Maatiedosto Vietnam

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Valtiomuoto

Vietnamin sosialistinen tasavalta on yksipuoluevaltio, jossa valtaa käyttää kommunistinen puolue. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka muuttaisivat tätä lähivuosien aikana.

Uusi perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1992, jolloin se korvasi aikaisemman perustuslain vuodelta 1980. Vuoden 1992 perustuslakia tarkistettiin vuonna 2001. Uusi perustuslaki vahvisti kommunistisen puolueen keskeistä asemaa niin hallituksessa kuin politiikassa ja yhteiskunnassa laajemminkin. Vietnamissa ei ole tosiasiallista vallanjakoa lainsäädännöllisen, toimeenpanovallan ja oikeudellisen vallan välillä.

Oppositiotoiminta on kielletty. Vaaleihin saavat osallistua vain kommunistisen puolueen toimintaan liittyvät poliittiset järjestöt. Sosialismin virallisesta valtiollisesta asemasta huolimatta sen merkitys ihmisten arjessa on kuitenkin heikentynyt 1990-luvulta lähtien.

• Vietnamin perustuslaki englanniksi

Valtion hallinnollinen jakautuminen

Vietnam jakautuu hallinnollisesti 58 provinssiin ja viiteen erilliseen kaupunkialueeseen. Provinssit jakautuvat edelleen maakunnallisiin kaupunkialueisiin, kaupunkikuntiin ja maakuntiin, jotka puolestaan jakautuvat kaupunkeihin ja kuntiin.

Provinsseilla ja kaupunkialueilla on omat alueelliset hallintonsa, jotka toimivat keskushallinnon alaisuudessa. Provinsseja hallitsee asukkaiden vaaleissa valitsema kansanneuvosto, joka puolestaan valitsee provinssin kansankomitean, joka on alueellisen hallinnon toimeenpaneva elin.

Valtionpäämies

Presidentti Truong Tan Sang, joka astui virkaansa 25. heinäkuuta vuonna 2011, on nimellisesti valtion päämies. Todellinen poliittinen valta on kommunistisen puolueen politbyroolla (14 henkeä) ja puolueen keskuskomitealla (160 henkeä). Politbyroota johtaa troikka, johon presidentin lisäksi kuuluvat pääministeri ja kommunistisen puolueen pääsihteeri. Hallituksen ministereistä suuri osa kuuluu kommunistisen puolueen keskuskomiteaan.

Kansalliskokous valitsee presidentin jäsenistöstään viisivuotiskaudelle. Seuraavan kerran presidentti valitaan vuonna 2016.

• Politbyroon jäsenet ja heidän kuvansa löytyvät Vietnamin hallituksen englanninkielisiltä verkkosivuilta

Parlamentti

Kansalliskokous

Yksikamarinen kansalliskokous, Quoc-Hoi, koostuu 493 jäsenestä. Kansalliskokouksen puhemiehenä toimii Nguyễn Phú Trọng. Perustuslain mukaan kahdesti vuodessa kokoontuva kansalliskokous on "valtiovallan korkein elin", mutta käytännössä sen valta on ollut lähinnä nimellinen. 1990-luvulta alkaen kansalliskokous on kuitenkin ottanut itselleen aikaisempaa aktiivisemman roolin, mistä esimerkkinä ovat hallituksen ministerien kyselytunnit, jotka televisioidaan suorana lähetyksenä, ja lakialoitteiden joskus hyvinkin tiukka tutkiskelu. Kansalliskokous valitsee muun muassa presidentin ja pääministerin keskuudestaan.

Uusi vaalien 2011 parlamentti kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa heinäkuussa 2011 ja valitsee uuden presidentin, kansalliskokouksen puhemiehen ja hallituksen.

Parlamenttivaalit

Kansalliskokous valitaan viiden vuoden kaudeksi yleisillä vaaleilla. Äänestysikäraja on 18 vuotta, ja äänestääkseen on oltava Vietnamin kansalainen. Ehdokkaaksi voivat asettua valtion kansalaiset, jotka ovat täyttäneet 21 vuotta.

Viimeksi vaalit olivat 22. toukokuuta vuonna 2011. Vuoden 2011 vaaleissa valittiin 494 edustajaa, joista yli 90 prosenttia kuuluu kommunistisen puolueen alaisen kattojärjestö Vietnamese Fatherland Frontin (Mat Tran To Quoc Viet Nam) alla toimiviin järjestöihin. Naisia edellisen (2007) valitun parlamentin tämänhetkisistä edustajista oli 127  eli 26 prosenttia ja etnisten vähemmistöjen edustajia yhteensä 87. Vuoden 2011 vaalien tarkkoja tietoja ei ole vielä saatu.
 

Vuoden 2007 vaaleissa 99,64 prosenttia 56,5 miljoonasta äänioikeutetusta vietnamilaisesta kävi äänestämässä. Vaikka äänestäminen ei ole Vietnamissa virallisesti pakollista, käytännössä paine on suuri. Osallistumisaste on perinteisesti ollut hyvin korkea. 

Lähde: Inter-Parliamentary Union

Puolueet

Vietnam on yksipuoluevaltio. Vain kommunistisella puolueella on laillinen oikeus käyttää valtaa. Se on myös ainoa puolue, jonka asema on tunnustettu laissa. Vietnamissa on myös toisinajattelijoita, joilla on omia ryhmittymiään. Ne katsotaan kuitenkin valtiovallan taholta laittomiksi.

Hallitus

Pääministeri

Pääministerinä toimii Nguyễn Tấn Dũng, joka astui virkaansa 27. kesäkuuta vuonna 2006. Presidentti nimittää pääministerin. Pääministerillä on  viisi varapääministeriä. Pääministeri johtaa ministerineuvostoa, jolla on toimeenpanovalta. Ministerineuvosto koostuu kolmesta varapääministeristä ja 26 ministeriötason ja valtionhallinnon organisaatioiden päälliköistä. Pääministeri myös valitsee ministerit, jotka presidentti sitten nimittää ja kansalliskokous vahvistaa. 

Hallituksen jäsenet

Virkaanastumisvuosi on annettu nimen perässä. Ministerien kuvat löytyvät Vietnamin hallituksen englanninkielisiltä verkkosivuilta.

• Pääministeri Nguyễn Tấn Dũng, 2006
• Varapääministeri Nguyen Sinh Hung, 2006
• Varapääministeri Truong Vinh Trong, 2007
• Varapääministeri ja ulkoasiainministeri Pham Gia Khiem, 1997
• Varapääministeri Hoang Trung Hai, 2007
• Varapääministeri ja opetusministeri Nguyen Thien Nhan, 2007
• Puolustusministeri Phung Quang Thanh, 2006
• Turvallisuusministeri Le Hong Anh, 2002
• Sisäasiainministeri Tran Van Tuan, 2007
• Oikeusministeri Ha Hung Cuong, 2007
• Suunnittelu- ja investointiministeri Vo Hong Phuc, 2002
• Valtionvarainministeri Vu Van Ninh, 2006
• Kauppa- ja teollisuusministeri Vu Huy Hoang, 2007
• Maatalousministeri Cao Duc Phat, 2004
• Liikenneministeri Ho Nghia Dung, 2006
• Rakennusministeri Nguyen Hong Quan, 2002
• Ympäristöministeri Pham Khoi Nguyen, 2007
• Viestintäministeri Le Doan Hop, 2007
• Työ- sotainvalidi- ja sosiaaliministeri Nguyen Thi Kim Ngan, 2007
• Kulttuuri- urheilu- ja matkailuministeri Hoang Tuan Anh, 2007
• Tiede- ja teknologiaministeri Hoang Van Phong, 2002
• Terveysministeri Nguyen Quoc Trieu, 2007
• Ministeri, etnisten vähemmistöjen komitean puheenjohtaja Giang Seo Phu, 2007
• Ministeri, hallitusneuvoston johtaja Nguyen Xuan Phuc, 2007
• Vietnamin Keskuspankin johtaja Nguyen Van Giau, 2007
• Hallituksen ylitarkastaja Tran Van Truyen , 2007

Sisäpolitiikka

Kommunistinen puolue

Vietnamin kommunistisen puolueen yleiskokous pidetään joka viides vuosi. Kymmenes puoluekokous pidettiin tammikuussa 2011. Puolueen pääsihteeriksi valittiin Nguyen Phu Trong.

