Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Maatiedosto Vietnam

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
fiVietnamin sosialistinen tasavaltaVietnam
enSocialist Republic of VietnamVietnam
vnCộng hòa Xã hội Chủ nghĩa Việt NamViệt Nam
svSocialistiska republiken Vietnam Vietnam

Itsenäistyminen

2. syyskuuta 1945

Kansallispäivä

2. syyskuuta

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: GMT +7

Talvisin: GMT +7

Pinta-ala

329 560 km²

Väkiluku

Arviolta 92 miljoonaa. Lähde: CIA Fact Book 2013.

Pääkaupunki

Suomeksi: Hanoi

Omalla kielellä: Hà Nội

Diplomaattisuhteet

25. tammikuuta 1973

Suomi tunnustanut

28. joulukuuta 1972

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Vietnam

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Vietnam

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Valtiomuoto

Vietnamin sosialistinen tasavalta on yksipuoluevaltio, jota hallitsee Vietnamin kommunistinen puolue. Tilanteeseen ei ole odotettavissa muutoksia lähivuosina.

 

Vuonna 1992 hyväksyttiin maan uusi perustuslaki, joka korvasi vuoden 1980 perustuslain. Vuoden 1992 perustuslakia tarkistettiin vuonna 2001, jolloin vahvistettiin kommunistisen puolueen valtaa niin hallituksessa kuin politiikassa ja yhteiskunnassa laajemminkin. Toinen perustuslain uusiminen on tarkoitus saada valmiiksi loppuvuonna 2013. Vietnamissa ei ole tosiasiallista vallanjakoa lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja oikeudellisen vallan välillä.

 

Oppositiotoiminta on kielletty. Vaaleihin saavat osallistua vain kommunistisen puolueen toimintaan liittyvät poliittiset järjestöt. Sosialismin virallisesta asemasta huolimatta sen merkitys ihmisten arjessa on kuitenkin vähentynyt 1990-luvulta lähtien.

 

 

Valtion hallinnollinen jakautuminen

Vietnam jakautuu hallinnollisesti 58 provinssiin ja viiteen erilliseen kaupunkialueeseen. Provinssit jakautuvat edelleen maakunnallisiin kaupunkialueisiin, kaupunkikuntiin ja maakuntiin, jotka puolestaan jakautuvat kaupunkeihin ja kuntiin.

 

Provinsseilla ja kaupunkialueilla on omat alueelliset hallintonsa, jotka toimivat keskushallinnon alaisuudessa. Provinsseja hallitsee asukkaiden vaaleissa valitsema kansanneuvosto, joka puolestaan valitsee provinssin kansankomitean, joka on alueellisen hallinnon toimeenpaneva elin.

Valtionpäämies

Nimellisesti valtion päämies on presidentti Truong Tan Sang, joka astui virkaansa 25. heinäkuuta vuonna 2011. Todellinen poliittinen valta on kommunistisen puolueen politbyroolla (16 henkeä) ja puolueen keskuskomitealla (160 henkeä). Politbyroota johtaa troikka, johon presidentin lisäksi kuuluvat pääministeri ja kommunistisen puolueen pääsihteeri. Hallituksen ministereistä suuri osa kuuluu kommunistisen puolueen keskuskomiteaan.

 

Kansalliskokous valitsee presidentin jäsenistöstään viisivuotiskaudelle. Seuraavan kerran presidentti valitaan vuonna 2016.

Parlamentti

Kansalliskokous

Yksikamarinen kansalliskokous, Quoc-Hoi, koostuu 494 jäsenestä. Kansalliskokouksen puhemiehenä toimii Nguyễn Sinh Hùng. Perustuslain mukaan kahdesti vuodessa kokoontuva kansalliskokous on valtiovallan korkein elin, mutta sen valta on ollut käytännössä nimellinen. 1990-luvulta alkaen kansalliskokous on kuitenkin ottanut itselleen aikaisempaa aktiivisemman roolin, mistä esimerkkejä ovat suorana televisioitavat hallituksen ministerien kyselytunnit ja lakialoitteiden joskus hyvinkin tiukkasävyinen tutkiskelu. Kansalliskokous valitsee keskuudestaan valtiojohdon, muun muassa presidentin ja pääministerin keskuudestaan.

