Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Diplomaattisuhteiden kehitys

Suomi oli Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 28. lokakuuta 1950.
 
Suomen ensimmäinen suurlähettiläs oli Hugo Valvanne, joka oli akkreditoitu Pekingiin New Delhistä käsin. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjettä vuoden 1951 helmikuussa ja pääsi pää- ja ulkoministeri Zhou Enlain vastaanottamaksi.
 
Pekingin lähetystön toiminta käynnistyi helmikuussa vuonna 1952 suomalaisen henkilökunnan saavuttua kaupunkiin. Suomen ensimmäinen residentti Kiinan suurlähettiläs Helge von Knorring jätti valtuuskirjansa maan johtajalle Mao Zedongille 9. toukokuuta 1952.
 
Pekingin lähetystön yhteyteen avattiin kaupallisen neuvoksen Olavi J. Mattilan johdolla toiminut kaupallinen osasto vuonna 1952 käynnistämään kauppaa maiden välillä. Kauppasuhteet Suomen ja Kiinan välillä alkoivat kehittyä nopeasti suurlähettiläs Carl-Johan Sundströmin johdolla ja vuonna 1953 Suomi solmi ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.
 
Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman suhteessa Kiinaan, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.
 
Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon, minkä vuoksi 1960-luku ja 1970-luvun alku oli hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Venäjän välien viilentymisestä. Presidentti Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan lähettiläs Joel Toivolan innostamana, mutta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 lopetti nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.
 
Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan ryhdyttyä harjoittamaan uudistus- ja avautumispolitiikkaa. Kiinan pääministeri Geng Biao avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Tämä oli käännekohta, joka aloitti avoimien ovien kauden maiden suhteissa. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut. Kiinan presidentin ensimmäinen vierailu Suomeen tapahtui vuonna 1995 presidentti Jiang Zeminin toimesta. Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002. Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun huhtikuussa 2009. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili maaliskuussa 2010.
 
1990-luvun alusta lähtien on vuosittain vähintään yksi valtioneuvoston jäsen vieraillut Kiinassa. Ministeritason ja muita virallisia ja epävirallisia vierailuja tapahtuu runsaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen on vieraillut noin 80 korkean tason vierasta. Suhteiden nopeaa kehitystä on siivittänyt myös suomalaisten yritysten etabloituminen Kiinaan, joka alkoi 1980-luvun alussa ja on kiihtynyt 1990-luvun alusta aina näihin päiviin asti.
 
Suomella on suurlähetystö Pekingissä ja pääkonsulaatit Shanghaissa, Kantonissa ja Hongkongin erityishallintoalueella. Manner-Kiinassa asuu pysyvästi yli tuhat suomalaista, joiden suurimmat keskittymät ovat Pekingissä ja Shanghaissa sekä niiden lähialueilla. Suomella on vuodesta 1999 ollut residentti sotilasasiamies Pekingissä. 

Yhteistyö eri sektoreilla

Talous, tiede ja teknologia

Vuonna 1979 allekirjoitettiin sopimus taloudellisesta, teollisesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä. Kiinan osapuoli yhteiskomiteassa on kauppaministeriö MOFCOM. Komiteassa käydään läpi Kiinan ja Suomen välisen kaupan mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Yhteiskomitean alla toimii viisi työryhmää:

• pienten ja keskisuurten yritysten työryhmä
• värimetallurgiatyöryhmä
• metsätyöryhmä
• investointien edistämistyöryhmä
• ympäristönsuojelu ja energiansäästötyöryhmä

Sopimusta on uudistettu viimeksi vuonna 2005, jolloin siitä erotettiin tieteellinen yhteistyö osaksi työ- ja elinkeinoministeriön Suomen puolella hallinnoimaa tieteellis-teknistä yhteistyötä, jota koskeva yhteistyösopimus oli tehty vuonna 1987. Teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa koskeva yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt ja laajentunut huomattavasti. Vuonna 2005 käynnistyi Shanghaissa FinChi -niminen innovaatiokeskus, jossa on osakkaana suomalaistahojen lisäksi myös kiinalainen paikallisviranomainen.