Vietnam on yksipuoluevaltio, jossa valtaa käyttää kommunistinen puolue. Sekä hallitus, armeija että virkamiehet ovat alisteisia puolueelle. Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka muuttaisivat tätä lähivuosina. Viime vuosina maan talouskasvu on ollut nopeaa ja kansalaisten elintaso on kohonnut ripeästi. Mikäli kommunistinen puolue kykenee ohjaamaan maan talouskehitystä siten, että talouskasvu jatkuu ja sen hedelmät kyetään suuntaamaan tasapuolisesti kaikille väestöryhmille, ei ole todennäköistä, että puolueen valta-asemaa kyseenalaistetaan.

Taloudellisen kasvun ja talouden vakauden lisäksi Vietnamin johto on johdonmukaisesti korostanut talouden avaamista ulkomaailmaan sekä hyvän hallinnon kehittämistä ja korruption kitkemistä.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan yleinen suuntaus

Vietnamista on muutamassa vuodessa tullut kansainvälisen yhteisön aikaisempaa rakentavampi jäsen, ja maan ulkopolitiikka pyrkii entistä suurempaan aktiivisuuteen. Leimallista on suhteiden ylläpitäminen kaikkiin valtioihin. Vaikeasta lähihistoriastaan johtuen Vietnam antaa suuren arvon rauhanomaisille suhteille muiden valtioiden kanssa.

Vietnam oli sotatilassa toisen maailmansodan lopulta aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin se veti viimeiset joukkonsa pois Kambodzhasta. Sillä on kuitenkin edelleen piileviä raja- ja aluekiistoja naapureidensa kanssa, mutta niistä on viime vuosina pyritty sopimaan muun muassa ASEAN-  (Association of South East Asian Nations)  ja ARF- (Asean Regional Forum) yhteistyön yhteydessä. Vietnam on näkyvästi osallisena Etelä-Kiinan merellä sijaitsevissa Paracel- ja Spratly-saaria koskevissa rajakiistoissa.

Suhteet Kiinaan

Suhteet Kiinaan ovat normalisoituneet, vaikkakin pinnan alla suhteet ovat ajoittain jännittyneet. Vietnam ja Kiina ovat päässeet sopimukseen rajankäynnistä maalla ja Tonkinin lahdella sekä yhteistyöstä kalastuselinkeinon alalla.

Vuonna 2003 Kiina ehdotti yhteistä Spratly-saarten öljy- ja mineraalivarojen hyödyntämistä. Vietnam kieltäytyi yhteistyöstä ja vaati itselleen kaikkia saaria. Spratly-saaria vaativat myös Filippiinit, Malesia, Taiwan ja Brunei. Seuraavana vuonna Vietnam ryhtyi kehittämään turismia saarilla ja kauppareittejä saarten ympäristössä, mikä synnytti Kiinan ja Vietnamin välille sanallisen kiistan. Saari-kysymys luo edelleen jännitettä Kiina-suhteeseen, ja alueen taloudellisen ja strategisen merkityksen nähdään olevan suuri.

Kiinasta on myös kehittynyt tärkeä kauppakumppani Vietnamille, ja suurin osa Vietnamin kauppavaihdon alijäämästä syntyy Kiinan kanssa käytävässä kaupassa.
 

Suhteet Yhdysvaltoihin

Yhdysvallat päätti kauppasaartonsa Vietnamiin vuonna 1994 ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1995. Tämän jälkeen maiden väliset suhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvallat on tullut Vietnamille entistä tärkeämmäksi vuoden 2001 lopulla tapahtuneen kahdenvälisen kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Kauppasopimuksen vaikutukset Vietnamin ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan ovat olleet suuret: vuonna 2005 Yhdysvallat nousi Vietnamin ulkomaanviennissä ensimmäiselle sijalle ohi EU:n.

Vietnamin ja Yhdysvaltojen lähentymisestä konkreettisena osoituksena oli Vietnamin pääministerin Phan Van Khain vierailu Yhdysvaltoihin kesäkuussa 2005. Kyseessä oli ensimmäinen tämän tason vierailu Vietnamin sodan päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti Bush vieraili Vietnamissa vuonna 2006 ja presidentti Triet puolestaan Yhdysvalloissa vuonna 2007. Vierailuvaihto on jatkunut tiiviinä sen jälkeenkin, ja Vietnamin pääministeri Dung vieraili Yhdysvallaoissa 2008. Ulkoministeri Clinton vieraili Hanoissa kahdesti Vietnamin ASEAN-puheenjohtajuusvuotena 2010.

Taloudellisesti suhteet Yhdysvaltoihin ovat harmoniset, mutta samalla Yhdysvallat seuraa hyvin aktiivisesti ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Välillä suhdetta hiertävät myös sodan aikana käytetyt kasvintuhomyrkyt eli niin sanotun Agentti Oranssin aiheuttamat vahingot Vietnamissa.

Alueellinen yhteistyö

Suhteet Laosiin ja Kambodzhaan

Vietnamilla on tiiviit suhteet naapurivaltioihinsa Laosiin ja Kambodzhaan, tosin suhteet jälkimmäiseen ovat jossain määrin jännittyneet. Laosin ja Vietnamin yhteistyö on tiivistä politiikan ja turvallisuuden saroilla. Maat pyrkivät myös edistämään keskinäistä kauppaa ja investointeja. Kambodzhan kanssa erimielisyyksiä on muun muassa valtioiden välisestä rajasta.

Alueelliset järjestöt

Vietnam on ollut  Aasian ja Tyynenmeren taloudellisen yhteistyön foorumin APECin (Asia-Pacific Economic Cooperation) jäsen vuodesta 1998 lähtien sekä Kaakkois-Aasian maiden järjestö ASEANin (Association of Southeast Asian Nations) jäsen vuodesta 1995 lähtien. Vuonna 2010 Vietnam on toiminut ASEANin puheenjohtajavaltiona, ja isännöi puheenjohtuusvuotensa aikana useita alueellisesti merkittäviä huippukokouksia.

Vietnam on myös liittynyt ASEANin vapaakauppa-alueeseen AFTAan (ASEAN Free Trade Area). APECin tavoitteena on edistää Aasian ja Tyynen meren ympärysmaiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä. ASEAN pyrkii puolestaan edistämään taloudellista yhteistyötä Aasian maiden kesken, ja erityisesti se pyrkii jäsenmaiden välisten kaupan esteiden vapauttamiseen. Vietnam toimi APECin isäntamaana vuonna 2006.

Vietnam on osallistunut ASEM-kokouksiin (Asia-Europe Meeting) ensimmäisestä kokouksesta alkaen vuonna 1996 ja vuoden 2004 ASEM-huippukokous järjestettiin Hanoissa. Vietnam toimi ASEMin toisena aasialaisena puheenjohtajana vuosina 2003 - 2004.

Vietnam on mukana amerikkalaisvetoisessa Trans Pacific Partnership hankkeessa, joka on kuitenkin vielä valmisteluasteella.

• APEC
• ASEAN
• ASEM

Järjestöt

Vietnam on ollut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäsen vuodesta 1977 lähtien ja maa valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2008 - 2009. Maailmankauppajärjestön (WTO) jäsen Vietnam on ollut vuodesta 2007 alkaen.

• YK:n toiminta Vietnamissa YK:n Vietnamin edustuston verkkosivulla
• Vietnamin WTO-jäsenyys WTO:n verkkosivuilla

Puolustuspolitiikka

Vietnamin kansan armeija (The People's Army of Vietnam) on hyvin vaikutusvaltainen toimija Vietnamissa, vain kommunistinen puolue ja hallitus sijoittuvat sen edelle. Armeija on Vietnamissa ollut perinteisesti politisoitunut, ja puolueen keskuskomitean ja politbyroon keskeisillä jäsenillä on usein armeijatausta.

Vedettyään joukkonsa Kambodzhasta vuonna 1989 Vietnam demobilisoi joukkojaan noin 500 000 sotilaan verran ja leikkasi muitakin puolustusmenojaan rajusti. Jännittyneet suhteen Kiinaan ovat kuitenkin hillinneet puolustusmenojen leikkausta, kuten myös armeijan tärkeä rooli sisäisen turvallisuuden ylläpidossa.

Vietnamissa on noin 412 000 sotilaan asevelvollisuusarmeija - kahden vuoden asepalvelus vaaditaan periaatteessa kaikilta miehiltä. Lisäksi Vietnamilla on noin 13 000 sotilaan merivoimat ja noin 30 000 sotilaan vahvuiset ilmavoimat. Rajoja vartio noin 40 000 sotilaan joukko. Reservijoukot ovat 5 miljoonan vahvuiset. Ne koostuvat kaupunkialueiden People's Self-Defence Force -joukoista sekä maaseudun People's Militia -joukoista. Puolustusmenojen arvioidaan olevan noin 2,5 prosenttia Vietnamin bruttokansantuotteesta, vaikkakin tarkka luku on valtiollinen salaisuus.