Parlamenttivaalit

Kansalliskokous valitaan viiden vuoden kaudeksi yleisillä vaaleilla. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä Vietnamin kansalaisilla. Ehdolle vaaleissa voivat asettua 21 vuotta täyttäneet maan kansalaiset.

 

Edelliset vaalit järjestettiin 22. toukokuuta vuonna 2011. Vuoden 2011 Vaaleissa valittiin 494 edustajaa, joista yli 90 prosenttia kuuluu kommunistisen puolueen alaisen kattojärjestön Vietnamin isänmaanrintaman (Mat Tran To Quoc Viet Nam) alaisiin järjestöihin.

 

Vaikka äänestäminen ei ole Vietnamissa virallisesti pakollista, käytännössä paine äänestää on voimakas. Äänestysprosentti on perinteisesti ollut hyvin korkea.

 

Lähde: Inter-Parliamentary Union

Puolueet

Vietnam on yksipuoluevaltio. Vain kommunistisella puolueella on laillinen oikeus käyttää valtaa. Se on myös maan ainoa lain sallima puolue. Vietnamissa on myös toisinajattelijoiden muodostamia ryhmittymiä, joita valtiovalta pitää kuitenkin laittomina.

Hallitus

Pääministeri

Pääministerinä toimii Nguyễn Tấn Dũng, joka astui virkaansa 27. kesäkuuta vuonna 2006 ja toiselle kaudelle heinäkuussa 2011. Presidentti nimittää pääministerin. Pääministerillä on neljä varapääministeriä. Pääministeri johtaa ministerineuvostoa, jolla on ylin toimeenpanovalta. Ministerineuvosto koostuu kolmesta varapääministeristä ja 26 ministeriötason ja valtionhallinnon organisaatioiden päälliköistä. Pääministeri myös valitsee ministerit, jotka presidentti sitten nimittää ja kansalliskokous vahvistaa. 

Hallituksen jäsenet

Ministerien kuvat löytyvät Vietnamin hallituksen englanninkielisiltä verkkosivuilta.

 

  • Pääministeri Nguyễn Tấn Dũng
  • Varapääministeri Hoang Trung Hai
  • Varapääministeri Nguyen Thien Than
  • Varapääministeri Nguyen Xuan Phuc
  • Varapääministeri Vu Van Ninh
  • Puolustusministeri Phung Quang Thanh
  • Turvallisuusministeri Tran Dai Quang
  • Ulkoministeri Pham Binh Minh
  • Sisäasiainministeri Nguyen Thai Binh
  • Oikeusministeri Ha Hung Cuong
  • Suunnittelu- ja investointiministeri Bui Quang Vinh
  • Valtionvarainministeri Dinh Tien Dung
  • Kauppa- ja teollisuusministeri Vu Huy Hoang
  • Maatalousministeri Cao Duc Phat
  • Liikenneministeri Dinh La Thang
  • Rakennusministeri Trinh Dinh Dung
  • Ympäristö- ja luonnonvaraministeri Nguyen Minh Quang
  • Viestintäministeri Nguyen Bac Son
  • Työ- sotainvalidi- ja sosiaaliministeri Pham Thi Hai Chuyen
  • Kulttuuri- urheilu- ja matkailuministeri Hoang Tuan Anh
  • Tiede- ja teknologiaministeri Nguyen Quan
  • Terveysministeri Nguyen Thi Kim Tien
  • Ministeri, etnisten vähemmistöjen komitean puheenjohtaja Giang Seo Phu
  • Ministeri, hallitusneuvoston johtaja Vu Duc Dam
  • Vietnamin Keskuspankin johtaja Nguyen Van Binh
  • Hallituksen ylitarkastaja Huynh Phong Tranh

Sisäpolitiikka

Kommunistinen puolue

Vietnamin kommunistisen puolueen yleiskokous pidetään joka viides vuosi. Vuonna 2011 järjestettiin puolueen kymmenes puoluekokous pidettiin tammikuussa 2011, jossa puolueen pääsihteeriksi valittiin Nguyen Phu Trong.

