Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Maatiedosto Ruotsi

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Ruotsi on Suomen läheisin kumppani maailmalla. Suomalais-ruotsalaisten yhteyksien määrä ja laatu ovat useimmilla aloilla ainutlaatuisia Suomen kansainvälisissä suhteissa. Suomen ja Ruotsin välisille suhteille antavat leimansa pitkä yhteinen historia ja ruotsin kielen virallinen asema Suomessa sekä ruotsinsuomalaisten suuri määrä Ruotsissa. Ruotsissa asui 59 678 Suomen kansalaista vuonna 2014 (SCB). Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia maahanmuuttajia arvioidaan olevan Ruotsissa noin 675 000.


Molempien maiden EU-jäsenyys on lähentänyt välejä entisestään monissa kysymyksissä. Suhteita ylläpidetään korkeimmalla poliittisella tasolla säännöllisesti samalla kun viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan tasolla vuorovaikutus on vilkasta. Uusia elementtejä tiiviistä yhteyksistä ovat suomenkielen saama virallinen vähemmistökieliasema vuonna 2009 sekä maiden elinkeinoelämän integroituminen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomi ja Ruotsi ovat läheiset kumppanit kaupan ja talouden alalla. Suomen ja Ruotsin teollisuuden rakenteet ovat hyvin samantyyppiset, minkä vuoksi kansainväliset talousintressit ovat yhä useammin yhteneväiset, vaikka kilpailuasetelmakin on olemassa.

 

Suomalaisten ja ruotsalaisten yritysostot ja fuusiot ovat arkipäivää. Viime vuosien leimallinen piirre onkin ollut Suomen, Ruotsin sekä laajemmin pohjoismaisen yrityskentän yhdistyminen.

 

Vuosittain tehdään lukuisia pienempiä yrityskauppoja molempiin suuntiin. Suomen kaupallisesta edustuksesta Ruotsissa vastaa Suomalais-ruotsalainen kauppakamari ja Finpro/Invest in Finland. Ruotsin kaupallinen edustaja Suomessa on Business Sweden.

 

Suomalaiset yritykset Ruotsissa ja ruotsalaisyritykset Suomessa


Suomalaisia yrityksiä ja suomalaisia investointeja on Ruotsissa runsaasti. Ruotsissa toimii yhteensä n. 600 kokonaan tai osittain suomalaisomisteista yritystä, jotka työllistävät n. 67 700 työntekijää (Tilastokeskus 2012). Suomessa toimii 830 ruotsalaista yritystä tai tytäryhtiötä, jotka työllistävät n. 71 000 henkilöä. (Tilastokeskus 2014). Suomeen suuntautuneista suorista sijoituksista suurin osa tuli Ruotsista. Ruotsin suorien investointien määrä Suomeen oli vuonna 2013 lähes n. 32,9 mrd. euroa, 52 % sijoituskannasta.  Suomen suorien investointien määrä Ruotsiin oli n. kruunua (n. 33,1 mrd. euroa, 31 % sijoituskannasta). (SCB, Suomen Pankki).

 

Kaupan rakenne

 

Suomen viennin arvo oli vuonna 2014 Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan lähes edellisvuotisella tasolla. Viennin arvo oli 55,8 miljardia euroa ja tuonnin arvo 57,6 miljardia euroa. EU:n osuus Suomen viennistä oli 57,3 prosenttia vuonna 2014 ja tuonnista 58,4 prosenttia.

 

Ruotsi oli vuonna 2014 Suomen toiseksi tärkein vientimaa 11,1 prosentin osuudella kokonaisviennistä. Saksan osuus kokonaisviennistä oli suurin, 12,0 prosenttia. Venäjälle vietiin Suomesta kolmanneksi eniten, 8,3 prosenttia kokonaisviennistä. Ruotsin toi Suomeen Venäjän (15,0 prosenttia) ja Saksan (13,4 prosenttia) jälkeen kolmanneksi eniten, 11,4 prosenttia Suomen kokonaistuonnista. Ruotsin kauppakumppaneiden joukossa Suomi sijoittui vuonna 2014 neljänneksi Ruotsin ulkomaanviennin arvolla mitattuna ja kuudenneksi Ruotsiin tuoneiden maiden joukossa.

 

Lisätietoa

 

 

 

Kulttuurisuhteet

Tukholmassa toimii Suomen instituutti, jonka tavoitteena on luoda kohtaamisia ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurielämän välille. Espoossa toimiva Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus järjestää maiden välistä vuorovaikutusta tukevaa monenlaista ohjelmaa.