Vietnam on osallistunut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) rauhanturvaoperaatioihin tarkkailijana, mutta pyrkii tulevaisuudessa myös varsinaiseen osallistumiseen.

Kehityspolitiikka

Kehitysaste

Vietnam on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, mutta samalla kuitenkin vielä alhaisen tulotason maa. Bruttokansantuote henkeä kohden vuonna 2009 ylsi noin 1052 dollariin.

Vietnam on saavuttanut ensimmäisen YK:n vuosituhattavoitteen eli puolittanut äärimmäisen köyhyyden. Vuonna 1993 köyhyydessä eli 58 prosenttia väestöstä ja vuonna 2009 osuus oli laskenut noin 13 prosenttiin. Hyvinvointi ja talouskasvu eivät ole kuitenkaan tavoittaneet kaikkia. Köyhyys on edelleen suuri ongelma maaseudulla ja erityisesti etnisten vähemmistöjen asuttamilla alueilla. Vuoden 2009 osalta Vietnam sijoittui YK:n 182 valtiota kattavassa Human Development Index -vertailussa sijalle 116.

Kehitysapu

Hyvien kehitystulostensa ansiosta Vietnamin vuosittain saamien apulupausten summa ylittää vuositasolla jo kahdeksan miljardia dollaria. Avun osuus bruttokansantuotteesta jää 4–6 prosenttiin, joten Vietnam ei ole avusta riippuvainen maa.

Tärkeimmät virallisen kehitysavun antajatahot Vietnamiin ovat Japani (36 prosenttia Vietnamin vastaanottamasta kehitysavusta vuonna 2006), Maailmanpankki (20 prosenttia) ja Aasian kehityspankki ADB (11 prosenttia). Suomen kehitysavun osuus Vietnamin kehitysavusta vuonna 2006 oli noin prosentti.

Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa

Kehitysyhteistyö on toiminut Suomen ja Vietnamin kahdenvälisten suhteiden tukijalkana, ja Vietnam on yksi Suomen pitkäaikaisen yhteistyön kumppanimaista. Kehitysyhteistyö on osa Suomen kehityspolitiikkaa ja se on samalla yksi niistä ulkopolitiikan keinoista, joilla Suomi voi edistää Vietnamin vaurastumista sekä maan poliittista ja taloudellista avautumista.

Suomen ja Vietnamin pääyhteistyöalat ovat

• maaseudun kehittäminen,
• metsien kehittäminen,
• kaupunkien vesihuollon kehittäminen ja
• sanitaation kehittäminen.

Uutena yhteistyön alana on käynnistynyt innovaatio- ja tietoyhteiskuntakehityksen tukeminen.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Suomen kehitysyhteistyö 2007,  CIA The World Factbook, UNDP Human Development Report 2007/2008, Ministry of Planning and Investment: Following the ODA Trail 2006-2007.

Ihmisoikeudet

Vietnamin ihmisoikeustilanteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä usean vuoden ajan taloudellisten ja sosiaalisten sekä sivistyksellisten oikeuksien alueilla. Vietnamin talouskasvu ja köyhyyden vähentyminen ja sitä seurannut sosiaalisten olojen kohoaminen on vaikuttanut tähän huomattavasti. Sen sijaan kansalais- ja poliittisten oikeuksien osalta saavutettu kehitys on ollut hidasta. Kollektiiviset oikeudet menevät yksilön oikeuksien edelle.

Vietnam on liittynyt suureen osaan kansainvälisistä keskeisistä ihmisoikeussopimuksista. Vietnam ei kuitenkaan ole liittynyt pakolaisten asemaa koskevaan YK:n yleissopimukseen eikä allekirjoittanut kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevaa perustamisasiakirjaa. Vietnam ei ole myöskään liittynyt kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen, joskin kidutus on kielletty Vietnamin laissa.

Vietnam oli YK:n ihmisoikeusneuvosten määräaikaistarkastelussa toukokuussa 2009, jossa pääpaino oli Vietnamin median ja ilmaisunvapauden kehittämisessä. Media ja Internet, samoin kuin tutkimus ovat valtion valvonnassa.

Kuolemanrangaistus on käytössä oleva rankaisukeino Vietnamissa. Kansalliskokous on vuosien varrella vähentänyt niiden rikosnimikkeiden määrää, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa, mutta se on mahdollista edelleen raaimmissa väkivalta- ja huumausainerikoksissa.

Vietnamin asukkaista lähes 14 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vietnamin hallitus on 1990-luvun loppupuoliskolta lähtien ryhtynyt enenevässä määrin panostamaan vähemmistöjen yhteiskunnallis-taloudellisen aseman parantamisen, mutta tästä huolimatta köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on huomattavasti korkeampi vähemmistöjen kuin enemmistön keskuudessa. Sama koskee mahdollisuutta muun muassa koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Perustuslaki tunnustaa uskonnon ja mielipiteen sekä ilmaisunvapauden. Kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen on kuitenkin hyvin tärkeää.

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Väestön kasvu

Vietnamin vuotuinen väestönkasvu vuosilta 1960 - 1970 on hidastunut  3,1 prosentista vuosiin 2002 - 2006, jolloin se oli 1,4 prosenttia. Vuosille 2005-2010 on arvioitu keskimäärin 1,1 prosentin väestönkasvua. Kun vielä vuosina 1970 - 1975 naiset saivat keskimäärin 6,7 lasta, oli vastaava luku vuonna 2005 vain 1,8. Suuri vaikutus syntyvyyden vähenemiseen on ollut hallituksen "yksi tai kaksi lasta" -politiikalla, joka kuitenkin lopetettiin vuonna 2003, kun syntyvyys oli saatu hallintaan.

Väestön määrä arvioidaan olevan 90.5 miljoonaa heinäkuussa 2011.

Väestön rakenne

Vietnamilaisten eliniän odote tällä hetkellä on noin 72 vuotta miehille ja 76 vuotta naisille. Alle 15-vuotiaita väestöstä on 25 prosenttia ja yli 60-vuotiaita vain noin 8 prosenttia. Suurin osa väestöstä kuuluu etnisesti vietnamilaisiin (kinh), mutta noin kuudesosa väestöstä jakautuu 53 etniseen vähemmistöön, joista suuri osa asuu pohjoisen vuoristossa, Keski-Vietnamin ylängöillä tai Etelä-Vietnamissa.

Monet vähemmistöt eivät puhu vietnamia, ja ne ovat jääneet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ulkopuolelle. Kiinalaisten osuus väheni maassa huomattavasti, kun suuri osa pakeni maasta vuoden 1978 jälkeen venepakolaisina. Maassa arvioidaan kuitenkin edelleen olevan yli 1,5 miljoonaa etnisesti kiinalaista.

Suurin osa, 73 prosenttia, väestöstä asuu maaseudulla keskittyen Punaisen joen ympärille pohjoisessa ja Mekongin suistoalueelle etelässä. Kaupungistumisaste on kuitenkin kasvussa, ja kaupungissa asuvan väestön osuus kasvaa noin 3,1 prosenttia vuodessa. Suurimmat kaupungit ovat etelän liike-elämän keskus Ho Chi Minh City, jossa on noin 7,2 miljoonaa asukasta, pääkaupunki, hallinnollinen keskus Hanoi pohjoisessa, jossa on noin 6,5 miljoonaa asukasta sekä satamakaupunki Haiphong, jossa on noin 1,8 miljoonaa asukasta vuonna 2009.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Suomen Kehitysyhteistyö 2006, CIA The World Factbook.

Uskonto

Varhaisimmat Vietnamiin vakiintuneet uskonnot ovat

• buddhalaisuus,
• konfutselaisuus ja
• taolaisuus.

Merkittäviä uskonnollisia vähemmistöjä ovat katolisuus ja paikalliset uskonnot Cao Dai sekä Hoa Hao. Myöhemmin Vietnamiin on syntynyt myös pieniä protestanttien, islamilaisten ja hindujen ryhmiä.

Suurin osa vietnamilaisista luokittelee itsensä ei-uskonnolliseksi, vaikkakin he kävisivät uskonnollisissa temppeleissä useita kertoja vuodessa. Päivittäisessä elämässä uskonnot kietoutuvat toisiinsa, ja varsinkin buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus ovat eläneet maassa rinnakkain vuosisatojen ajan sekoittuen vietnamilaiseen perinteeseen palvoa esi-isiä ja kansallissankareita. Uskontojen sekoittumisesta ja kommunistisen puolueen varsinkin aikaisemmasta kielteisestä suhtautumisesta uskontoihin johtuen vietnamilaisten on usein vaikea määritellä, mitä uskontoa he edustavat.