 

Vietnam on yksipuoluevaltio, jossa valtaa käyttää kommunistinen puolue. Sekä hallitus, armeija että virkamiehet ovat alisteisia puolueelle. Viime vuosikymmeninä maan talouskasvu on ollut nopeaa, ja kansalaisten elintaso on kohonnut ripeästi. Talouskasvun ja tuottavuuden ylläpito vaativat kuitenkin uudistuksia. Näiden uudistusten toteuttaminen sekä talouskasvun ja työllisyyden turvaaminen mahdollistavat sen, ettei puolueen valta-asemaa kyseenalaisteta.

 

Taloudellisen kasvun ja talouden vakauden lisäksi Vietnamin johto on johdonmukaisesti korostanut talouden avaamista ulkomaailmaan sekä hyvän hallinnon kehittämistä ja korruption kitkemistä.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan yleinen suuntaus

 

Vietnamista on muutamassa vuodessa tullut kansainvälisen yhteisön aikaisempaa rakentavampi jäsen, ja maan ulkopolitiikka on muuttunut aiempaa aktiivisemmaksi. Suhteita ylläpidetään nyt kaikkiin valtioihin. Vaikeasta lähihistoriastaan johtuen Vietnam antaa suuren arvon rauhanomaisille suhteille muiden valtioiden kanssa.

 

Vietnam oli sotatilassa toisen maailmansodan lopulta aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin se veti viimeiset joukkonsa pois Kambodzhasta. Sillä on kuitenkin edelleen raja- ja aluekiistoja naapureidensa kanssa, mutta niistä on viime vuosina pyritty sopimaan muun muassa Kaakkois-Aasian valtioiden järjestössä Aseanissa (Association of South East Asian Nations) ja Aasian ja Tyynenmeren valtioiden tapaamisessa ARF:ssa (Asean Regional Forum). Vietnam on näkyvästi osallisena Etelä-Kiinan meren Paracel- ja Spratly-saaria koskevissa rajakiistoissa.

 

Suhteet Kiinaan

 

Suhteet Kiinaan ovat normalisoituneet, joskin suhteisiin luo jännitystä Etelä-Kiinan meren aluekiistat. Vietnam ja Kiina ovat päässeet sopimukseen rajankäynnistä maalla ja Tonkinin lahdella sekä yhteistyöstä kalastuselinkeinon alalla.

 

Vuonna 2003 Kiina ehdotti yhteistyötä Spratly-saarten öljy- ja mineraalivarojen hyödyntämisessä. Vietnam kieltäytyi yhteistyöstä ja vaati itselleen kaikkia saaria. Spratly-saaria vaativat myös Filippiinit, Malesia, Taiwan ja Brunei. Vuonna 2004 Vietnam ryhtyi kehittämään turismia saarilla ja kauppareittejä saarten ympäristössä, mikä synnytti Kiinan ja Vietnamin välille sanallisen kiistan. Saari-kysymys luo edelleen jännitettä Kiina-suhteeseen, ja alueen taloudellisen ja strategisen merkityksen nähdään olevan suuri.

 

Kiinasta on myös kehittynyt Vietnamin suurin kauppakumppani. Maiden välisen kaupan arvo on kokonaisuudessaan 41 miljardia dollaria vuonna 2012. Suurin osa Vietnamin kauppavaihdon alijäämästä syntyy Kiinan kanssa käytävässä kaupassa. Vuonna 2012 alijäämä Kiinan kanssa oli lähes 17 miljardia dollaria.
 

