Ihmisoikeudet EU:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä

EU

Ihmisoikeudet, kansanvalta ja oikeusvaltioperiaate ovat Euroopan unionin perusarvoja. Ne sisältyvät sen perustamissopimukseen, ja niitä on vahvistettu entisestään unionin perusoikeuskirjassa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on ehdoton edellytys maille, jotka haluavat liittyä unioniin, ja sitä vaaditaan myös mailta, jotka ovat tehneet unionin kanssa kauppa- tai muita sopimuksia.

Euroopan unioni on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen vaikuttamis- ja toimintakanava. EU on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Suomi pyrki edistämään EU-puheenjohtajuuskautenaan vuonna 2006 unionin ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta ja unionin perusoikeussektorin kehitystä.

EN ja ETYJ

YK:n lisäksi keskeisiä järjestöjä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi Suomen kannalta ovat Euroopan neuvosto (EN) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ). Toimimalla aktiivisesti näissä järjestöissä Suomi pystyy vaikuttamaan omien lähialueidensa ja koko Euroopan turvallisuuteen, vakauteen ja ihmisoikeuskehitykseen. Sekä ETYJ:ssä että EN:ssä ihmisoikeudet ovat osa laajaa turvallisuuskäsitystä.

YK

Ihmisoikeuskysymysten kansainvälisessä sääntelyssä YK:lla on maailmanlaajuisena järjestönä ylivertainen rooli. YK:n keskeisimmät ihmisoikeuselimet ovat Ihmisoikeusvaltuutettu (HCHR) ja keväällä 2006 perustettu Ihmisoikeusneuvosto (ION), joka korvasi Ihmisoikeustoimikunnan (IOT). Neuvoston alaisuudessa toimii kasvava seurantajärjestelmä, jonka raporttien pohjalta ihmisoikeusneuvosto ottaa kantaa ihmisoikeuskysymyksiin. Suomi on ihmisoikeusneuvoston jäsen vuosina 2006-2007.

Myös pakolais-, maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset kysymykset kuuluvat osana Suomen ihmisoikeuspolitiikkaan. Toimiva ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen keino ennaltaehkäistä pakolaisuuden syntyä. Toisaalta kotimaastaan paenneiden oikeuksien takaamiseen liittyy runsaasti ajankohtaisia haasteita niin Suomessa, Euroopassa kuin muualla maailmassa. Ihmisten liikkumisen ja erityisesti pakolaisuuden synnyttämät haasteet ovat globaalissa mittakaavassa keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. YK:n pakolaisvaltuutetun toimisto UNHCR onkin Suomelle tärkeä yhteistyökumppani.