Vuoden 1999 väestönlaskennassa väestöstä ilmoitti olevansa

• buddhalaisia 9,3 prosenttia,
• katolisia 6,7 prosenttia,
• Hoa Hao -uskonnon edustajia 1,5 prosenttia ja
• Cao Dai -uskonnon edustajia 1,1 prosenttia.

Protestantteja ja muslimeita ilmoitti olevansa alle yksi prosentti väestöstä. Peräti 80 prosenttia ei määritellyt uskontoaan viranomaisille. Arvioidaan kuitenkin, että noin 60 - 80 prosenttia vietnamilaisista harjoittaa buddhalaisuutta ainakin jossakin määrin.

Lähteet: Wikipedia: Religion in Vietnam, CIA The World Factbook

Kielet

Virallinen kieli on vietnam. Englannilla on kasvava merkitys ja nykyisin sen opiskeleminen on useissa kouluissa pakollista. Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan puhu englantia tai puhuu sitä hyvin huonosti. Siirtomaa-aikojen perintönä vanhemmat ihmiset saattavat puhua ranskaa, mutta ranskan merkitys on vähenemässä.

Etniset vähemmistöt puhuvat lukuisia kieliä, joita ovat muun muassa

• tay,
• muong,
• khmer,
• nung,
• h'mong ja
• kiina.

Oikeusjärjestelmä

Oikeuslaitos

Oikeusjärjestelmä on Vietnamissa suhteellisen heikko, ja se on tiukasti sidottu kommunistiseen puolueeseen. Vietnamissa on ainoastaan noin 3000 asianajajaa ja oikeudenkäynnit ovat puutteellisia, vaikka perustuslaki takaakin syytetyille oikeuden puolustukseen. Vuonna 2006 säädettiin kuitenkin laki, joka tähtää lakimiesten määrän kasvattamiseen ja heidän pätevyyksiensä parantamiseen muun muassa asianajajaliiton perustamisen avulla. Yleinen kritiikki Vietnamin lainsäädännön laatua kohtaan on, että lait jättävät liikaa tulkinnan varaa niiden soveltamisessa, mikä antaa lakeja tulkitseville virkamiehille liikaa vapauksia. Uudistushankkeita on kuitenkin käynnissä.

Kuolemanrangaistus on käytössä - erityisesti siihen tuomitaan rikoksista, jotka liittyvät talouteen, korruptioon tai huumausaineisiin.

Korruptio

Korruptiota esiintyy Vietnamissa valitettavan yleisesti, niin liiketoiminnassa kuin julkisessa hallinnossakin. Ilmiön olemassaolo ja siitä yhteiskunnalle ja kehitykselle koituvat ongelmat kuitenkin tunnustetaan. Hallinto on myös asettanut korruption kitkemisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan. Korruptiotapauksista myös uutisoidaan laajasti lehdistössä, mutta liian kriittiset kirjoitukset saattavat kuitenkin johtaa toimittajien pidätyksiin. Vietnam sijoittui Transparency Internationalin vuoden 2010 valtioiden välisessä vertailussa sijalle 116, keskiarvolla 2,7.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Country Human Right Fact Sheet - Vietnam, Transparency International.

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Vietnamissa on laaja valtiollisten koulujen, korkeakoulujen ja yliopistojen verkosto, ja myös yksityisten instituutioiden määrä on kasvanut.

Koulutuslaitos jakautuu Vietnamissa

• lastentarhaan,
• ala- ja yläasteisiin,
• keskiasteen koulutukseen ja
• korkeakouluihin/yliopistoihin.

Opetus tapahtuu pääasiallisesti vietnamiksi.

Koulu on pakollista 6 - 11 -vuotialle lapsille. Vietnamin lukutaitoisuus kuuluukin maailman kärkeen. Vuonna 2008 yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 93 prosenttia osasi lukea ja kirjoittaa.

Vuoden 2009 lopussa koulunsa aloittavien määrä kokonaisikäluokasta oli jo 97 prosenttia ensimmäisen asteen koulutuksen suhteen. Vietnam pyrkii saamaan vähitellen koko ikäluokan myös alemman toisen asteen opetuksen piiriin. Tämä on seurausta Vietnamin hallituksen aktiivisesta koulutuksen tarjontaa lisäävästä politiikasta. Yli 11-vuotiaiden koulutus ei kuitenkaan ole maksutonta Vietnamissa, ja osa köyhimmistä lapsista ei voi jatkaa kouluaan tämän pidemmälle.

Korkeakoulujen opiskelijamäärät ovat nousseet Vietnamissa viime vuosina rajusti. Vuonna 2001 yliopistoissa opiskeli 873 000 opiskelijaa vastaavan luvun ollessa vuonna 2006 1,7 miljoonaa. Myös valtion koulutusmenot ovat nousseet nopeasti. Vuonna 1989 koulutukseen käytettiin alle 5 prosenttia BKT:stä, mutta vuonna 2002 jo 23 prosenttia.

Vietnamin opetusministeriöllä on vuonna 2010 hyväksytty toimintasuunnitelma korkeakoulutuksen ja etenkin sen laadun parantamiseksi. Myös kansainväliseen yhteistyöhön kannustetaan. Maahan on perustettu myös runsaasti yksityisiä ulkomaisia oppilaitoksia, jotka tarjoavat niin kielikoulutusta kuin korkea-asteen tutkinto-opetusta.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Wikipedia, CIA The World Factbook, Maailmanpankki.

Yhteiskuntaolot

Yhteiskunnallinen vakaus

Vietnam on poliittisesti vakaa yhteiskunta. Levottomuudet ovat harvinaisia, mutta alueellisia tai paikallisia mielenilmauksia saattaa esiintyä jonkin verran. Viime vuosina maankäyttöoikeuksiin liittyvät kiistat ja epäselvyydet ovat olleet useiden paikallisten tai kyläkohtaisten mielenilmauksien taustalla. Viranomaiset reagoivat mielenosoituksiin yleensä tiukasti.

Kokoontumis- ja ilmaisunvapauksia rajoitetaan Vietnamissa, samoin kuin osallistumista lakkoihin, jotka eivät ole etukäteen virallisen työväenyhdistyksen hyväksymiä.

Suhtautuminen vähemmistöihin

Etniset vähemmistöt edustavat noin kuudesosaa väestöstä. Hallituksen ja vähemmistöjen väliset suhteet ovat paranemassa, mutta ovat edelleen herkät hallituksen asettaessa kansallisen yhtenäisyyden vähemmistöjen ja yksilön oikeuksien edelle. Vähemmistöjen oikeudet on kuitenkin turvattu lailla, ja viime vuosina hallitus on pyrkinyt myös parantamaan vähemmistöjen sosiaalis-taloudellista asemaa.

Työttömyys ja sosiaaliturvajärjestelmä

Vuoden 2009 arvion mukaan Vietnamin työttömyysaste on arvioiden mukaan noin 6,5 prosenttia. Sosiaalivakuutusjärjestelmä luotiin vuonna 1947, ja sitä laajennettiin vuonna 1993 koskemaan myös yksityisiä ja yhteisyrityksiä. Tällä hetkellä pakollisina järjestelmään kuuluvat

• eläkevakuutus,
• äitiyspäiväraha ja
• työkyvyttömyys- ja työttömyysvakuutus.

Tällä hetkellä eläkeiässä olevista kuitenkin vain hyvin harvat saavat eläkettä tai mitään muutakaan tukea, ja tuen määrä on vaatimaton.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA Factbook - Vietnam.

Kulttuuri

Vietnamilainen kulttuuri on saanut vaikutteita muun muassa Kiinasta, Ranskasta ja sosialismista. Kuitenkin esimerkiksi vietnamilaisella taiteella on aina ollut selvät ominaispiirteensä. Ennen 1990-luvun alkua maata pidettiin hyvin suojattuna ulkomaisilta kulttuurisilta vaikutteilta lukuun ottamatta neuvostoliittolaista, kiinalaista, kuubalaista kuten myös muiden sosialististen maiden kulttuuria. 1990-luvun alun jälkeen Vietnamiin kulttuuriin ovat päässeet vaikuttamaan myös muut Kaakkois-Aasian valtiot sekä Eurooppa ja Amerikka.

