Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kansainvälisissä järjestöissä

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioissa Suomi osallistuu Euroopan neuvoston (EN), Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ), Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Pohjois-Atlantin Liiton (Nato) rauhanturvatyöhön. 

Euroopan neuvosto (EN)

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta Euroopan neuvosto (EN) on merkityksellinen, koska neuvoston toiminnalla voidaan ehkäistä kriisejä ennakolta. Neuvoston ydinajatus on, että demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava oikeusvaltio on vakaa ja kykenee ratkomaan vaikeitakin ristiriitoja ajautumatta kriiseihin ja sotiin. Suomi haluaa kehittää Euroopan neuvostoa koko Euroopan kattavana järjestönä, joka on läheisessä yhteistyössä Euroopan unionin ja ETYJ.n kanssa.

Etyj

Suomi on ollut Ety-järjestössä ja sitä edeltäneessä Ety-konferenssissa mukana alusta lähtien. Suomi allekirjoitti Helsingin päätösasiakirjan vuonna 1975 samanaikaisesti 35 muun valtion kanssa. Nykyiselläään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) on yksi maailman laajimmista alueellisista turvallisuusjärjestöistä, jonka 56 osallistujamaata kattavat Vancouverista Vladivostokiin yltävän maantieteellisen alueen.

YK

Suomi liittyi Yhdistyneiden kansakuntien jäseneksi vuonna 1955. Yhdistyneet kansakunnat (YK) on Suomelle keskeisin monenkeskisen yhteistyön väline. YK:n jäsenenä Suomi on sitoutunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen ja riitojen rauhanomaiseen ratkaisuun.

Nato

Suomi on osallistunut Pohjois-Atlantin Liiton (North Atlantic Treaty Organisation, NATO) kahdenvälisesti toteutettavaan rauhankumppanuusyhteistyöhön (Partnership for Peace, PfP) vuodesta 1994 lukien. Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston (Euro-Atlantic Partnership Council, EAPC) jäsen Suomi on ollut sen perustamisesta 1997 alkaen. Kumppanuusneuvostoon kuuluu 26 Naton jäsenmaata ja 24 kumppanuusmaata.

Kosovo: Paraatijoukot järjestyneet Ollin Plattalle (Puolustusvoimien kuva-arkisto: kuvaaja Toni Sundell 06.12.2008)