Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Maatiedosto Kiina

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Diplomaattisuhteiden kehitys

 

Suomi oli Tanskan ja Ruotsin rinnalla ensimmäisiä Kiinan kansantasavallan tunnustaneita ja sen kanssa diplomaattiset suhteet solmineita länsimaita. Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet valtioiden välillä solmittiin 28. lokakuuta 1950.

 

Suomen ensimmäinen suurlähettiläs oli Hugo Valvanne, joka oli akkreditoitu Pekingiin New Delhistä käsin. Valvanne matkusti Pekingiin esittämään valtuuskirjettä vuoden 1951 helmikuussa ja pääsi pää- ja ulkoministeri Zhou Enlain [tshou enlai] vastaanottamaksi.

 

Pekingin lähetystön toiminta käynnistyi helmikuussa vuonna 1952 suomalaisen henkilökunnan saavuttua kaupunkiin. Suomen ensimmäinen residentti Kiinan suurlähettiläs Helge von Knorring jätti valtuuskirjansa maan johtajalle Mao Zedongille [mau tsötung] 9. toukokuuta 1952.

 

Pekingin lähetystön yhteyteen avattiin kaupallisen neuvoksen Olavi J. Mattilan johdolla toiminut kaupallinen osasto vuonna 1952 käynnistämään kauppaa maiden välillä. Kauppasuhteet Suomen ja Kiinan välillä alkoivat kehittyä nopeasti suurlähettiläs Carl-Johan Sundströmin johdolla ja vuonna 1953 Suomi solmi ensimmäisenä kapitalistisena maana kahdenvälisen kauppasopimuksen Kiinan kanssa.

 

Kauppasopimus ja varhainen tunnustaminen tarjosivat Suomelle erikoisaseman suhteessa Kiinaan, mitä vahvisti Suomen systemaattinen tuki Kiinan YK-jäsenyydelle. Suomen 1950-luvulla saavuttama vakaa maine loi pohjan kahdenvälisille suhteille aina 1980-luvulle saakka.

 

Suomen ulkopolitiikkaa hallitsivat suhteet Neuvostoliittoon, minkä vuoksi 1960-luku ja 1970-luvun alku oli hiljaiseloa Suomen ja Kiinan suhteissa johtuen Kiinan ja Venäjän välien viilentymisestä. Presidentti Kekkonen kuitenkin visioi 1960-luvulla proaktiivisempaa lähestymistä Kiinaan lähettiläs Joel Toivolan innostamana, mutta kulttuurivallankumouksen puhkeaminen vuonna 1966 lopetti nämä suunnitelmat. Vaikka politiikka oli verraten passiivista, Suomi kuului kuitenkin niihin harvalukuisiin Länsi-Euroopan maihin, jotka eivät missään vaiheessa jäädyttäneet tai katkaisseet suhteitaan Kiinaan.

 

Suhteiden uusi kehittämisvaihe alkoi 1970-luvun lopulla Kiinan ryhdyttyä harjoittamaan uudistus- ja avautumispolitiikkaa. Kiinan pääministeri Geng Biao [köng piau] avasi korkean tason yhteydenpidon vierailemalla Suomessa vuonna 1979. Ulkoministeri Paavo Väyrynen teki ensimmäisen korkean tason ministerivierailun Suomesta Kiinaan vuonna 1984. Tämä oli käännekohta, joka aloitti avoimien ovien kauden maiden suhteissa. Väyrysen vierailua seurasivat myös pääministeri Kalevi Sorsan (1986) ja presidentti Mauno Koiviston (1988) vierailut.

 

Kiinan presidentin ensimmäinen vierailu Suomeen tapahtui vuonna 1995 presidentti Jiang Zeminin [dsiang tsömin] toimesta. Presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen vierailivat Kiinassa vuosina 1996 ja 2002. Pääministeri Matti Vanhanen teki virallisen vierailun huhtikuussa 2009. Entinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vieraili Kiinassa maaliskuussa 2010 ja uudelleen presidenttinä huhtikuussa 2013. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma vieraili Kiinassa toukokuussa ja pääministeri Jyrki Katainen syyskuussa 2013.