 

Lisätietoa:

 

Suomalaiset, suomen kieli

Ruotsinsuomalaiset ja suomen kieli Ruotsissa

Ruotsissa asui 59 678 Suomen kansalaista vuonna 2014 (SCB). Suomessa syntyneitä asui Ruotsissa 158 488 henkilöä, n. 16 % väestöstä (SCB 2014). Ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven suomalaisia arvioidaan asuvan Ruotsissa n. 675 000 henkilöä.

 

Ruotsissa 1.7.2009 voimaan astuneen kielilain mukaan ruotsin kieli on Ruotsin yhteinen kieli, ja sen lisäksi on viisi virallista vähemmistökieltä suomi, saame, meänkieli, romani chib ja jiddis.

 

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä vahvisti kansallisten vähemmistökielten oikeuksia ja valtion velvollisuuksia vähemmistöjä kohtaan. Laki astui voimaan 1.1.2010. Suomen kielen hallintoaluekuntien asukkailla on subjektiivinen oikeus suomenkieliseen päivähoitoon, vanhustenhuoltoon sekä asioitten hoitoon suomen kielellä hallintoviranomaisten kanssa. Myös hallintoalueen ulkopuolella kansalaisilla on aina oikeus käyttää suomea tai saamea asioidessaan oikeuskanslerin, vakuutuskassan, veroviraston ja syrjintäasiamiehen kanssa itseään koskevissa asioissa.

Suomenkielinen kulttuuri Ruotsissa

Tukholmassa toimiva Suomi-instituutti esittelee laaja-alaisesti suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Instituutin kirjastolla on Ruotsin laajin kokoelma suomenkielistä kirjallisuutta.

 

Ruotsissa käytettävän suomen kielen ajantasaisuudesta vastaa Kielten ja kansanperinteen instituutin (Institutet för språk och folkminnen) osana toimiva Kielineuvosto (Språkrådet).

 

Ruotsinsuomalaisten arkisto työskentelee Ruotsin valtionarkiston alaisuudessa ja vastaa ruotsinsuomalaisten historiaa kuvaavan aineiston ja tiedon taltioinnista.

 

Ruotsissa ilmestyy suomenkielisiä lehtiä mm. Ruotsin suomalainen  ja Suomen uutisviikko.

 

Ruotsin radion (Sveriges Radio) suomenkielinen toimitus Sisuradio lähettää suomenkielistä ohjelmaa.

 

Sopimukset

Kahdenvälisiä sopimuksia on tällä hetkellä 51 kappaletta, laajasti eri yhteiskunta-aloilta. Suomen ja Ruotsin rajajokisopimus allekirjoitettiin syksyllä 2009 ja sopimus Pohjois-Kalotin koulutussäätiöstä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä marraskuussa 2011. 

Vierailut

Vierailuvaihto maidemme välillä on tiivistä ja virkamiestasolla lähes jokapäiväistä. Myös korkean tason vierailuja on tasaisesti esimerkiksi ministeritasolla. Ministerit tapaavat toisiaan tiiviisti myös EU-kokousten yhteydessä.

 

Suhdehistoria

Suomen hallitus asetti syyskuussa 1917 Tukholmaan kaikkiin Skandinavian maihin tarkoitetun kauppa-asiamiehen ja joulukuussa 1917 avattiin epävirallinen Suomen asiain toimituskunta Tukholmassa. Tammikuussa 1918 siitä tuli Suomen ensimmäinen lähetystö, jolloin se toimi paitsi diplomaattisena edustustona, myös tärkeänä etappitukikohtana myöhemmin vuonna 1918 perustetuille muille Vaasan senaatin edustustoille (Berliini, Kööpenhamina, Lontoo, Oslo, Pariisi). Suomen ensimmäisenä edustajana Tukholmassa toimi 13. tammikuuta 1918 alkaen väliaikainen asiainhoitaja Claes Alexis Konstantin Gripenberg (1852-1927).

 

Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina suurlähetystön rooli maiden välisten talous-, sosiaali- ja kulttuurisuhteiden hoidossa pieneni vähitellen suorien viranomaiskontaktien yleistyessä, mutta poliittinen merkitys säilyi. Keskeisiä olivat sotilaallisiin liittoutumiin ja rauhanomaiseen yhteistyöhön liittyvät kysymykset.

