Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Indonesia

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Indonesian taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka

Presidentti Suharton valtakaudella Indonesian talous kasvoi ja 1990-luvun alussa Indonesiaa pidettiin yhtenä Aasian taloustiikereistä. Vuoden 1997-98 talouskriisi oli vakava isku ja Indonesian toipuminen on ollut muuta Kaakkois-Aasiaa hitaampaa. Talouden elpyminen alkoi presidentti Megawati Sukarnoputrin kaudella ja presidentti Yudhoyonon aikana talouskasvu on jatkunut. Viime vuosina on toteutettu muutamia vaikeitakin, mutta välttämättömiä talouspoliittisia uudistuksia, näistä esimerkkinä polttoainetukiaisten asteittaiset leikkaukset.

 

Aasian talouskriisin jälkeisen kasvun moottorina on ollut yksityisen kulutuksen kasvu. Kestävän talouskehityksen kannalta olisikin tärkeää kasvattaa sekä ulkomaisten että kotimaisten investointien määrää. Tavoitteen toteutumista hankaloittavat kuitenkin rakenteelliset ongelmat, kuten korruptio, byrokratia, kankeat työvoimalait, heikko infrastruktuuri ja oikeusjärjestelmän epäluotettavuus. Aasian talouskriisin aikana ulkomaille paennut yksityinen pääoma ei ole palannut tai siirtynyt kiinteisiin investointeihin, vaan on pääasiassa portfoliosijoituksina kohteissa, jotka takaavat suurimmat tuotot lyhyellä aikavälillä. Hallitus on ryhtynyt toimiin uusien investointien houkuttelemiseksi; tavoitteeseen pyritään lakiuudistuksilla ja infrastruktuurin kehittämisellä.

 

Indonesian heikko investointi-ilmapiiri on ohjannut monet ulkomaiset sijoitukset ja työvoimavaltaisen tuotannon muihin Aasian maihin. Hallitus on systemaattisesti pyrkinyt kohentamaan tilannetta, mutta uudistukset ovat hitaita. Vuonna 2010 Maailmanpankin "Doing Business"  -mittarilla Indonesia sijoittui sijalle 122, mikä on selvästi jäljessä alueen vertaismaita. Yritystoiminnan riskit muistaen on kuitenkin otettava huomioon, että myös potentiaaliset tuotot ovat suuria. Indonesia tarjoaa suuret sisämarkkinat, suuren työvoimareservin ja suuret luonnonvarat. Onnistunut yritystoiminta Indonesiassa vaatii hyvää suhdeverkostoa, vankkaa maatuntemusta, hyvät paikalliset yhteistyökumppanit ja kärsivällisyyttä.

 

ASEAN-maana myös Indonesian kauppapolitiikkaan on tiedossa muutoksia osana ASEAN:in mittavaa ja haasteellista tavoitetta tiivistää integraatiota kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla vuoden 2015 loppuun mennessä. Osana tätä tavoitetta on käynnistetty neuvottelut RCEP:n (Regional Comprehensive Economic Partnership) perustamiseksi. Tämän on tarkoitus korvata myös olemassa olevat erilliset vapaakauppasopimukset Australian, Uuden-Seelannin, Kiinan, Intian, Korean ja Japanin kanssa.

 

Vuosien 2002-2005 ja 2009 terrori-iskut vähensivät turismia sekä lisäsivät poliittista epävarmuutta. Terrorismin vaikutus talouteen on kuitenkin rajallinen, sillä yritykset ovat sopeutuneet tämänkaltaisiin riskitekijöihin. Erikoistapauksen muodostaa Bali, jonka vetovoimaan terrorismi-iskuilla oli suuri negatiivinen vaikutus. Alueen matkailu on kuitenkin jälleen elpynyt.

 

Indonesian makrotalous ja valtiontalous ovat pysyneet vakaina ja kasvunäkymät ovat myönteisiä tuleville vuosille. Kasvu perustuu pääasiassa suureen kotimaiseen kysyntään ja raaka-aineviennistä saataviin tuloihin. Viennin selkärangan muodostavat öljy, kaasu, palmuöljy, kumi, kaivannaiset ja tekstiilit. Tärkeimmät vientikumppanit ovat Japani, Kiina, EU, Etelä-Korea, Singapore ja Yhdysvallat. Maksutase kääntyi vuonna 2012 lievästi alijäämäiseksi. Samalla kun tuonti jatkoi kasvuaan, viennin kysyntä väheni ja raaka-aineiden hinnat laskivat maailmantalouden kriisin seurauksena.

 

Vuonna 2013 talouden odotetaan kasvavan 6,3 prosenttia ja inflaation pysyvän alle 5 prosentin tasolla. Nykyinen talouskasvu ei kuitenkaan riitä vähentämään korkeaa työttömyyttä ja köyhyyttä. Noin puolet indonesialaisista elää alle kahdella Yhdysvaltain dollarilla päivässä.