 

Ministeritason ja muita virallisia ja epävirallisia vierailuja tapahtuu nykyään runsaasti. Viimeisen vuosikymmenen aikana Suomesta Kiinaan ja Kiinasta Suomeen on vieraillut yli 80 korkean tason vierasta.

 

Suhteiden nopeaa kehitystä on siivittänyt myös suomalaisten yritysten etabloituminen Kiinaan, joka alkoi 1980-luvun alussa ja on kiihtynyt 1990-luvun alusta aina näihin päiviin asti. Manner-Kiinassa asuu pysyvästi yli tuhat suomalaista, joiden suurimmat keskittymät ovat Pekingissä ja Shanghaissa sekä niiden lähialueilla.

 

Suomella on vuodesta 1999 ollut residentti sotilasasiamies Pekingissä.

 

 

 

Yhteistyö eri sektoreilla

 

Talous, tiede ja teknologia

 

Vuonna 1979 allekirjoitettiin sopimus taloudellisesta, teollisesta, tieteellisestä ja teknisestä yhteistyöstä. Nykyään Kiinan osapuoli yhteiskomiteassa on kauppaministeriö MOFCOM ulkoasiainministeriön ollessa suomalainen osapuoli. Komiteassa käydään läpi Kiinan ja Suomen välisen kaupan mahdollisuuksia ja ongelmakohtia. Yhteiskomitean alla toimii viisi työryhmää:

 

  • pienten ja keskisuurten yritysten työryhmä
  • värimetallurgiatyöryhmä
  • metsätyöryhmä
  • investointien edistämistyöryhmä
  • ympäristönsuojelu ja energiansäästötyöryhmä

 

Sopimusta on uudistettu viimeksi vuonna 2005, jolloin siitä erotettiin tieteellinen yhteistyö osaksi työ- ja elinkeinoministeriön Suomen puolella hallinnoimaa tieteellis-teknistä yhteistyötä, jota koskeva yhteistyösopimus oli tehty vuonna 1987. Viimeisimmässä yhteiskomitean kokouksessa esillä oli vahvasti myös patentteja koskeva yhteistyö.

 

Teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa koskeva yhteistyötä tehdään myös suoraan Kiinan maakunnallisten tiede- ja teknologiakomissioiden kanssa. Suomella on tieteellis-teknillistä yhteistyötä koskevan yhteistyösopimuksen kattamien toimien lisäksi merkittävää tutkimusyhteistyötä muun muassa Kiinan luonnontiedesäätiön, Kiinan tiedeakatemian ja Kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian kanssa. Tieteellis-teknillinen yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt ja laajentunut entisestään

 

Oikeudellinen yhteistyö

 

Suomen ja Kiinan oikeusalan yhteistyön perustana on oikeusministeriöiden välinen, vuonna 1995 allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja. Pöytäkirjalla perustetun ohjelman puitteissa järjestetään seminaareja sekä luennointi- ja tutustumisvierailuja. Seminaareissa on käsitelty muun muassa

 

  • oikeusvaltiota,
  • rikostentorjuntaa,
  • yhdyskuntaseuraamuksia,
  • rikosprosessia,
  • oikeusapua,
  • vankeinhoitoa ja
  • korruption vastaista työtä.

 

Yhteistyöohjelmia järjestetään nykyisin neljän vuoden jaksoissa. Jokaista jaksoa kohden valitaan kaksi Kiinan provinssia, joihin yhteistyö erityisesti painottuu. Ohjelmaan liittyviin vierailuihin on osallistunut oikeusalan ammattilaisia aina asianajajista korkeimpien oikeuksien jäseniin. Myös yliopistot ovat järjestäneet oikeustieteen alalla vaihto-ohjelmia ja vierailuja.

 

Kehitysyhteistyö

 

Kiina ei kuulu Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaihin ja Suomen ja Kiinan välinen vuonna 1983 alkanut kahdenvälinen kehitysyhteistyö onkin korkotukiluottoja lukuun ottamatta ollut vähäistä. Vuoden 2013 alusta alkaen uusia korkotukihankkeita ei enää käynnistetä Kiinan ylitettyä OECD:n vientiluottosääntöjen mukaisen tulorajan vuonna 2010. Aiemmin hyväksyttyjen korkotukien maksatukset kuitenkin jatkuvat.

