Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Romania

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Romanian poliittiset suhteet ovat hyvät. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920.

 

Kommunistijärjestelmän kaaduttua Suomi tuki Romaniaa sen tiellä kohti demokratiaa ja markkinataloutta. Romanian EU-jäsenyysneuvottelut päätettiin aloitettaviksi Helsingin huippukokouksessa 1999. Suomen EU-jäsenyyden myötä Suomen Romanialle antama vaatimaton apu kanavoitiin pääasiassa EU:n tukiohjelmien kautta. Kahdenvälisesti Suomi tuki Romanian EU-jäsenyysvalmisteluja pienimuotoisen virkamiesvaihdon (Rajavartiolaitos, maa- ja metsätalousministeriö) ja EU-aiheisten seminaarien muodossa (EU:n sisämarkkinalainsäädäntö ja tekninen lainsäädäntö). Lisäksi suurlähetystön pienhankemäärärahoilla tuettiin ihmiskaupan uhrien suojakotia ja romanilasten koulunkäyntiedellytysten turvaamista.

 

Suomen taloudellisten etujen edistäminen ja maiden välisen taloudellisen yhteistyön kehittäminen ovat aina olleet tärkeitä osa-alueita maiden välisessä yhteistyössä. Kauppavaihto vilkastui huomattavasti kommunismihallinnon kukistuttua vuonna 1989. Tämän seurauksena lähetystön kaupalliset asiat siirrettiin vuonna 1992 Suomen vientikeskuksen, sittemmin Finpron hoidettavaksi. Bukarestissa toimii nykyään myös Team Finland -verkoston paikallinen Suomi-tiimi, jonka muodostavat yhdessä Finpro ja suurlähetystö.

 

Suomen ensimmäinen, Bukarestista käsin Keski-Romanian läänit kattavalla alueella toimiva kunniakonsuli nimitettiin vuonna 1999. Toinen Suomen kunniakonsuli nimitettiin vuonna 2000 Constanţaan. Hänen toiminta-alueeseensa kuuluu Kaakkois-Romania, mukaan lukien koko Mustanmeren rannikkoalue.

 

Romanian valmistellessa liittymistään EU:iin suomalaiset virastot tukivat romanialaisia kollegavirastoja hallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä 12:lla EU:n Phare-rahoitteisellaTwinning-hankkeella. Merkittäviä Twinning-hankkeita toteutettiin muun muassa oikeuslaitos- ja terveydenhuoltosektoreilla. Nykyisestä kahdenvälisestä yhteistyöstä Suomen ja Romanian välillä mainittakoon yhteistyö korruptiontorjunnassa sekä opetusalalla.

 

Korkean poliittisen tason vierailuvaihto maiden välillä on ollut lähes vuosittaista.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Vuoden 2013 toukokuussa julkaistussa Suomen tullin maaraportissa Suomen viennin arvo Romaniaan vaihteli kuukausittain 6−16,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Suomen tärkeimmät vientituotteet Romaniaan olivat perusmetallit (rauta ja teräs), paperi ja paperituotteet sekä sähkölaitteet.

 

Samaisessa maaraportissa Romanian viennin arvo Suomeen vaihteli kuukausittain taas 8−14,5 miljoonan euron välillä edeltävien 24 kuukauden aikana. Tärkeimmät romanialaiset vientituotteet Suomeen olivat puu- ja korkkituotteet, yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet sekä vaatteet ja vaatetustarvikkeet.

 

Suomalaisinvestoinnit Romaniaan ovat kasvaneet Romanian EU-jäsenyyden myötä. Omaa tuotantoa Romaniassa on muun muassa Assa Abloylla, Tornatorilla ja Ruukilla.

 

Lähde: Suomen Tullin maaraportti 2013, Finpro

Luottokelpoisuus

Finnvera luokittelee Romanian kohtalaisen maksukyvyn maaksi, maaluokka 4/7.

Kulttuurisuhteet

Romaniassa on paljon kiinnostusta suomalaista kulttuuria kohtaan. Erityisesti kiinnostavat suomalainen musiikki, kirjallisuus ja kuvataide.

 

Romaniassa ovat konsertoineet muun muassa The Rasmus ja Tarja Turunen. Myös yhtyeet kuten Stratovarius, Amorphis, HIM ja Nightwish ovat suosittuja. Suomalaista klassista musiikkia esitetään usein eri puolilla Romaniaa. Muun muassa pianisti Paavali Jumppanen ja viulisti Pekka Kuusisto ovat konsertoineet Romaniassa.

 

Toukokuussa 2009 Suomi osallistui Bukarestin eurooppalaisille filmifestivaaleille elokuvalla Risto Räppääjä. Mika Kaurismäki sai kunnian osallistua Transilvanian filmifestivaalille kolmella elokuvalla: The Worthless (1982), All Night Long (1987) ja Three Wise Men (2008).

 

Taidenäyttelyitä ovat pitäneet muuan muassa Antero Olin ja Nina Inkari.

Suomalaiset, suomen kieli

Romaniassa ei asu suurta määrää suomalaisia. Edustuston rekisterin mukaan koko Romanian alueella asuu noin 40 suomalaista (2015). Koska rekisteröityminen ei kuitenkaan ole pakollista, luku on vain suuntaa antava.

 

Clujin Babes-Bolyai -yliopisto on tällä hetkellä Romaniassa ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria varsinaisena oppiaineena. Suomea opetetaan Babes-Bolyai -yliopistossa pääaineena ja valinnaisena sivuaineena.