Vietnamilainen taide

Vietnamilaisella taiteella on pitkä ja värikäs historia, joka ulottuu aina vuoteen 8 000 eaa. Vietnamille ominaisia taiteen muotoja ovat muun muassa alueittain vaihteleva

• perinnemusiikki,
• silkkimaalaus,
• teatteri,
• perinteinen tanssi ja
• vietnamilainen erikoisuus vesinukketeatteri.

Vietnamilainen ruoka

Vietnamilaiselle keittiölle on ominaista kasvisten runsas käyttö. Öljyä käytetään vain vähän. Ruoka rakentuu usein riisin, kalakastikkeen ja soijakastikkeen varaan. Perusmakuja ovat myös tulisuus, happamuus ja makeus. Vietnamissa käytetään myös paljon erilaisia nuudeleita ja maan erikoisuus on nuudelikeitto, phở, joka koostuu riisinuudeleista, naudan tai kanan lihasta, liemestä ja tuoreista yrteistä sekä kasviksista.

Vietnamilaiset juhlapäivät

Vietnamilaisten tärkein juhlapäivä on Tết, vietnamilaisten kuunkiertoon perustuva uusi vuosi tammi- tai helmikuussa. Myös Buddhan syntymäpäivää vietetään jossain määrin täydenkuun aikana neljännessä kuussa. Häitä pidetään yhtenä tärkeimmistä juhlista, ja niitä juhlitaan näyttävästi.

Media

Tiedotusvälineet

Kaikki tiedotusvälineet kuuluvat Vietnamissa valtion valvonnan alaisuuteen, ja niiden on noudatettava uutisoinnissaan kommunistisen puolueen virallista linjaa. Mahdollisuudet kriittiseen journalismiin ovat rahoitettuja, ja toimittajia saatetaan myös pidättää. Hallitus valvoo sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tiedotusvälineiden toimintaa. Myös Internetin e-lehtien ja blogien sisältöä tarkkaillaan.

Voice of Vietnam on valtion virallinen, kuuluvuudeltaan koko maan kattava radiokanava. Valtion virallinen televisioyhtiö on nimeltään Vietnam Television.

Internet

Internet tuli ensimmäistä kertaa saataville Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä vuonna 1998, ja sen käyttö on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2009 Vietnamissa oli yli 21 miljoonaa Internet-käyttöliittymää eli noin 24 prosenttia väestöstä ja 2,6 miljoonaa laajakaistaliittymää. Internetin käyttö kaksinkertaistui vuoden 2008 aikana, jolloin nettiä käytti jo 40 miljoonaa vietnamilaista.

Suurin osa ihmisistä käyttää Internetiä nettikahviloissa. Käyttö keskittyykin pitkälti kaupunkialueille. Käytön odotetaan lisääntyvän edelleen, kun tarjolle tulee entistä enemmän vietnamilaisille suunnattua sisältöä.

Hallitus kontrolloi Internetin sisältöä, ja ainakin pääsy ulkomaisille aikuisviihde- ja poliittisesti kyseenalaisille sivustoille on estetty. Hallitus voi myös rajoittaa kaistan leveyttä ja valvoa myös yksityisiä Internetin käyttäjiä.

Lähteet: Economist Intelligence Unit.

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan toiminta on tiukasti valtion valvomaa. Toiminta on tosin vapaampaa sellaisten aihepiirien parissa, jotka eivät ole poliittisesti herkkiä, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja maaseudun kehityksen tukemisessa. Vaikka poliittinen kontrolli onkin tiukkaa, valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteiden kehittämistä pyritään edistämään. Perustuslaki takaa kokoontumis- ja yhdistysvapauden, mutta toiminta ei saa olla ristiriidassa järjestelmän kanssa.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi lasketaan Vietnamissa niin sanottujen vanhojen ystävien joukkoon, sillä Suomella on ollut maassa edustusto jo vuodesta 1974 alkaen, ja Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Erityisen tunnettu Suomi on vesi- ja sanitaatiohankkeistaan. Vietnamin talouden kasvaessa Suomen ja Vietnamin välistä yhteistyötä on laajennettu myös kaupallistaloudellisten ja kulttuurisuhteiden alueille.

Vietnamin uusi suurlähetystö avattiin Helsingissä vuoden 2005 loppupuolella. Suurlähetystön avaaminen Helsinkiin lisää mahdollisuuksia kahdenvälisen dialogin käymiselle, kaupan edistämiselle sekä kansalaisyhteiskuntasuhteiden tiivistämiselle.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kaupallistaloudellisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen toiminnan painopiste suhteessa Vietnamiin. Vietnamin talouden nopea kehitys ja oikeansuuntaiset talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan näiden suhteiden kehittämiselle. Myös Vietnamin jäsenyys maailman kauppajärjestö WTO:ssa lisää maan kiinnostavuutta kaupankäynti- ja investointikohteena. Maiden välinen kauppavaihto on ollut kasvussa vuosien 2002 - 2007 välisenä aikana.

Suomen ja Vietnamin kaupallistaloudellinen yhteistyö on toistaiseksi ollut vähäistä, mutta kauppavaihto on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun, mikä kuvastaa Vietnamin markkinoiden kiinnostavuutta suomalaiselle teollisuudelle. Vuonna 2009 Suomen ja Vietnamin välinen kauppavaihto väheni 10 miljoonalla eurolla 160 miljoonaan euroon.

Suomen tärkeimmät vientitunteet ovat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (noin 50 prosenttia) ja erilaiset metsäklusterin tuotteet.

Tärkeimmät tuontiartikkelit puolestaan ovat

• jalkineet,
• huonekalut,
• tekstiilit ja vaatetustarvikkeet,
• kahvi,
• tee ja
• mausteet

Kauppa on ollut Suomelle alijäämäistä.

Suomesta on toistaiseksi tehty Vietnamiin vain yksi merkittävä suora investointi, joka on Huhtamäki-yhtiön vuonna 2004 Etelä-Vietnamiin avaama 20 miljoonan euron pakkaustehdas.

Nokia on allekirjoittanut maaliskuussa 2011aiesopimuksen matkapuhelintehtaan rakentamisesta Vietnamiin. 
Lähde: Tullihallitus.

Suomalaiset yritykset ovat edustautuneet Vietnamissa lähinnä paikallisten agenttien kautta, joita on yhteensä noin kuusikymmentä. Muutamilla yrityksillä on suomalaisen tai ulkomaalaisen henkilöstön vetämä maakonttori.

Vietnam on valittu vuonna 2006 kesällä käynnistyneen Suomen kumppanuusohjelman, Finnpartnershipin, pilottimaaksi. Ohjelman avulla halutaan lisätä ja edistää Suomen ja Vietnamin välistä kauppaa ja investointeja.

Finprolla on toimistot Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä.

• Finnpartnership
• Finpron Vietnam-tietosivut

Vietnamin kauppapoliittinen maaohjelma 2008 (pdf, 27kt)

Finpron maaraportti Vietnamista - kesäkuu 2008 (pdf, 359kt)

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Vietnamin välisiä kulttuurisuhteita edistää esimerkiksi suomalainen Vietnam-seura. Myös Suomen suurlähetystö Hanoissa pyrkii edistämään maiden välisiä kulttuurisuhteita esimerkiksi orkesteri-, taidenäyttely ja teatterivierailuin. Esimerkkejä kulttuuriyhteistyöstä ovat Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssa keväällä 2008 järjestetty Alvar Aalto -näyttely sekä suomalaisten orkesterien vierailut Hanoissa.

• Vietnam-seura

Suomalaiset, suomen kieli

Vietnamissa asuu hieman alle sata suomalaista. Suomalaisten turistien määrä Vietnamiin on pysynyt vaatimattomana verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suurin osa suomalaisista matkailijavirroista suuntautuu Vietnamin eteläosiin. Vietnamin maahantuloviranomaisten tilastojen mukaan vuonna 2009 maahan saapui yli 8000 suomalaista. Määrä on noussut vuosittain.

Sopimukset

Vietnamin ja Suomen väliset voimassa olevat sopimukset

• 9.1.1978 Kauppasopimus  25/1978
• 8.4.1992 Sopimus kehitysyhteistyön yleisistä ehdoista ja menettelytavoista 18/1993
• 13.9.1993 Sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta 26 - 27/1996
• 11.11.1994 Sopimus taloudellisesta, tieteellisestä, teollisesta, teknologisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä 27/1995
• 21.11.2001 Sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi 111 -112/2002

Vierailut

Vierailut Suomesta Vietnamiin

Vierailuvaihto Suomen ja Vietnamin välillä on viime vuosina ollut nousussa. Ministeri Paula Lehtomäki ja laaja liikemiesvaltuuskunta vierailivat Vietnamissa toukokuussa 2004. Pääministeri Matti Vanhasen johtama valtuuskunta osallistui Vietnamin isännöimään Aasian ja Euroopan väliseen ASEM5-huippukokoukseen Hanoissa lokakuussa 2004. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Vietnamissa tammikuussa 2005 ja valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto helmikuussa 2006. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Vietnamiin yhdessä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen ja liikemiesvaltuuskunnan kanssa alkuvuodesta 2008, ja työvoima- ja elinkeinoministeri Tarja Cronberg vieraili Vietnamissa maaliskuun lopussa vuonna 2008.