 

Kiinassa on käynnissä jonkin verran muun muassa maaseudun kehittämiseen sekä lukutaidon edistämiseen tähtääviä suomalaisia kansalaisjärjestöhankkeita. Suomen ja Kiinan välistä oikeusalan yhteistyötä on myös rahoitettu kehitysyhteistyövaroin. Lisäksi liikekumppanuushankkeita rahoitetaan Finnpartnership-ohjelman puitteissa. Suomi tukee Kiinaa epäsuorasti myös rahoittamalla monenvälisiä, useimmiten YK-järjestelmän organisaatioiden toteuttamia hankkeita, joissa Kiina on mukana.

 

Ympäristö- ja energiayhteistyö

 

Ympäristö- ja energia-alan yhteistyötä Kiinan ja Suomen välillä tehdään useita eri kanavia pitkin. Konkreettista yhteistyötä on tehty viime vuosina erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kiinan kansallisen uudistus- ja kehityskomission (NDRC) välisen ympäristöalan yhteisymmärryspöytäkirjan sekä TEMin ja MOFCOMin välisen ympäristöalan yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa.

 

Näiden lisäksi niin ympäristöministeriön ja Kiinan ympäristönsuojeluministeriön kuin maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan vesivaraministeriön välillä keskustellaan yhteistyötä koskevien sopimusten päivittämisestä ja yhteistyön aktivoimisesta. Myös Suomen ja Kiinan maa- ja metsätalousalan viranomaisten yhteistyö on jatkunut pitkään muun muassa metsätalouden, eläinlääkinnän ja kasviterveyteen liittyvien asioiden parissa.

 

Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kansainvälistämistä ja sen viennin tehostamista tukeva Cleantech Finland- ohjelma on Kiinassa ollut erityisen aktiivinen. Kiina on myös yksi TEMin kansallisen Cleantech-strategian kansainvälisen toteuttamisen pilottimaita.

 

Yhteistyö koulutus-, tutkimus- ja opetusalalla

 

Kahdenvälisten kulttuurivaihtojen sekä korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuuden samoin kuin tutkinto-opiskelijoiden määrä ovat olleet viime vuosina kasvussa. Monilla korkeakouluilla sekä tutkimuslaitoksilla on tutkimus- ja koulutuskeskuksia Kiinassa, kuten

 

  • Aalto-Tongji Design Factory Shanghaissa (Aalto-yliopisto),
  • Sino-Finnish Environmental Research Centre Nanjingissa (Itä-Suomen yliopisto),
  • Sino-Finland Life Science Forum Wuhanissa ja Shanghaissa (Biocenter Finland).

 

Helsingin yliopistoon on vuonna 2012 perustettu kansallinen Kiinan oikeuden keskus, ja useat suomalaiset yliopistot ovat kumppaneina Shanghaissa toimivassa Fudan Nordic Centerissä. Tämän ohella monet korkeakoulut tekevät tiivistä koulutusalan yhteistyötä kiinalaisten opettajankoulutusyliopistojen sekä paikallishallinnon elinten kanssa, joista erityisen aktiivinen on Shanghai Municipal Education Committee. Helsingin yliopistoon on perustettu Kiinan aloitteesta ja muun muassa Kiinan opetusministeriön tuella Konfutse-instituutti. Helsingissä on nykyään myös mahdollisuus kiinankieliseen (kaksikieliseen) peruskouluopetukseen.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tiivistänyt yhteistyötään Kiinan tiede- ja opetusviranomaisten, erityisesti MoE:n ja MoST:n kanssa, mm. koulutusyhteistyön alueella. Kiinan opetusministeriön alainen China Education Association For International Exchange (CEAIE) sekä Suomen yliopistot UNIFI ry. järjestävät yhteisiä koulutusalan foorumeja vuoroin Kiinassa ja Suomessa.  