Sopimukset

30/1968 Viisumivapaussopimus
14/1990 Sopimuksen soveltamisen väliaikainen keskeyttäminen
37/2001 Ulkoasiainministeriön asetus diplomaatti- tai virkapassin omaavan Romanian kansalaisen vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta

 

54-55/1968 Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä

 

32/1972 Sopimus Suomen ja Romanian alueiden välisestä ja niiden kautta edelleen tapahtuvasta lentoliikenteestä
07.06.1996 Muutossopimus

 

18-19/1973 Konsulisopimus
09.02.1998 Muutossopimus

 

53/1974 Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, tieteen sekä muilla näihin liittyvillä aloilla

 

12/1976 Sopimus yhteistoiminnasta matkailun alalla

 

10/1978 Eläinlääkintäsopimus

 

67-68/1978 Tulo- ja varallisuusveroja koskeva kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus

 

120-121/1992 Sopimus sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojelusta

 

6-7/2000 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

 

57/2001 Sopimus henkilöiden takaisinottamisesta

 

Vierailut

2005

    • Pääministeri Matti Vanhanen Romaniassa

    • Ympäristöministeri Jan- Erik Enestam Romaniassa

    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa

    • Eduskunnan työelämä- ja tasa- arvovaliokunnan valtuuskunta Romaniassa

    • Sotilasvaltuuskunta Romaniassa

    • Oikeusministeri Monica Makovei Suomessa

    • Integraatioministeri Ene Dinga Suomessa

 

2006

    • Pääministeri Călin Popescu-Tăriceanu Suomessa

    • Ulkoministeri Mihai Răzvan Ungureanu Suomessa

    • Integraatioministeri Anca Boagiu Suomessa

    • Varapuhemies Kanervan johtama valtuuskunta Romaniassa

    • Prinssi Radu Hohenzollern-Veringen Suomessa

 

2007

    • Oikeusministeri Tudor-Alexandru Chiuariu Suomessa

    • Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen Romaniassa

 

2008

    • Oikeusministeri Tuija Brax Romaniassa

    • Presidentti Tarja Halosen valtiovierailu Romaniaan

 

2009

    • Parlamentin ihmisoikeusvaliokunta Suomessa

 

2010

    • Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors Romaniassa

 

2012

    • Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Romaniassa

    • Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto Romaniassa

    • Eduskunnan suuren valiokunnan valtuuskunta Romaniassa

 

2013

    • Pääministeri Victor Ponta Suomessa

 

Historia

Suomen ja Romanian välisillä diplomaattisuhteilla on yli 90-vuotinen historia. Romania tunnusti Suomen itsenäisyyden 8. huhtikuuta 1920, ja diplomaattisuhteet solmittiin 28. kesäkuuta 1920. Itsenäinen Suomi perusti yhden ensimmäisistä lähetystöistään ensimmäisen maailmansodan tuloksena suuresti laajentuneen Romanian pääkaupunkiin. Suomen ensimmäinen lähettiläs Bukarestissa oli tunnettu geologi ja tutkimusmatkailija Väinö Tanner, jonka Romanian ulkoministeri Take Ionescu otti vastaan 30. heinäkuuta 1920.

 

Suomen suurlähettiläät kautta aikojen:

 

  • Väinö Tanner, va.valtuutettu, lähettiläs

1920–1923

  • Hjalmar Procopé, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1927–1928

  • Karl Gustaf Idman, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1928–1938

  • Bruno Kivikoski, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1938–1939

  • Ensio Hiitonen, asiainhoitaja

1939

  • Bruno Kivikoski, lähettiläs

1939–1941

  • Eduard Hjalmar Palin, lähettiläs

1941–1945

  • Carl-Johan Sundström, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova) 

1949–1953

  • Åke Gartz, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)

1953–1955

  • Eero A. Wuori, lähettiläs
    (Bukarest/Moskova)

1955–1956

  • Gunnar Palmroth, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1956–1958

  • Jorma Vanamo, lähettiläs
    (Bukarest/Varsova)

1958–1960

  • Matti Pyykkö, asiainhoitaja

1960–1962

  • Vesa Hiekkanen, asiainhoitaja

1962-1963

  • Martti Salomies, asiainhoitaja
    suurlähettiläs

1963
1963–1966

  • Björn-Olof Alholm, suurlähettiläs

1966–1968

  • Kaarlo Mäkelä, suurlähettiläs

1968–1972

  • Pentti Suomela, suurlähettiläs

1972–1976

  • Matti Häkkänen, suurlähettiläs

1976–1980

  • Olli Bergman, suurlähettiläs

1980–1983

  • Jussi Montonen, suurlähettiläs

1984–1986

  • Osmo Kock, suurlähettiläs

1987–1990

  • Bo Ådal, suurlähettiläs

1990-1992

  • Timo Koponen, suurlähettiläs

1992–1996

  • Mikko Heikinheimo, suurlähettiläs

1996–2000

  • Pekka Harttila, suurlähettiläs

2000–2004

  • Tapio Saarela, suurlähettiläs
  • Irmeli Mustonen, suurlähettiläs
  • Ulla Väistö, suurlähettiläs
  • Päivi Pohjanheimo, suurlähettiläs

2004–2008

2008–2011

2011-2015

2015

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Bukarest

Päivitetty 29.9.2015

Takaisin ylös