Marraskuussa 2009 pääministeri Vanhanen teki virallisen vierailun Vietnamiin ja mukana seurasi monialainen liikemiesvaltuuskunta. Vierailun yhteydessä allekirjoitettiin työvoima- ja elinkeinopoliittinen yhteistyöasiakirja. Vuonna 2009 UMI Stubb osallistui Vietnamin isännöimään ASEM-ulkoministerikokoukseen Hanoissa toukokuussa 2009 ja puhemies Niinistö vieraili Vietnamissa tammikuussa 2010. Syyskuun alussa 2010 työministeri Anni Sinnemäki vieraili Vietnamissa puhtaan teknologian alan suomalaisen liikemiesvaltuuskunnan kanssa. Syksyllä 2010 myös sisäministeri Anne Holmlund vieraili Vietnamissa, ja vierailun yhteydessä allekirjoitettiin yhteistyöasiakirja yleisen turvallisuuden ministeriön kanssa. Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski osallistui Vietnamin isännöimään sosiaaliturvaa käsittelevään ASEM-foorumiin huhtikuussa 2011.

Vierailut Vietnamista Suomeen

Vietnamin puolustusministeri kenraali Pham Van Tra vieraili Suomessa lokakuussa 2004. Varapääministeri Vu Khoan vieraili Suomessa marraskuussa 2004. Molemmat ministerit tapasivat eduskunnan puhemiehistön edustajia. Vietnamin pääministeri Nguyen Tan Dung vieraili Suomessa syksyllä 2006 järjestetyn ASEM6-huippukokouksen yhteydessä. Lisäksi kaksi Vietnamin parlamentin delegaatiota on vieraillut Suomessa lähivuosina. Vietnamin varapääministerin Nguyen Sinh Hung vieraili Suomessa kesäkuussa 2008. Tuoreimmista vierailuista varapääministeri, opetusministeri Nhan vieraili opetusministerin vieraana helmikuussa 2009 ja presidentti Triet suoritti virallisen valtiovierailun Suomeen toukokuussa 2010.

Vietnamin parlamentin lakiasiainvaliokunta teki opintomatkan Suomen eduskuntaan lokakuussa 2008. Vuoden 2009 maaliskuussa Suomen eduskunnan työelämä ja tasa-arvovaliokunta vieraili Hanoissa ja Ho Chi Minhissä.

Korkean tason vierailujen yhteydessä on ollut tilaisuus keskustella maiden välisistä suhteista monipuolisesti. Kehitysyhteistyön ja kaupallisten suhteiden lisäksi keskusteluissa ovat olleet esillä muun muassa Vietnamin poliittiset ja kansalaisoikeudet, hyvä hallinto ja oikeusvaltion periaate. Asiat ovat esillä myös Vietnamin ja EU:n välisissä suhteissa.

Historia

Diplomaattisuhteet

Suomi hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Vietnamin tunnustamisesta 28. joulukuuta vuonna 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 25. tammikuuta vuonna 1973, kaksi päivää ennen Vietnamin tulevaisuutta koskeneiden Pariisin rauhanneuvottelujen päättymistä. Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen yhteistyömaa vuonna 1973.

Suomi perusti suurlähetystön Hanoihin vuonna 1974. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella Vietnamin vanhimpiin kehitysyhteistyökumppaneihin.   

Suomen Hanoin suurlähetystön edustustopäälliköt

• Veli Helenius, suurlähettiläs (Peking) 1973-1974
• Unto Tanskanen, suurlähettiläs 1974-1977
• Mauri Eggert, suurlähettiläs 1977-1980
• Unto Korhonen, suurlähettiläs 1980-1983
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1983-1986
• Eero Saarikoski, suurlähettiläs 1986-1987
• Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, suurlähettiläs 1988-1989
• Esko Lipponen, suurlähettiläs 1990-1991
• Kai Granholm, suurlähettiläs 1991-1996
• Juha Puromies, suurlähettiläs 1996-2001
• Kari Alanko, suurlähettiläs 2002-2007
• Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2007-2011
• Kimmo Lähdevirta, suurlähettiläs 2011-

Muuta

Kehitysyhteistyö

Vietnam on yksi Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kahdeksasta pitkäaikaisesta yhteistyömaasta. Köyhyyden vähentäminen on yhteistyön keskeisin kehitystavoite. Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Vuosina 1979-2005 Suomen kehitysapu Vietnamille oli reilu 250 miljoonaa euroa.

Suomen Vietnamilla antama kehitysapu oli aluksi humanitääristä apua. Ensimmäinen varsinainen pitkäaikainen kehitysyhteistyöhanke oli Pha Rungin telakkahanke, lähellä Haiphongin kaupunkia. Telakan rakentaminen käynnistyi vuonna 1979. Hanke päättyi vuonna 1991. Hankkeen kokonaiskustannukset Suomen osalta olivat noin 46 miljoonaa euroa.

Suomen ja Vietnamin kehitysyhteistyön sisältö oli alkuvaiheessa infrastruktuuripainotteista. Pha Rungin telakkahankeen lisäksi isoja hankkeita ovat olleet Hanoin vesihuoltohanke vuosina 1985-2001, jossa Suomen rahoitus oli yhteensä noin 84 miljoonaa euroa. Haiphongin vesihuolto- ja sanitaatiohankkeessa vuosina 1990 - 2004 Suomen rahoitus oli yhteensä noin 24 miljoonaa euroa.

Sittemmin kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä on painottunut vietnamilaisten organisaatioiden toiminnan ja ihmisten osaamisen kehittäminen. Kehitysyhteistyön sisällön muutos heijastaa sekä Suomen kehityspolitiikan muutoksia että Vietnamin tarpeiden muuttumista. Kehitysyhteistyö kytkeytyy myös entistä tiukemmin osaksi Vietnamin omia kehityssuunnitelmia. Tällä hetkellä Suomi toimii vesihuollon- ja metsäalan parissa, tukee Vietnamin omaa köyhyysohjelmaa ja on käynnistänyt uuden innovaatiokumppanuusohjelman.

Suomen Vietnamille antaman kehitysavun määrä oli vuonna 2009 noin 16,3 miljoonaa euroa. Vietnamin vaurastuessa ja siirtyessä alhaisen tulotason maista keskitulotason maiden joukkoon sen tarpeet voivat muuttua ja yhteistyömuodot sopeutuvat muuttuviin tarpeisiin.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Suurlähetystö sijaitsee Hanoin ydinkeskustassa osoitteessa Central Building, 31 Hai Ba Trung, Hanoi.

Asuminen, asunnot

Asuntotilanne

Asuntotilanne Hanoissa on helpottunut viime vuosina, tosin suomalaisen laatutason mukaisia asuntoja on vähän saatavilla ja vuokrataso on korkea. Paikallisen standardien mukaisia asuntoja on tarjolla enemmän, mutta niissä on ongelmana

• puutteellinen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmä,
• kaupungin melu,
• turvallisuus,
• autojen paikoitus ja
• home- ja kosteusongelmat.

Hanoi on toistaiseksi ollut turvallinen kaupunki elää, mutta ryöstöjä tapahtuu ja ulkomaalaisen asuttama talo on luonnollinen kohde.

Hanoissa ulkomaalaisten suosimia asuinpaikkoja ovat lähinnä keskustan kerrostaloasunnot, West Laken kerros- ja omakotitalot ja niin sanotut huoneistohotellit (serviced apartment), joita on sekä keskustassa että sen ulkopuolella.

Keskustan alueelta löytyy lähinnä ranskalaisajan huviloita, ja jonkin verran kylkikyljessä olevia pieniä niin kutsuttuja kaupunkitaloja sekä uudempia länsimaisia kerrostaloja. Huviloiden kunto on usein heikko. Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevalle West Laken alueella on sekä kerrostaloasuntoja että omakotitaloja, joiden kunto vaihtelee huonosta erinomaiseen.

