Ihmisoikeudet Suomessa

Suomen yhtenä tavoitteena on ihmisoikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeudet ovat tärkeällä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja ne otetaan huomioon sen kaikilla osa-alueilla aloitteellisesti ja johdonmukaisesti.

Euroopan unioni on Suomen ihmisoikeuspolitiikan keskeinen vaikuttamis- ja toimintakanava. EU on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista maailmanlaajuisesti. Suomi pyrki edistämään EU-puheenjohtajuuskautenaan vuonna 2006 unionin ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuutta ja unionin perusoikeussektorin kehitystä.

Suomi on sitoutunut ihmisoikeuspolitiikassaan avoimeen vuoropuheluun ja yhteistyöhön sekä kahdenvälisissä yhteyksissä että EU:ssa. YK:ssa Suomi pyrkii löytämään keinoja vastakkainasettelujen ylittämiseen ja ihmisoikeustilanteen paranemiseen vuoropuhelun avulla. Dialogi ei voi kuitenkaan olla itseisarvo sinänsä eikä sulkea pois kritiikkiä epäkohtien osalta. Avoimuus ja siihen liittyvä julkinen keskustelu ovat ihmisoikeuksien kansainvälisen edistämisen olennainen osa.

Vaikka ihmisoikeudet ovat kaikille samat, ne eivät käytännössä toteudu yhtäläisesti.

Suomi pyrkii erityisesti edistämään naisten, lasten, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja vammaisten henkilöiden oikeuksia, sillä he joutuvat muita helpommin syrjityiksi. Erityisen tärkeää on, että ryhmät voivat osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla, niin politiikan muotoilussa kuin sen ajamisessa kansainvälisillä foorumeilla.