Oikeudellinen yhteistyö

Suomen ja Kiinan oikeusalan yhteistyön perustana on oikeusministeriöiden välinen, vuonna 1995 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja. Ohjelman puitteissa järjestetään seminaareja sekä luennointi- ja tutustumisvierailuja. Seminaareissa on käsitelty muun muassa

• oikeusvaltiota,
• rikosprosessia,
• oikeusapua,
• vankeinhoitoa ja
• korruption vastaista työtä.

Vuonna 2005 vietettiin oikeusalan yhteistyön 10-vuotisjuhlaa. Oikeusyhteistyön vuosien 2010 - 2012 yhteistyötyöteemoiksi on valittu: oikeusvaltiokehitys, oikeusjärjestelmän parantaminen ja vankeinhoito. Kiinan yhteistyömaakunniksi on valittu Zhejiang ja Yunnan.

Kehitysyhteistyö

Kiina ei kuulu Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaihin. Suomen ja Kiinan välinen vuonna 1983 alkanut kehitysyhteistyö on korkotukiluottoja lukuun ottamatta ollut suhteellisen vähäistä. Korkotuki-luottojen kohdemaana Kiina on ollut suurin, ja niiden taso on ollut noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Kiinaan kohdistetut kehitysyhteistyövarat on kanavoitu pääasiassa YK:n kehitysohjelman kautta. Nämä samoin kuin paikallisen yhteistyön pienillä määrärahoilla tuetut hankkeet ovat keskittyneet vähemmistökansallisuuksien, pääasiassa tiibetiläisten ja naisten ja lasten olosuhteiden parantamiseen.

Tämän lisäksi Kiinassa on jonkin verran muun muassa maaseudun kehittämiseen sekä lukutaidon edistämiseen tähtääviä kansalaisjärjestöhankkeita. Suomen ja Kiinan välistä oikeusalan yhteistyötä on myös rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.

Ympäristö- ja energiayhteistyö

Ympäristö- ja energiayhteistyö Kiinan ja Suomen välillä sai uutta potkua, kun vuonna 2007 allekirjoitettiin yhteistyöpöytäkirja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kiinan kansallisen uudistus- ja kehityskomission (NDRC) kanssa ympäristöyhteistyöstä. Konkreettista yhteistyötä NDRC:n kanssa käynnistetään parhaillaan.

Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kansainvälistämiseksi ja sen viennin tehostamiseksi Kiinaan käynnistettiin kesäkuussa 2006 Finnish Environmental Cluster for China (FECC) -hanke. Hankkeen tavoitteena on rakentaa eri osapuolten yhteistoimintaa tukeva toimintamalli ja auttaa suomalaisen ympäristö- ja energiateollisuuden markkinoillepääsyä Kiinassa.

Lisäksi Suomen ja Kiinan maa- ja metsätalousalan viranomaisten yhteistyö on jatkunut pitkään muun muassa metsätalouden, eläinlääkinnän ja kasviterveyteen liittyvien asioiden parissa.

Työsuojelualan yhteistyö

Suomen sosiaali- ja terveysministeriö allekirjoitti vuonna 2006 Kiinan State Administration of Work Safetyn kanssa työsuojelualan yhteistyöpöytäkirjan. Työsuojelualan yhteistyömuodoiksi on valittu

• asiantuntijaseminaarien ja tutkijavierailujen järjestäminen ja
• työtapaturmien ja työtapaturmatilastojen tutkinta.

Kiina toivoo yhteistyön keskittyvän konkreettisella tavalla Kiinan työsuojelu- ja työtapaturmatilanteen parantamiseen. Tulevalla yhteistyöllä on mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti Kiinan työturvallisuuden paranemiseen.

Yhteistyö koulutus-, tutkimus- ja opetusalalla

Helsingin yliopistoon on perustettu Kiinan aloitteesta ja muun muassa Kiinan opetusministeriön tuella Konfutse-instituutti. Helsingissä on nykyään myös mahdollisuus kiinankieliseen (kaksikieliseen) peruskouluopetukseen.

