoksissa aloittaneista vain 67 prosenttia päättää opiskelunsa 10. luokalla. Suurin osa oppilaista ei jatka opiskelua 10. luokan jälkeen. Vain noin 20 prosenttia aloittaa opinnot jossakin neljästä kansallisesta lukiosta (luokat 11-12). Provinssien lukioita vastaavat oppilaitokset hyväksyvät opiskelijat kansallisten kokeiden tulosten perusteella. Toisen asteen perusopetuksen jälkeen on mahdollista myös hakeutua kaksivuotiseen ammatilliseen koulutukseen.

 

Koulu- ja opetusjärjestelmää kuvaa väestön lukutaitoisuus. Papua-Uuden-Guinean väestöstä 57,3 prosenttia on lukutaitoisia. Miehistä 63,4 prosenttia ja naisista 50,9 prosenttia osaa lukea. Perusopetusta saa noin 70 prosenttia ikäluokasta, kun taas toisen asteen opetusta saa vain noin 12 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien sekä provinssien välillä ovat suuret. Koulumaksut heikentävät erityisesti köyhimpien opiskelumahdollisuuksia, sillä lukukausimaksut voivat olla jopa 50 prosenttia perheen kokonaisansioista.

Yhteiskuntaolot

Noin 85 prosenttia Papua-Uuden-Guinean väestöstä saa elantonsa joko kokonaan tai osittain maataloudesta. Työttömyysprosentti vuonna 2004 oli 1,8. Elinkeinorakenne jakautuu kuitenkin suhteellisen tasan maatalouteen (34,5 prosenttia), palveluihin (30,8 prosenttia) ja teollisuuteen (34,7 prosenttia).

 

Papua-Uuden-Guinean inhimillisen kehityksen indeksi on 0,54 ja sijoitus 148. Noin 34-38 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella eli alle 1,25 dollaria per päivä. Vuoden 2006 tilaston mukaan 60 prosenttia väestöstä on ilman puhdasta vettä.

 

Korruptio on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Papua-Uusi-Guinea onkin listattu kansainvälisessä vertailussa sijalle 154. Papua-Uusi-Guinea on myös ihmiskaupan kohdemaa. Maan lainsäädäntö ei estä ihmiskauppaan liittyviä rikoksia.

Kulttuuri

Papua-Uudessa-Guineassa arvioidaan olevan yli tuhat eri kulttuurista ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat perinteensä musiikin, taiteen, tanssin, arkkitehtuurin ynnä muun sellaisen saralla.

 

Tunnettuja kulttuurivaikuttajia ovat muun muassa seuraavat kirjailijat 

  • John Kaisapwolova
  • Kumalau Tawali
  • Apisai Enos
  • Kama Kerpi
  • Vincent Eri
  • Albert Maori Kiki
  • Ignatius Kilage
  • Nora Vagi Brash
  • Steven Edmund Winduo
  • Loujaya Kouza.

Media

Papua-Uudessa-Guineassa on kolme televisioasemaa. Radiotaajuuksia ovat AM 8, FM 19 ja shortwave 28. Radiosta vastaa käytännössä National Broadcasting Corporation. Papua-Uuden-Guinean merkittävimpiä sanomalehtiä ovat The National ja Post Courier.

 

 

Lehdistönvapausindeksi oli vuonna 2009 14,7 ja sijoitus kansainvälisessä vertailussa 56. Suomi sijoittui vertailussa ensimmäiseksi.

 

Internetin käyttö on lisääntynyt myös Papua-Uudessa-Guineassa. Vuonna 2008 maassa oli 120 000 internetin käyttäjää.

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ja köyhyyden vähentäminen liittyvät Papua-Uudessa-Guineassa kiinteästi toisiinsa. Kansalaisyhteiskunnan ja valtion kumppanuuden vahvistaminen on merkittävä haaste samoin kuin demokraattisen hallinnon vahvistaminen ja edistäminen paikallistasolla.

 

Kansalaisjärjestöjen rooli on merkittävä, mutta papuauusiguinealaisten osallistuminen järjestötoimintaan on heikkoa, valtio on hauras ja sosiaaliset ja taloudelliset haasteet vaikeuttavat myös kansalaisyhteiskunnan tilaa. Kirkoilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa. Kansalaisjärjestötoiminnan kehittymisellä nähdään olevan positiivisia vaikutuksia myös köyhyyden vähenemisen, demokratian edistämisen ja sosiaalisten ja terveydellisten haasteiden, kuten lisääntyvien HIV-tartuntojen, ratkaisemisen osalta. Vain harvat järjestöt maassa ovat muodollisesti hallinnoituja ja järjestöjen toiminta vaihtelee suuresti paikallisesti ja yhteisöittäin. Järjestötoiminta on kiinteästi yhteydessä kullakin alueella käytettyyn kieleen.1990-luvulla kansalaisjärjestöjen määrä kasvoi. Erityisesti ympäristönsuojelujärjestöjen määrä on lisääntynyt huomattavasti.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Canberra

Päivitetty 21.5.2014

Takaisin ylös