Tilastotietoa Indonesian taloudesta

Luonnonvarat
  • huomattavat metsävarat
  • öljy
  • bauksiitti
  • maakaasu
  • kivihiili
  • kulta
  • hopea
  • platina
  • rauta
  • kupari
  • tina
  • nikkeli
  • kromiitti
  • mangaani
  • rikki
  • jalokivet
  • riisi
  • kahvi
  • tee
  • kaakao
  • maissi
  • mausteet
  • palmuöljy
  • kumi

 

Kansantuote/henkilö USD (IMF)

 

Vuosi

Nimellinen

PPP

2000

807

3 045

2001

773

3 188

2002

928

3 344

2003

1 100

3 531

2004

1 188

3 766

2005

1 309

4 055

2006

1 640

4 356

2007

1 925

3 728

2008

2 238

3 980

2009

2 300

3 910

2010

2 985

4 180

2011

3 510

4 480

2012

3 592

4 810

 
        

Kansantuotteen kasvu % (IMF)

 

2000

5,4

2001

3,6

2002

4,5

2003

4,8

2004

5,0

2005

5,7

2006

5,5

2007

6,3

2008

6,0

2009

4,5

2010

6,2

2011

6,5

2012

6,2


 

Valtion budjetti USD (2012, IMF)

 

  • tuotot: 146,2 miljardia
  • kulut: 157,3 miljardia
  • julkinen velka: 24 prosenttia BKT:sta
  • inflaatio: 4,3 prosenttia

 

Työttömyys % (IMF)

 

2000

6,1

2001

8,1

2002

9,1

2003

9,5

2004

9,9

2005

11,2

2006

10,3

2007

9,1

2008

8,4

2009

7,7

2010

7,1

2011

6,6

2012

6,2


 

Oheiset työttömyysluvut ovat vain suuntaa-antavia. Alityöllistettyjä arvioidaan olevan noin 40 prosenttia. Indonesian kokonaistyövoima koostuu noin 117 miljoonasta henkilöstä. Vuosittain työmarkkinoille tulee noin 2,5 miljoonaa uutta työntekijää. Maa- ja metsätaloudesta elantonsa saavien osuus (36 prosenttia) on laskusuunnassa kun taas teollisuudessa (21 prosenttia) ja palvelusektorilla (44 prosenttia) työskentelevien osuus kasvaa vuosittain. (2012 Maailmanpankki)

 

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Indonesian kauppatase on ollut reilusti ylijäämäinen, vuoteen 2011 asti (24,2 miljardia USD). Vuonna 2012 se putosi rajusti vain 1,3 miljardiin USD. Tähän on syynä maailmantalouden kriisin heijastukset kaupankäyntiin ja raaka-aineiden hintojen lasku. Indonesian tuonti- ja vientitilastoissa on vääristymiä johtuen muun muassa virheistä tullin ilmoittamissa alkuperämaissa. Osa Indonesiaan suuntautuvasta tuonnista kulkee muiden maiden, kuten Singaporen kautta, ennen saapumistaan Indonesiaan. Lisäksi yleinen yritysten ja tuotannon kansainvälistyminen tekee tilastojen laatimisen vaikeaksi.

 

Indonesian tärkeimmät vientimaat vuonna 2012

 

Japani

16 %

Kiina

11 %

EU

10 %

Etelä-Korea

9 %

USA

8 %

Singapore

8 %

 

Koko vienti tammi-elokuussa 2012 laski 5,6 prosenttia vuoden 2011 samaan ajanjaksoon verrattuna.

 

Indonesian tärkeimmät tuontimaat vuonna 2012

 

Kiina

17 %

Singapore

15 %

Japani

13 %

EU

7 %

Malesia

7 %

Etelä-Korea

7 %

Thaimaa

7 %

 

Koko tuonti tammi-elokuussa 2012 nousi 10,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

 

Raakaöljy, maakaasu ja erilaiset öljyjalosteet ovat suurin yksittäinen tuoteryhmä Indonesian viennissä. Qatar ohitti hiljattain Indonesian maailman suurimpana nestekaasun viejänä.

 

Muut merkittävimmät vientituotteet ovat vaneri, tekstiilit, vaatteet ja jalkineet, prosessoitu raakakumi, perusmetallituotteet, elektroniikka, palmuöljy ja äyriäiset. Lisäksi Indonesia vie muun muassa kuparia, kultaa, sellua, paperia, kemikaaleja, koruja, huonekaluja ja nahkatuotteita. Suuri osa maatalouden viennistä on edelleen raaka-aineita ja jalostamisen kehittäminen olisi tärkeää. Indonesia on kuitenkin onnistunut pääsemään eroon riippuvuudestaan öljytuotteiden viennistä. Maasta onkin tullut öljyn nettotuoja.

 

Tärkein yksittäinen vientimaa on Japani, joka on Indonesian tärkein öljyn ja kaasun markkinakohde. Japani on merkittävin teollisuuden koneiden ja laitteiden tuoja. Japanista tuodaan erityisesti moottoriajoneuvojen moottoreiden osia sekä muita koneita ja laitteita. Japanilaisten autojen ja moottoripyörien kysyntä on suurta.

 

Indonesian tärkeimmät eurooppalaiset kauppakumppanit ovat Saksa ja Alankomaat. Alankomaat on Indonesian suurin vientimaa, eniten puolestaan tuodaan Saksasta. Saksasta tuodaan erityisesti tekstiiliteollisuuden koneita ja muita koneita ja laitteita teollisuudelle sekä ilmastointilaitteiden osia.

 

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Jakarta

Päivitetty 23.8.2013

Takaisin ylös