Monet yliopistot ja muut tutkimus- ja opetusalan laitokset ovat yhteistyössä vastaavien kiinalaistahojen kanssa omilla toimialoillaan, kuten

• Aalto-yliopiston Design Factory Shanghaissa,
• Sino-Finnish Environmental Researc Centre Nanjingissa,
• Fudanin yliopistossa toimiva Sino-Finnish Biomaterial Center ja
• Sino-Finland Life Science Forum Wuhanissa ja Shanghaissa.

Lisäksi useat suomalaisyliopistot ovat kumppaneita Fudanin pohjoismaisessa keskuksessa.  Yhteistyötä rakennetaan myös vierailuvaihtojen yhteydessä. 

Kahdenvälisten kulttuurivaihtojen sekä korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuden määrä on kasvussa. Vuonna 2009 Kiina oli kahdeksanneksi suosituin vaihtokohde suomalaisopiskelijoille, kun taas Suomeen tulevista vaihto-opiskelijoista kiinalaisia oli kahdenneksitoista eniten. Myös tutkinto-opiskelijoiden määrä on molemmin puolin kasvussa. Shanghaihin lähetetty opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen ja kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n asiantuntija vahvistaa entisestään Suomen ja Kiinan yhteistyötä korkeakoulu- ja tutkimussektoreilla.

Korkeakouluilla on aktiivista tutkimusyhteistyötä kiinalaistoimijoiden kanssa. Suomen Akatemian Kiina-yhteistyö kattaa kaikki tieteenalat. Yhteistyöllä tuetaan tutkijoiden liikkuvuuden ja yhteisseminaarien lisäksi yhteistyöhankkeita.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kiina oli vuonna 2011 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani ja suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2011 oli noin 7 miljardia euroa (8 prosenttia kasvua vuoteen 2010 verrattuna). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 4,4 miljardiin euroon (16 prosenttia kasvua vuoteen 2010 verrattuna). Suomen Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2011 (3 prosenttia laskua vuoteen 2010 verrattuna).

Kiinassa toimii yli 300 suomalaista yritystä. Suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa yli 60 000 henkilöä ja ne ovat investoineet Kiinaan yli 10 miljardin euroa. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille, Helmijoen suiston ympäristöön sekä Hongkongiin. Kiinalaiset ovat investoineet Suomeen toistaiseksi vaatimattomasti: kiinalaissijoitusten kanta on arviolta alle 60 miljoonan euron luokkaa. Suomi on viime vuosina nostanut toistuvasti Kiinan viranomaisten kanssa esille kiinalaisten investointien houkuttelemisen maahamme. Espooseen perustettu suomalais-kiinalainen innovaatiokeskus on aloittanut toimintansa. Kiinalainen Huawei on avaamassa Helsinkiin tutkimus- ja tuotekehityskeskusta, mikä merkitsee noin 70 miljoonan euron satsausta Suomeen.

Suomi ja Kiina neuvottelevat kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen solmimisesta, taustalla on Kiinan kesällä 2011 voimaan tullut sosiaaliturvalaki, joka velvoittaa ulkomaalaiset maksamaan sosiaaliturvamaksuja. Tavoitteena on työntekijöiden etuisuuksien turvaaminen ja kaksinkertaisten maksujen välttäminen.

Euroopan Unioni on Yhdysvaltain ohella Kiinan suurin kauppakumppani. EU on usean vuoden ajan suositellut perusteellisia uudistuksia Kiinan talouselämään muun muassa valtionyritysten saaman erityiskohtelun vähentämiseksi, korkojen ja vaihtokurssien markkinoilla määräytymisen kasvattamiseksi ja lukuisten kaupan esteiden purkamiseksi.

Kiina on suuri markkina, jossa kilpailu on kovaa ja säännöt muuttuvat nopeasti. Kaikesta huolimatta Kiina pystyy tarjoamaan liiketoiminnalle muita maailman markkinoita paremmat kasvunäkymät. Kiinassa on lukemattomia mahdollisuuksia, mutta myös monia haasteita. Kiinaan tähyileville ei voikaan liikaa korostaa oikean strategian ja huolellisen valmistautumisen merkitystä. Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Kulttuurivaihtosopimuksen toteuttamisesta on käytännössä suurelta osin vastannut Suomi-Kiina-seura ry.
 
Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa kulttuuritapahtumien kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyneet suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus Kiinaa kohtaan on nopeasti kasvamassa. Myös kiinalaiset kulttuuripiirit ovat etsimässä uusia yhteistyökumppaneita ja kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on kasvamassa. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin ja kuvataiteen sekä elokuvan alat ovat lupaavia yhteistyöaloja.

EU-Kiina suhteissa vuosi 2011 tulee olemaan teemavuosi, jonka tavoitteena on edistää kulttuurienvälistä dialogia ja edistää keskinäistä ymmärtämystä Euroopan ja Kiinan nuorten välillä. Teemavuodella pyritään vaikuttamaan poliittisten päättäjien ja nuorisojärjestöjen kestävään yhteistyöhön myös vuoden 2011 jälkeen.

Sopimukset

29.10.1926 Ystävyyssopimus
21/1927

26.01.1967 Sopimus tavaramerkkien molemminpuolisesta ja vastavuoroisesta suojelemisesta
22/1967

02.10.1975 Sopimus siviililentoliikenteestä
28.03.2003 Sopimuksen liitteen muutos
19/1976
32/2003

27.01.1977 Merenkulkusopimus
21-22/1978

11.06.1982 Pitkäaikainen kauppasopimus
24.08.1987 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta
69/1982
80/1987

30.01.1984 Kulttuurisopimus
38/1984

12.05.1986 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
11.09.1995 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta
61-62/1987
 
37-38/1998
17.09.1986 Sopimus tieteellis-teknisestä yhteistyöstä
1/1987

15.11.2004 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta
86-87/2006

24.05.2005 Sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä
71/2005

26.09.2006 Sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista
116-117/2006

25.5.2010 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi
103-104/2010

Vierailut

Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 1992-2010

1992: 

• Suomessa: pääministeri Li Peng, varapääministerit Tian Jiyun ja Zhu Rongji ja kansankongressin varapuheenjohtaja Chen Muhua
• Kiinassa: ulkoministeri Paavo Väyrynen, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen

1993:

• Suomessa: oikeusministeri Xiao Yang
• Kiinassa: ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen

1994:

• Suomessa: poliittisen neuvoa-antavan komitean pj Li Ruihuan, ulkoministeri Qian Qichen
• Kiinassa: eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, pääministeri Esko Aho, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, puolustusvoimien komentaja Jan Klenberg, oikeuskansleri Jorma S. Aalto

1995:

• Suomessa: presidentti Jiang Zemin (1. Kiinan valtionpäämiehen vierailu) , varapääministeri Li Lanqing, puolustusministeri Chi Haotian ja siviiliasiainministeri Doje Cering
• Kiinassa: oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

1996:

• Suomessa: varapääministeri Zou Jiahua
• Kiinassa: tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki, liikenneministeri Tuula Linnainmaa, KHO:n presidentti Pekka Hallberg

1997:

• Suomessa: varapääministeri Wu Bangguo, tarkastusministeri Cao Qingze, kemian teollisuuden ministeri Gu Xiulian, valtiovarainministeri Liu Zhongli; Kansan vapautusarmeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Fu Quanyou
• Kiinassa: puolustusministeri Anneli Taina, ulkomaankauppaministeri Ole Norrback; tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tapasi syyskuussa välilaskullaan matkalla Japaniin presidentti Jiang Zeminin

1998: 

• Kiinassa: puolustusvoimien komentaja Gustaf Hägglund, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, ulkoministeri Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

1999:

• Suomessa: ulkoministeri Tang Jiaxuan
• Kiinassa: liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen, tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja

2000:

• Suomessa: KKP:n politbyroon pysyvän komitean jäsen Wei Jianxing, oikeusministeri Gao Changli ja pääprokuraattori Han Zhubin
• Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, oikeusministeri Johannes Koskinen, opetusministeri Maija Rask, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen

2001:

• Suomessa: opetusministeri Chen Zhili, valtion suunnittelukomission johtaja Zheng Peiyan
• Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, kulttuuriministeri Suvi Lindén, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, ulkoministeri Erkki Tuomioja ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö

2002:

• Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen (mukana ulkoministeri Erkki Tuomioja ja ympäristöministeri Jouni Backman), ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, liikenneministeri Kimmo Sasi, ympäristöministeri Satu Hassi, oikeusministeri Johannes Koskinen ja kansliapäällikkö Kirsti Rissanen

2003:

• Suomessa: politbyroon pysyvän komitean jäsen Luo Gan, oikeusministeri Zhang Fusen, ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeri Shi Guangsheng, valtiovarainministeri Xiang Huaicheng
• Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela (osallistui ASEM-kulttuuriministerien kokoukseen)

2004:

• Suomessa: kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Jiang Zhenghua, ulkoministeri Li Zhaoxing, politbyroon jäsen ja Pekingin puoluesihteeri Liu Qi
• Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen

2005:

• Suomessa: varapääministeri Hui Liangyu ja KKP:n keskuskomitean politbyroon pysyvän komitean jäsen ja kurinpitokomission puheenjohtaja Wu Guanzheng
• Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela, puolustusministeri Seppo Kääriäinen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske

2006:

• Suomessa: pääministeri Wen Jiabao; seurueessa ulkoministeri Li Zhaoxing, kauppaministeri Bo Xilai ja NDRC:n puheenjohtaja Ma Kai
• Kiinassa: pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (pääministerin seurueessa) ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

2007:

• Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen tapasi WEF:n kokouksen yhteydessä Dalianissa pääministeri Wen Jiabaon; kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori ja eduskunnan talousvaliokunta

2008:

• Suomessa: Kiinan kansan poliittisen neuvoa-antavan kokouksen (CPPCC)  varapuheenjohtaja Wang Gang, Kiinan apulaisulkoministeri Wu Hongbo.
• Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen (Pekingin olympialaisten päättäjäiset ja ASEM7-huippukokous Pekingissä), pääministeri Matti Vanhanen (Pekingin olympialaisten avajaiset), varapuhemies Kääriäinen (ASEM-parlamentaarikkojen ASEP-kokous Pekingissä), valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, puolustusministeri Jyri Häkämies, liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (olympialaiset), ympäristöministeri Paula Lehtomäki, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä. 

2009:

• Suomessa: varapääministeri Li Keqiang, Kiinan asevoimia johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Guo Boxiong, kansankongressin varapuheenjohtaja Hua Jiamin
• Kiinassa: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto, pääministeri Matti Vanhanen (BOAO Economic Forum Hainan ja Peking), työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen sekä kenraali Ari Puheloinen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, oikeusministeri Tuija Brax, opetusministeri Henna Virkkunen ja ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, ulkoministeri Alexander Stubb. 

2010:

• Suomessa: Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Suomessa maaliskuussa.
• Kiinassa: Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vieraili Shanghai-EXPO:ssa sekä Yunnanin maakunnassa toukokuussa. Tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sekä ympäristöministeri Paula Lehtomäki vierailivat Pekingissä ja Shanghai-EXPOssa niin ikään toukokuussa 2010. Pohjoismainen yhteistyöministeri Vapaavuori vieraili Kiinassa kesäkuussa 2010.
• Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund sekä puolustusministeri Jyri Häkämies vierailivat Kiinassa syyskuussa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri teki vienninedistämismatkan Hongkongiin, Shenzheniin ja Shanghaihin lokakuussa ja pääministeri Mari Kiviniemi osallistui Shanghai Expon päättäjäisiin loka-marraskuun vaihteessa. Marraskuussa 2010 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin vieraili Kiinassa.

Muuta

Suomi osallistui Shanghain 2010 maailmannäyttelyyn (Expo 2010) Kirnu paviljongillaan, joka valittiin kokoluokassaan suunnittelultaan ja arkkitehtuuriltaan parhaaksi paviljongiksi maailmannäyttelyn päättäjäisissä 30. lokakuuta 2010. Kirnun vierasmäärä ylitti Suomen väkiluvun maailmannäyttelyn aikana, kun kokonaiskävijämäärä oli 5,7 miljoonaa.