West Laken pohjoispäässä olevalla Ciputran asuntoalueella on uusia kerrostalo- ja omakotitaloasuntoja, joista osa osittain kalustettuja. Alueella on myös kansainvälinen koulu (United Nations International School, UNIS Hanoi)  ja urheiluklubin yhteydessä kuntosali, tenniskenttä ja uima-allas saunoineen asukkaiden yhteiskäytössä edulliseen hintaan. Aluetta laajennetaan edelleen. Alueella on vartiointi, mutta siitä huolimatta siellä on ollut useita asuntomurtoja. Monissa asunnoissa on ollut nopeasta ja huolimattomasta rakentamisesta aiheutuneita vaurioita, kuten vesivahinkoja.

Vuokrat

Huoneistojen vuokrat keskusta-alueella vaihtelevat välillä USD 500 - 4000. West Laken alueella vaihteluväli on USD 2500 - 4500. Hintaneuvottelut kuuluvat kulttuuriin.

Vaatimattomasti varustellun kahden makuuhuoneen kerrostaloasunnon vuokra on keskustassa noin USD 1500 - 2500. Hyvätasoinen 3 - 4 makuuhuoneen asunto maksaa sekä keskustassa että West Laken alueella USD 3000 - 5000.

Vaatimattomasti varustelluissa taloissa ja kerrostaloasunnoissa on usein puutteellinen varustus, eikä niissä ole minkäänlaista vartiointia. Hyvätasoisten huoneistohotellien hinnat vaihtelevat yhden makuuhuoneen asunnoista suurempiin kolmen makuuhuoneen asuntoihin välillä USD 3000 - 6000.

Inflaatio on ollut voimakasta Vietnamissa, ja se heijastuu myös asuntojen vuokrapyyntöihin.  

Autot

Auton hankkimista varten tarvitaan työnantajan laatima todistus siitä, että auton hankkimista suunnitteleva työskentelee Vietnamissa.

Merkkihuoltoa ja varaosia on saatavilla ainakin

• saksalaisiin,
• ranskalaisiin,
• japanilaisiin,
• venäläisiin ja
• korealaisiin automerkkeihin.

Suosituimpia automerkkejä Vietnamissa ovat japanilaiset ja korealaiset merkit. Vietnamista löytyy autoliikkeitä, joista auton voi hankkia. Auton voi tuoda mukanaan myös Suomesta, mutta silloin on maksettava tuontivero. Auto tulee myös rekisteröidä, jolloin maksetaan rekisteröintimaksu. Myös vietnamilainen autovakuutus on hankittava.

Kaikkien ulkomaalaisten on hankittava vietnamilainen ajokortti. Kansainvälinen ajokortti ei kelpaa. Oma ajokortti on kuitenkin käännettävä vietnamiksi.

Edustustot

Noin 60 valtiolla on edustusto Hanoissa. Lista edustustoista yhteystietoineen löytyy Vietnamin ulkoministeriön verkkosivuilta.

Hankinnat

Vietnamista löytyy nykyään kaikkea tarvittavaa, mutta länsimaisten vaate- ja kenkäkokojen löytäminen on ongelmallista. Kaupat ovat auki joka päivä.

Heinäkuusta 2012 lähtien matkailijoilla on ollut mahdollisuus saada palautuksena Vietnamista hankittujen, yli kaksi miljoonaa Vietnamin dongia (noin 80 euroa) maksavien tuotteiden hintaan sisältyvän 10 prosentin arvonlisäveron. VAT Refund- palvelupisteet löytyvät Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn kansainvälisiltä lentokentiltä. Lisätietoa alla olevasta linkistä.

VAT Refund Policy for Foreigners (doc, 29kt)

Ilmasto

Vietnam sijaitsee trooppisella ilmastovyöhykkeellä. Maan pitkästä muodosta johtuen ilmasto vaihtelee alueittain. Pohjois-osissa talvisin marraskuusta huhtikuuhun on viileämpää, kesäisin toukokuusta lokakuuhun kuumaa ja sateista. Esimerkiksi Hanoissa lämpötila voi talvisin pudota niinkin alas kuin +10 º C, mutta heinäkuussa keskilämpötila on + 32 º C.

Etelässä ilmasto on trooppinen vuoden ympäri. Sateet ovat yleensä melko arvaamattomia ja äkkinäisiä. Vuotuinen keskilämpötila Hanoissa on +23º C, Huessa +25º C ja Ho Chi Minh Cityssä +26º C.

Elokuun ja marraskuun väliset monsuunit osuvat erityisesti Vietnamin rannikolle, missä ilmankosteus voi tällöin olla 80 - 85 prosenttia. Myös trooppiset taifuunit ovat tänä aikana mahdollisia. Taifuunit ovat aiheuttaneet tulvia ja maanvyöryjä. Syksyllä 2007 taifuunit aiheuttivat Vietnamin sodan jälkeisen ajan suurimmat tuhot mukaan lukien satojen ihmisten kuoleman.

Joukkoliikenne

Kaupungeissa ei ole toimivaa julkista liikennettä.Lentoliikenne suurimpien kaupunkien välillä toimii hyvin. Myös linja-autolla ja junalla voi liikkua, mutta tällöin palvelua on saatavilla lähinnä vain vietnamiksi, mikä on ongelmallista. Juna- ja bussimatkat kaupunkien välillä ovat hitaita. Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn välinen junamatka kestää 32 tuntia.

Hanoissa paikallisbusseja kulkee jonkin verran, mutta aikatauluja ei ole saatavilla englanniksi. Jos bussit ovat täysiä, ne ajavat pysäkin ohi ja on odotettava seuraavaa.

Taksit Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä ovat melko luotettavia. Lentokentältä voi ottaa myös kiinteähintaisen taksin. Varsinkin Hanoissa on saatavilla mopotakseja, mutta niiden käyttäminen ei ole suositeltavaa turvallisuusriskien takia.

Juomarahat

Vietnamissa ei ole juomarahakulttuuria.

Jätehuolto

Jätehuolto on puutteellista, mutta sitä on tarjolla jossakin määrin.

Kansalliset vapaapäivät

 Juhlapäivät määritellään vuosittain:

• uuden vuoden päivä 1. tammikuuta
• Kuu-kalenterin uusi vuosi Tet, tammi-helmikuussa. Koska Tet noudattaa kuu-kalenteria, sen sijoittuminen vaihtelee jonkin verran vuosittain.
• Hung-kuninkaiden muistopäivä huhtikuussa
• voiton päivä huhtikuun lopussa.
• kansainvälinen työn päivä 1. toukokuuta
• kansallispäivä 2. syyskuuta

Kirjallisuus

Vietnamia käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti eri kielillä.

Kodinhoitoapu

Kotiapulaisia on hyvin saatavilla. Kotiapulainen löytyy yleensä kyselemällä niin sanotun "puskaradion" kautta. Myös kotiapulaisia välittäviä yrityksiä on, jolloin palkka maksetaan välitysyrityksen kautta.

Kotiapulaisen palkan suuruus riippuu työtuntien määrästä, työtehtävistä sekä siitä, asuuko apulainen perheessä. Puolipäiväisen kotiapulaisen kuukausipalkka vaihtelee $200 molemmin puolin. Lisäksi vuosittain maksetaan yhden ylimääräisen kuukauden palkka. Palkka määritellään usein dollareina.

Koulut ja opiskelu

Hanoissa toimii YK:n alainen englanninkielinen koulu, joka on avoinna yli 3-vuotiaille oppilaille. Kaikki lukioluokat kattavaa opetusta on saatavilla. Lisäksi Hanoissa toimii useampia muita kansainvälisiä kouluja. Muutamissa (kuten UNIS Hanoi) on tarjolla myös 2-vuotinen IB-opetus (luokat 11 ja 12). Lycee Francais Alexandre Yersin on ranskalainen koulu 3 -17-vuotiaille Hanoissa, joka noudattaa ranskalaista opetussuunnitelmaa.

Käymälät

Julkisia käymälöitä ei juuri ole, mutta esimerkiksi kaikista museoista ja muista vastaavista nähtävyyksistä, ostoskeskuksista ja lähes kaikista ravintoloista löytyy asiakkaille tarkoitettu wc. Käymälöiden taso on usein heikko, mutta ne ovat yleensä melko siistejä.

Lapset

Hanoissa on yksityisiä kansainvälisiä lastentarhoja. Esimerkiksi YK:n UNIS-koulu tarjoaa opetusta 3-vuotiaasta lähtien. Hanoissa on englanninkielisiä lastentarhoja, mm. System’s Little House, Morningstar Kindergarten, KinderWorld Kindergarten, Canadian MapleBear ja Starfish International Kindergarten. Lycee Francais Alexandre Yersin on ranskalainen koulu 3 -17-vuotiaille, joka noudattaa ranskalaista opetussuunnitelmaa.