 

Suomen Akatemian Kiina-yhteistyö kattaa kaikki tieteenalat. Yhteistyötä harjoitetaan pääasiassa Akatemian sopimuskumppaneiden Kiinan tiedesäätön (NSFC), Kiinan tiedeakatemian (CAS) ja Kiinan yhteiskuntatiedeakatemian (CASS) sekä myös Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemian (SASS) kanssa. Yhteistyöllä tuetaan tutkijoiden liikkuvuuden ja yhteisseminaarien lisäksi yhteistyöhankkeita; vuodesta 2002 alkaen on rahoitettu 46 suomalaisryhmää 41 yhteishankkeessa n. 14 miljoonan euron kokonaissummalla. Akatemian vuosittainen satsaus on n. 2 miljoonaa euroa. Myös kansainvälisen liikkuvuuden keskus CIMO rahoittaa Suomen ja Kiinan välistä yhteistyötä; vuonna 2012 myönnettiin rahoitus neljälle suomalais-kiinalaiselle yhteistyöhankkeelle.

 

Suomen suurlähetystössä Pekingissä syksyllä 2012 aloittanut tiede- ja korkeakoulupolitiikan erityisasiantuntija sekä CIMO:n Shanghain toimistossa työskentelevä projektikoordinaattori vahvistavat entisestään Suomen ja Kiinan yhteistyötä korkeakoulu- ja tutkimussektoreilla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kiina oli vuonna 2012 Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani ja suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen kauppa Kiinan kanssa on kansantaloutemme kokoon suhteutettuna EU-maiden suurinta. Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2012 oli noin 7,2 miljardia euroa (n. 2 prosenttia kasvua vuoteen 2011 verrattuna). Suomen tuonti Kiinasta kasvoi 4,5 miljardiin euroon (4 prosenttia kasvua vuoteen 2011 verrattuna). Suomen Kiinaan suuntautuneen viennin arvo oli 2,6 miljardia euroa vuonna 2012 (2 prosenttia laskua vuoteen 2011 verrattuna).

 

Kiinassa toimii yli 300 suomalaista yritystä. Suomalaisyritykset työllistävät Kiinassa yli 60 000 henkilöä ja ne ovat investoineet Kiinaan yli 10 miljardin euroa. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille, Helmijoen suiston ympäristöön sekä Hongkongiin. Kiinalaiset ovat investoineet Suomeen toistaiseksi vaatimattomasti: kiinalaissijoitusten kanta on arviolta 130 miljoonan euron luokkaa, viimeisimpänä kiinalainen telekommunikaatiojätti Huawei. Suomi on viime vuosina nostanut toistuvasti Kiinan viranomaisten kanssa esille kiinalaisten investointien houkuttelemisen maahamme. Espooseen perustettu suomalais-kiinalainen innovaatiokeskus on aloittanut toimintansa.

 

Suomi ja Kiina neuvottelevat kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen solmimisesta, taustalla on Kiinan kesällä 2011 voimaan tullut sosiaaliturvalaki, joka velvoittaa ulkomaalaiset maksamaan sosiaaliturvamaksuja. Tavoitteena on työntekijöiden etuisuuksien turvaaminen ja kaksinkertaisten maksujen välttäminen.

  

Kiina on suuri markkina, jossa kilpailu on kovaa ja säännöt muuttuvat nopeasti. Kaikesta huolimatta Kiina pystyy tarjoamaan liiketoiminnalle muita maailman markkinoita paremmat kasvunäkymät. Kiinassa on lukemattomia mahdollisuuksia, mutta myös monia haasteita. Kiinaan tähyileville ei voikaan liikaa korostaa oikean strategian ja huolellisen valmistautumisen merkitystä.

 

Yritysten tukena on Team Finland Kiinan koordinoima laaja suomalaisten toimijoiden verkosto.