 

Suurlähetystö muutti syksyllä 2001 omaan professori Kristian Gullichsenin (Gullichsen Vormala arkkitehdit) suunnittelemaan lähetystörakennukseen Gärdetin kaupunginosaan. Rakennuksen vihki tasavallan presidentti Tarja Halonen 23. huhtikuuta 2002.

 

Ruotsissa konsulitoiminta alkoi Göteborgissa, jonne Suomen ensimmäiseksi kunniakonsuliksi nimitettiin 12. marraskuuta 1919 Algot Friman. Konsulaatin toiminta painottui jo ensimmäisinä vuosina "merimiesten passiasioiden" lisäksi ennen kaikkea kauppaan, kulttuuriin ja Suomen tunnetuksi tekemiseen. Suuren suomalaisen siirtokunnan muutettua Länsi-Ruotsiin 1960-1970 -luvuilla on konsulaatin toiminta laajentunut kattamaan konsuliasiat aiempaa monipuolisemmin. Länsi-Ruotsin merkityksen kasvaessa Suomelle tärkeäksi talousalueeksi kunniakonsulinvirasto muuttui lähetetyn pääkonsulinvirastoksi 1940-luvulla. 1970-luvulla tästä statuksesta tuli pysyvä aina vuoteen 2001 saakka. Vuodesta 2001 vuoteen 2011 edustustoa johti lähetetty konsuli ja elokuun alusta 2011 lähtien edustuston päällikkönä toimii kunniapääkonsuli.

 

Suomen suurlähettiläät Ruotsissa

  • Jarmo Viinanen 2014-
  • Harry Helenius 2011-2014
  • Markus Lyra 2010-2011
  • Alec Aalto 2006-2010
  • Pertti Torstila 2002-2006
  • Heikki Talvitie 1996-2002
  • Matti Kahiluoto 1991-1996
  • Björn-Olof Alholm 1983-1991
  • Paul Gustafsson 1980-1983
  • Jorma Vanamo 1975-1980
  • Max Jacobson 1972-1974
  • Leo Tuominen 1969-1972
  • Ralph Enckell 1965-1969
  • Eera A. Wuori 1964
  • Sakari Tuomioja 1961-1964
  • Päiviö K. Tarjanne 1956-1961
  • Georg Achates Gripenberg 1954-1956
  • lähettiläs 1943-1954
  • Jarl Axel Wasastjerna lähettiläs 1940-1943
  • Eljas Erkko väliaikainen asiainhoitaja 1940
  • Juho Kusti Paasikivi lähettiläs 1936-1939
  • Rafael Erich lähettiläs 1928-1936
  • Jarl Werner Söderhjelm lähettiläs 1919-1928
  • Claes Alexis Konstantin Gripenberg lähettiläs 1918-1919
    väliaikainen asiainhoitaja 1918

 

Suomen konsulit Göteborgissa

  • Heli van der Valk, Suomen kunniapääkonsuli 2011-
  • Eira Parppei lähetetty konsuli 2007-2010
  • Helena Lappalainen lähetetty konsuli 2003-2007
  • Armi Venermo lähetetty konsuli 2001-2003
  • Anja-Riitta Ketokoski lähetetty pääkonsuli 1997-2001
  • Irma Ertman lähetetty pääkonsuli 1993-1996
  • Tom Söderman lähetetty pääkonsuli 1988-1993
  • Bo Ådahl lähetetty pääkonsuli 1985-1988
  • Vilho A. Koiranen lähetetty pääkonsuli 1980-1985
  • Martti Harju lähetetty pääkonsuli 1977-1980
  • Erik Hellqvist lähetetty pääkonsuli 1973-1977
  • Per Dreijer kunniapääkonsuli 1971-1973
  • Bengt Rydman kunniapääkonsuli 1970-1968
  • Gustav Ågren kunniapääkonsuli 1955-1968
  • Lars Hill-Lindquist kunniapääkonsuli 1951-1954
  • Hugo Hjelt lähetetty pääkonsuli 1949-1950
  • William Kjellberg kunniapääkonsuli 1947-1949
  • Ragnar Numelin lähetetty pääkonsuli 1945-1947
  • Hugo Valvanne lähetetty pääkonsuli 1943-1945
  • P.J. Hynninen lähetetty pääkonsuli 1942-1943
  • William Kjellberg kunniakonsuli 1936-1942
  • Otto Leslie kunniakonsuli 1931-1936
  • Vidar Olburs kunniakonsuli 1926-1931
  • Algot Friman kunniakonsuli 1919-1926

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tukholma

Päivitetty 10.8.2015

Takaisin ylös