Lemmikit

Lemmikin maahantuontiin liittyvissä asioissa on käännyttävä Helsingissä sijaitsevan Suomen Vietnamin suurlähetystön puoleen.

Liikennekäyttäytyminen

Liikenneonnettomuudet ovat yksi merkittävimmistä kuolemansyistä ja liikenteessä kuolee päivittäin useita ihmisiä. Suurimmat syyt tähän ovat puutteellinen ajoneuvojen huolto ja teiden ylläpito sekä huolimaton ajotyyli. Ajaminen yöaikaan on erityisen vaarallista katuvalojen puuttumisen, korkeampien nopeuksien ja liikennesääntöjen noudattamattomuuden vuoksi. Punaisia valoja päin ajaminen on valitettavan yleistä, eikä Vietnamissa noudateta muutenkaan tuttuja liikennesääntöjä.

Liikenteessä vallitsee periaatteessa nolla-toleranssi alkoholin suhteen, mutta puhallutuksiin ei ole välineitä. Syyllisyyttä ratkaistaessa alkoholilla ei välttämättä ole merkitystä vaan syyllisyyden ratkaisee pääsääntöisesti kuka oli edellä - edellä ajavalla on huomattava etuajo-oikeus.

On suositeltavaa käyttää takseja tai vuokrata auto ja kuljettaja. Kansainvälinen ajokortti ei kelpaa Vietnamissa, vaan se täytyy vaihtaa vietnamilaiseksi ajokortiksi. Moottoripyöräilijöiden kypäräpakko kaikkialla koko maassa astui voimaan 15. joulukuuta 2007. Paikallisesti valmistettujen kypärien laatu on epätasainen. Kypärä kannattaakin tuoda mukanaan, jos aikoo vuokrata moottoripyörän tai mopon maassa ollessaan.

Liikenteessä kannattaa välttää suuria nopeuksia ja ajamista yöaikaan.

• Poliisin hätänumero on 113
• Palokunnan hätänumero on 114
• Ambulanssin hätänumero on 115

Näissä ei kuitenkaan juuri puhuta englantia. Onnettomuustapauksissa ota yhteyttä suurlähetystöön puh. 04 3826 6788.

Majoitus

Saatavilla on runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja hostellityyppisistä, edullisemmista vaihtoehdoista aina viiden tähden hotelleihin asti. Saatavilla on niin kansainvälisiä, tunnettuja hotelliketjuja kuin paikallisiakin vaihtoehtoja.

Mitat ja painot

Käytössä on metri-järjestelmä. Painot ilmoitetaan kilogrammoina ja grammoina.

Muutot

Suomesta Vietnamiin muutettaessa kannattaa ottaa yhteyttä Suomessa toimiviin kansainvälisiin muuttoyhtiöihin, joilla on omat yhteistyökumppaninsa Vietnamissa.

Pankit

Pankkiautomaatteja on runsaasti etenkin Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä,ja vähitellen myös muissa kaupungeissa. Pankkiautomaateista voi nostaa paikallisia dongeja. Rahan vaihtaminen euroista tai dollareista dongiin onnistuu pankeissa. Kaupoissa ja ravintoloissa maksetaan pääasiassa käteisellä, jotkin suuremmat kaupat, ravintolat ja hotellit hyväksyvät myös kansainvälisiä luottokortteja.

Laskuja ei useinkaan makseta pankissa, vaan laskun maksaminen tapahtuu käteisellä suoraan laskun antajalle, jolta saa myös kuitin maksetusta laskusta.

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoiden palveluja on runsaasti tarjolla ainakin Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä, mutta laatu vaihtelee.

Posti

Posti kulkee suhteellisen luotettavasti, mutta hitaasti. Hanoissa on kansainvälinen postitoimisto, josta voi lähettää postia ulkomaille. Ulkomailta lähetetyt tai ulkomaille lähetettävät postipaketit kulkevat tullin kautta, mikä saattaa hidastaa lähetysten perille saapumista.

Puhelimet

Vietnamilaisten puhelinnumeroiden maatunnus on +84. Yleensä suomalaisten matkapuhelinten kuuluvuudessa ei ole ongelmia, mutta matkapuhelimen kuuluvuus kannattaa tarkistaa omalta operaattorilta. Paikallisia SIM-kortteja ja puheaikaa niihin voi ostaa useista kioskeista ja kaupoista.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on suhteellisen vapaata. Kokouksiin pukeudutaan kuitenkin yleensä muodollisesti. Ilmasto on otettava huomioon pukeutumisessa. Kesäisin on kosteaa ja kuumaa. Talvisin lämpötila voi pohjoisessa pudota alle 10 asteeseen, joka voi tuntua vieläkin viileämmältä ilman kosteuden takia.

Puoliso

Kielivaikeudet rajoittavat työnsaantimahdollisuuksia vietnamilaisista yrityksistä. Vietnamissa toimii lukuisia kansainvälisiä yrityksiä ja järjestöjä, joissa työskentelee paljon ulkomaalaisia.

Pysäköinti

Parkkipaikkoja tai -taloja ei juurikaan ole. Myös autopaikan saanti asunnon läheltä voi olla ongelmallista. Mopot ja moottoripyörät pysäköidään useimmiten jalkakäytäville.

Ravinto

Ulkona syöminen on keskimäärin edullista. Ravintolakulttuuri on laaja ja ravintoloita on saatavilla laidasta laitaan - katukeittiöistä kalliisiin huippuravintoloihin. Tarjolla on myös monenlaisia etnisiä ravintoloita.

Rekisteröity parisuhde

Samaa sukupuolta olevien väliset suhteet eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä Vietnamissa eikä niitä tunnusteta laissa millään tavoin.

Sosiaaliturva

Sosiaalivakuutusjärjestelmä luotiin vuonna 1947, ja sitä laajennettiin vuonna 1993 koskemaan myös yksityisiä ja yhteisyrityksiä. Tällä hetkellä pakollisina järjestelmään kuuluvat

• eläkevakuutus,
• äitiyspäiväraha ja
• työkyvyttömyysvakuutus.

Tällä hetkellä eläkeiässä olevista kuitenkin vain hyvin harvat saavat eläkettä tai mitään muutakaan tukea. Hallitus harkitsee parhaillaan myös työttömyystuen käyttöön ottamista.

Lähde: Economist Intelligence Unit.

Suomi-kuva

Suomi-kuva onvarsinkin vanhemman sukupolven keskuudessa  Vietnamissa erittäin positiivinen, mistä voidaan kiittää pitkäaikaisia kehitysyhteistyöhankkeita ja diplomaattisuhteita. Erityisesti Suomi on tunnettu vesijohtoveteen liittyvistä menestyksekkäistä projekteista.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on 220 V. Virranjakelussa esiintyy vaihteluita, jotka haittaavat sähkölaitteiden käyttöä ja kuluttavat niitä. Herkempiä sähkölaitteita varten kannattaa hankkia jännitteentasaaja.

Terveydenhuolto

Vietnamilaisten sairaaloiden taso ei välttämättä vastaa länsimaisia. Hakeutumista hoitoon niihin suositellaan vain äärimmäisissä tapauksissa. Maassa toimii useita ulkomaisia lääkäriklinikoita, joihin voi tarvittaessa ensisijaisesti ottaa yhteyttä.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Tuonti- ja vientirajoituksiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä Helsingissä sijaitsevan Vietnamin Suomen suurlähetystön puoleen.

Valokuvaaminen

Valokuvaaminen on suhteellisen vapaata, mutta hyvää käytöstä noudatetaan. Valokuvauskielloista ilmoitetaan erikseen.

Valuutta

Vietnamin virallinen valuutta on dong (D).

Päivitetty kurssi löytyy esimerkiksi Viet Nam Newsin verkkosivuilta.

Vapaa-aika

Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia löytyy runsaasti, tosin yksityisten urheiluklubien ja golfkenttien jäsenmaksut ovat usein korkeita. Kulttuuritarjonta on monipuolista - muun muassa oopperaa, teatteria, museoita ja konsertteja. Satelliittikanavia voi useissa asunnoissa katsoa televisiosta ja elokuvateattereissa näytetään elokuvia myös englanniksi.

Hanoissa on lukuisia puistoja ja järviä, joiden ympäristössä voi ulkoilla. Olemassa on erilaisia kansainvälisiä kerhoja, joiden piirissä voi harrastaa lukuisia asioita.

Naisille toimintaa tarjoaa esimerkiksi Hanoi International Women's Club, joka julkaisee myös muuttajalle hyödyllistä Hanoi-opasta.