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihtosopimus allekirjoitettiin vuonna 1984. Sen puitteissa laaditaan monivuotisia kulttuurivaihto-ohjelmia. Maaliskuussa 2010 Helsingissä allekirjoitettiin Suomen ja Kiinan välinen yhteistyöpöytäkirja koskien yhteistyötä koulutuksen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja nuorison aloilla. Yhteistyöpöytäkirja täydentää kulttuurivaihtosopimusta ja sen puitteissa pyritään lisäämään muun muassa eri kulttuurilaitosten, kuten museoiden ja teattereiden, välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. 

 
Suomalaista kulttuuria on tehty tunnetuksi Kiinassa erityisesti kulttuuritapahtumien kautta. 2000-luvun alusta lähtien kulttuuriyhteydet Suomen ja Kiinan välillä ovat alkaneet kehittyneet suoriksi taiteilijoiden, kulttuuriorganisaatioiden ja -tuottajien välisiksi yhteyksiksi. Suomalaisten kulttuurin tekijöiden ja tuottajien kiinnostus Kiinaa kohtaan on nopeasti kasvamassa. Myös kiinalaiset kulttuuripiirit ovat etsimässä uusia yhteistyökumppaneita ja kiinnostus suomalaista kulttuuria kohtaan on kasvamassa. Erityisesti musiikin, muotoilun, arkkitehtuurin ja kuvataiteen sekä elokuvan alat ovat lupaavia yhteistyöaloja.

Sopimukset

Sopimukset

 

29.10.1926 Ystävyyssopimus

21/1927

 

26.01.1967 Sopimus tavaramerkkien molemminpuolisesta ja vastavuoroisesta suojelemisesta

22/1967

 

02.10.1975 Sopimus siviililentoliikenteestä

28.03.2003 Sopimuksen liitteen muutos

19/1976

32/2003

 

27.01.1977 Merenkulkusopimus

21-22/1978

 

11.06.1982 Pitkäaikainen kauppasopimus

24.08.1987 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta

69/1982

80/1987

 

30.01.1984 Kulttuurisopimus

38/1984

 

12.05.1986 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

11.09.1995 Pöytäkirja sopimuksen muuttamisesta

61-62/1987

 

37-38/1998

17.09.1986 Sopimus tieteellis-teknisestä yhteistyöstä

1/1987

 

15.11.2004 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja vastavuoroisesta suojaamisesta

86-87/2006

 

24.05.2005 Sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä

71/2005

 

26.09.2006 Sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista

116-117/2006

 

25.5.2010 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

103-104/2010

 

Vierailut

Suomen ja Kiinan virallinen korkean tason vierailuvaihto 1994-2013

 

1994:

  • Suomessa: poliittisen neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Li Ruihuan, ulkoministeri Qian Qichen
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen, pääministeri Esko Aho, kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi, kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen, puolustusvoimien komentaja Jan Klenberg, oikeuskansleri Jorma S. Aalto

 

1995:

  • Suomessa: presidentti Jiang Zemin, varapääministeri Li Lanqing, puolustusministeri Chi Haotian, siviiliasiainministeri Doje Cering
  • Kiinassa: oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

 

1996:

  • Suomessa: varapääministeri Zou Jiahua
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki, liikenneministeri Tuula Linnainmaa, KHO:n presidentti Pekka Hallberg

 

1997:

  • Suomessa: varapääministeri Wu Bangguo, tarkastusministeri Cao Qingze, kemian teollisuuden ministeri Gu Xiulian, valtiovarainministeri Liu Zhongli, kansan vapautusarmeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Fu Quanyou
  • Kiinassa: puolustusministeri Anneli Taina, ulkomaankauppaministeri Ole Norrback; tasavallan presidentti Martti Ahtisaari

 

1998: 

  • Kiinassa: puolustusvoimien komentaja Gustaf Hägglund, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, ulkoministeri Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki

 

1999:

  • Suomessa: ulkoministeri Tang Jiaxuan
  • Kiinassa: liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen, tasavallan presidentti Martti Ahtisaari, kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomioja

 

2000:

  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Wei Jianxing, oikeusministeri Gao Changli, pääprokuraattori Han Zhubin
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Kimmo Sasi, maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, oikeusministeri Johannes Koskinen, opetusministeri Maija Rask, liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen

 

