Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Saksa

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Saksan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Saksojen yhdistyminen, Suomen EU-jäsenyys sekä muun muassa Suomen ja Saksan välinen läheinen yhteistyö eri aloilla peräkkäisten EU-puheenjohtajuuksien ansiosta ovat tarjonneet pohjaa kahdenvälisten suhteiden edelleen kehittämiseksi.

 

EU on Saksan ja Suomen pääasiallinen kontaktipinta virallisella tasolla. Suomen EU-jäsenyyden aikana ovat Saksan ja Suomen politiikka ja edut olleet usein samansuuntaiset. Suomen pragmaattista, avointa ja tehokasta toimintatapaa arvostetaan Saksassa.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Saksan ja Suomen näkemykset ovat pitkälle yhtenevät. Kansainvälinen oikeus ja monenkeskinen yhteistyö ovat molempien ulkopolitiikan kulmakiviä. Kriisinhallinnassa Saksaa ja Suomea yhdistää keskittyminen kriisinhallintaan ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

 

Suomella on Saksassa hyvä maine eräänlaisena mallimaana niin kilpailukyvyn, koulutuksen, innovatiivisuuden kuin hyvinvointivaltion uudistamisenkin suhteen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Pidemmällä aikavälillä Saksan osuus on ollut Suomen tuonnissa noin 14–15 prosentin luokkaa ja viennissä noin 11–12 prosenttia. Parhaimmillaan kaupan kokonaisvolyymi on ollut yli 15 miljardia euroa. Suomen osuus Saksan ulkomaankaupassa on noin prosentin luokkaa. Saksa on kauppatilastoissa sekä kokonaiskaupassa että tuonnissa ja viennissä toisella sijalla. Suomen suurin kauppakumppani ja tuontimaa on Venäjä (raaka-aineet). Viennissä puolestaan Ruotsi on Saksan edellä.

 

Saksan ja Suomen välinen kauppa on monipuolista. Perinteisesti Suomen tärkeimpiä vientiartikkeleita Saksaan ovat olleet metsäteollisuuden tuotteet (paperi, pahvi, sellumassa), tietoliikennelaitteet, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Tuontiartikkeleista merkittävimmät ovat puolestaan moottoriajoneuvot sekä koneet ja laitteet.

 

Saksassa on noin 400 suomalaisyritysten tytäryritystä ja sivuliikettä. Erityisesti metsäteollisuuden ansiosta Suomen investoinnit ovat olleet parhaimmillaan jopa kolminkertaiset verrattuna saksalaisinvestointeihin Suomeen. Parhaimmillaan noin kolmannes Saksan paperikoneista on ollut suomalaisten yritysten omistuksessa. Kolikon kääntöpuolena ovat ylikapasiteetin pakottamat tehtaiden ja tuotantolinjojen sulkemispäätökset.

 

Merkittävimmät yritysfuusiot ovat ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen tuotantoyksikön myyminen Outokummulle sekä Nokia Siemens Networksin perustaminen. Saksassa on myös huomattavat matkapuhelinmarkkinat. Todettakoon myös Nokian osalta kartta- ja paikkatietopalveluiden kehittämisen keskittäminen Berliiniin. Saksan satamilla on keskeinen asema Suomen kautta kulkevassa transitoliikenteessä. Suomi oli vuonna 2011 Hampurin sataman asiakasmaana jälleen sijalla neljä (Kiinan, Venäjän ja Singaporen jälkeen).
Suomalaisille ympäristöteknologian yrityksille Saksan kasvavat ympäristöteknologian markkinat ovat tärkeät. Keskeisiä aloja ovat mm. uusiutuva energia, liikkumiseen liittyvät ympäristöratkaisut, energiatehokkuus sekä jätteiden käsittely ja kierrätys. Markkinoille pääsy on haasteellista, mutta Saksassa menestyminen on takuu laadusta ja osaamisesta. Lisäksi saksalaisen yrityksen partnerina tai alihankkijana voi hyötyä yritysten globaaleista verkostoista.

 

Noin 200 saksalaisella emoyhtiöllä on puolestaan tytäryhtiöitä Suomessa, lähinnä lääketeollisuuden ja logistiikan alalta. Helsingissä toimiva saksalais-suomalainen kauppakamari (DFHK) on suurin Suomessa toimiva bilateraalinen kauppakamari.

Suomalaiset, suomen kieli

Saksassa asuu noin 13 000 Suomen kansalaista. Eniten suomalaisia on Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, jossa myös toimii lukuisia suomalaisyrityksiä. Berliinissä asuu hieman yli 1600 suomalaista.