2001:

  • Suomessa: opetusministeri Chen Zhili, valtion suunnittelukomission johtaja Zheng Peiyan
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre, kulttuuriministeri Suvi Lindén, toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes, ulkoministeri Erkki Tuomioja, valtiovarainministeri Sauli Niinistö

 

2002:

  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, ympäristöministeri Jouni Backman, ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, liikenneministeri Kimmo Sasi, ympäristöministeri Satu Hassi, oikeusministeri Johannes Koskinen, kansliapäällikkö Kirsti Rissanen

 

2003:

  • Suomessa: politbyroon pysyväiskomitean jäsen Luo Gan, oikeusministeri Zhang Fusen, ulkomaankaupan ja taloudellisen yhteistyön ministeri Shi Guangsheng, valtiovarainministeri Xiang Huaicheng
  • Kiinassa: kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela

 

2004:

  • Suomessa: kansankongressin pysyvän komitean varapuheenjohtaja Jiang Zhenghua, ulkoministeri Li Zhaoxing, politbyroon jäsen ja Pekingin puoluesihteeri Liu Qi
  • Kiinassa: valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, eduskunnan puhemies Paavo Lipponen

 

2005:

  • Suomessa: varapääministeri Hui Liangyu, kommunistisen puolueen keskuskomitean politbyroon pysyväiskomitean jäsen ja kurinpitokomission puheenjohtaja Wu Guanzheng
  • Kiinassa: maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja, oikeusministeri Johannes Koskinen, kulttuuriministeri Tanja Karpela, puolustusministeri Seppo Kääriäinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske

 

2006:

  • Suomessa: pääministeri Wen Jiabao, ulkoministeri Li Zhaoxing, kauppaministeri Bo Xilai, NDRC:n puheenjohtaja Ma Kai
  • Kiinassa: pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

 

2007:

  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori, eduskunnan talousvaliokunta

 

2008:

  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin varapuheenjohtaja Wang Gang, apulaisulkoministeri Wu Hongbo
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Matti Vanhanen, varapuhemies Kääriäinen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, puolustusministeri Jyri Häkämies, liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

 

2009:

  • Suomessa: varapääministeri Li Keqiang, Kiinan asevoimia johtavan keskussotilaskomission varapuheenjohtaja kenraali Guo Boxiong, kansankongressin varapuheenjohtaja Hua Jiamin
  • Kiinassa: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto, pääministeri Matti Vanhanen, työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kenraali Ari Puheloinen, kansliapäällikkö Ritva Viljanen, oikeusministeri Tuija Brax, opetusministeri Henna Virkkunen, ilmavoimien komentaja Jarmo Lindberg, ulkoministeri Alexander Stubb 

 

2010:

  • Suomessa: Kiinan varapresidentti Xi Jinping vieraili Suomessa maaliskuussa
  • Kiinassa: eduskunnan puhemies Sauli Niinistö, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, pohjoismainen yhteistyöministeri Jan Vapaavuori, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, työministeri Anni Sinnemäki, sisäministeri Anne Holmlund, puolustusministeri Jyri Häkämies, pääministeri Mari Kiviniemi, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

 

2011:

  • Suomessa: Kiinan kansankongressin varapuhemies Sang Guowei, tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang
  • Kiinassa: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb

 

2012:

  • Suomessa: maatalousministeri Han Changfu, kansankongressin varapuhemies Lu Yongxiang, useita mediavierailuja WDC-tapahtumassa
  • Kiinassa: elinkeinoministeri Jyri Häkämies, opetusministeri Jukka Gustafsson, poliisiylijohtaja Mikko Paatero

 

2013

  • Suomessa: Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssin puheenjohtaja Yu Zhengsheng
  • Kiinassa: tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, oikeusministeri Anna-Maija Henriksson, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, pääministeri Jyrki Katainen, ympäristöministeri Ville Niinistö, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, opetusministeri Krista Kiuru, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Tämän sivun sisällöstä vastaa Ulkoasiainministeriö Pekingin suurlähetystö

Päivitetty 7.2.2014

Takaisin ylös