 

Suomalaisia ja suomalaisuutta edustaa Saksassa koko joukko aktiivisia järjestöjä ja yhteisöjä kuten Suomen Saksan-instituutti, Finpro-vientikeskus ja saksalais-suomalainen seura DFG. Suomalainen seurakuntatyö on vilkasta ympäri maan. Suomen kieltä voi opiskella monessa saksalaisessa yliopistossa.

Sopimukset

Suomen ja Saksan väliset sopimukset:

 

  • 1935, 25.9. Sopimus veroasioissa annettavasta oikeussuojasta 3-4-/1930 ja oikeusavusta 29/1954
  • 1936, 6.10. Noottienvaihto sopimuksen soveltamisesta 51/1936
  • 1954, 26.6. Sopimus maahantuloleimausten poistamisesta 20/1954
  • 1974, 21.5. Lentoliikennesopimus 10/1980
  • 1991, 17.12. Sopimuksen liitteen muutos 113/1991
  • 1975, 16.5. Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa 57-58/1976
  • 1978, 31.3. Sopimus tieliikenneajoneuvojen verotuksellisesta käsittelystä kansainvälisessä liikenteessä 3-4/1980
  • 1978, 27.9. Kulttuuriyhteistyötä koskeva sopimus 28/1979
  • 1979, 5.7. Sopimus tulo- ja varallisuusveroja sekä eräitä muita veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 17-18/1982
  • 1981, 11.9. Kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskeva sopimus 25-26/1982
  • 1992, 21.12. Sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta 35/1993
  • 1997, 28.4. Sopimus sosiaaliturvasta 66-67/1998
  • 2004, 25.2. Turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehty sopimus 96-97/2004

Vierailut

Saksalla ja Suomella on ollut tiiviit suhteet jo Hansa-liiton ajoilta saakka. Molemminpuoliset vierailut kuuluvat tärkeänä osana niin poliittisten, kulttuuristen kuin taloudellistenkin suhteiden hoitoon. Saksan ja Suomen kahdenvälisten tapaamisten lisäksi maiden välisiä tapaamisia on muun muassa EU- ja Itämeriyhteistyön puitteissa kansainvälisten kokousten yhteydessä. Vierailujen kautta saadaan vahvistettua vanhoja ja solmittua uusia suhteita.

 

Saksan ja Suomen välisten suhteiden hoidon kohokohtia ovat korkean tason valtionpäämies- tai ministerivierailut. Pääministeri Jyrki Katainen tapasi liittokansleri Angela Merkelin euroalueen velkakriisin tiimoilta Berliinissä syyskuussa 2011. Entinen liittopresidentti Christian Wulff osallistui Helsingissä helmikuussa 2012 entisen tasavallan presidentti Tarja Halosen isännöimään kansainväliseen epäviralliseen presidenttitapaamiseen, jossa aiheena oli mm. suvaitsevaisuus ja syrjinnän estäminen. Saksan Itämeren neuvoston puheenjohtajuusvuonna 2012 neuvoston jäsenmaiden päämiehet kokoontuvat toukokuun lopussa huippukokoukseen Stralsundiin. Saksan liittopäivillä on saksalais-pohjoismainen ystävyysryhmä, joka pitää yllä suhteita Suomen eduskunnan Saksa-ystävyysryhmään ja tekikin vierailun Helsinkiin toukokuussa 2011 eduskuntavaalien jälkeen tutustuakseen uusiin kansanedustajiin.

 

Poliittisten vierailujen lisäksi Saksan ja Suomen välillä on paljon yritysvierailuja, joiden avulla yritykset voivat lisätä tunnettavuuttaan ja solmia uusia kontakteja.  Myös maiden välisiä kulttuurisuhteita voidaan edistää molemminpuolisin vierailuin. EU- ja Itämeriyhteistyön myötä yhteydenpito on muuttunut kansainvälisemmäksi, mutta samaan aikaan bilaterilaariset suhteet ovat tärkeitä. Kaiken kaikkiaan vierailut ovat näkyvä osa Saksan ja Suomen välisten suhteiden hoitoa.

 

Lähteet:

Saksan suulähetystö Suomi: http://www.helsinki.diplo.de/
Suomen suurlähetystö Saksa: http://www.finnland.de/
Lisätietoja ajankohtaisista vierailuista http://formin.finland.fi

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Berliini

Päivitetty 19.7.2012

Takaisin ylös