Suhteet Yhdysvaltoihin

 

Yhdysvallat päätti kauppasaartonsa Vietnamiin vuonna 1994, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1995. Tämän jälkeen maiden väliset suhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvallat on tullut Vietnamille entistä tärkeämmäksi vuoden 2001 lopulla tapahtuneen kahdenvälisen kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Kauppasopimuksen vaikutus Vietnamin ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan on ollut suuri. Maiden välinen vuosittainen kauppa on noin 22 miljardia dollaria. Vientiriippuvainen Vietnam on mukana Tyynenmeren kumppanuusneuvotteluissa (TPP) ja hamuaa myös tätä kautta Yhdysvaltojen markkinoita.

 

Vietnamin ja Yhdysvaltojen lähentymisen konkreettinen osoitus oli Vietnamin pääministerin Phan Van Khain vierailu Yhdysvaltoihin kesäkuussa 2005. Kyseessä oli ensimmäinen tämän tason vierailu Vietnamin sodan päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti Bush vieraili Vietnamissa vuonna 2006 ja presidentti Triet puolestaan Yhdysvalloissa vuonna 2007. Vierailuvaihto on jatkunut tiiviinä sen jälkeenkin. Vietnamin pääministeri Dung vieraili Yhdysvalloissa 2008. Ulkoministeri Clinton vieraili Hanoissa kahdesti Vietnamin ASEAN-puheenjohtajuusvuotena 2010 sekä heinäkuussa 2008.

 

Vietnamin taloudelliset suhteet Yhdysvaltoihin ovat harmoniset, mutta samalla Yhdysvallat seuraa hyvin aktiivisesti Vietnamin ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Välillä suhdetta hiertävät myös sodan aikana käytetyt kasvintuhomyrkyt eli niin sanotun Agentti Oranssin aiheuttamat vahingot Vietnamissa. Heinäkuussa 2012 Yhdysvallat aloitti hankkeen, jossa Agentti Oranssin tuhoja siivotaan Danangin lentokentän alueelta.

Alueellinen yhteistyö

Suhteet Laosiin ja Kambodzhaan

Vietnamilla on tiiviit suhteet naapurivaltioihinsa Laosiin ja Kambodzhaan, tosin suhteet jälkimmäiseen ovat jossain määrin jännittyneet. Laosin ja Vietnamin yhteistyö on tiivistä politiikan ja turvallisuuden saroilla. Maat pyrkivät myös edistämään keskinäistä kauppaa ja investointeja. Kambodzhan kanssa erimielisyyksiä on muun muassa valtioiden välisestä rajasta.

Alueelliset järjestöt

Vietnam on ollut Aasian ja Tyynenmeren taloudellisen yhteistyön foorumin Apecin (Asia-Pacific Economic Cooperation) jäsen vuodesta 1998 lähtien sekä Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön Aseanin (Association of Southeast Asian Nations) jäsen vuodesta 1995 lähtien. Vietnam on myös liittynyt Aseanin vapaakauppa-alueeseen Aftaan (ASEAN Free Trade Area).


Apecin tavoitteena on edistää Aasian ja Tyynen meren ympärysmaiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä. Vietnam toimi Apecin isäntämaana vuonna 2006. Asean puolestaan edistää taloudellista yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kesken, ja erityisesti se pyrkii jäsenmaiden välisten kaupan vapauttamiseen. Aseanin puheenjohtajana Vietnam toimi 2010, jolloin se isännöi useita alueellisesti merkittäviä huippukokouksia.

 

Vietnam on osallistunut Aasian ja Euroopan maiden Asem-kokouksiin (Asia-Europe Meeting) vuoden 1996 ensimmäisestä kokouksesta alkaen vuonna 1996 ja vuoden 2004 ASEM-huippukokous järjestettiin Hanoissa. Vietnam toimi Asemin toisena aasialaisena puheenjohtajana vuosina 2003–2004.

 

Järjestöt

Vietnam on ollut Yhdistyneiden kansakuntien YK:n jäsen vuodesta 1977 lähtien ja maa valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudelle 2008–2009. Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen Vietnam on ollut vuodesta 2007 alkaen.

 

Puolustuspolitiikka

Vietnamin kansan armeija (The People's Army of Vietnam) on hyvin vaikutusvaltainen toimija Vietnamissa, vain kommunistinen puolue ja hallitus sijoittuvat sen edelle. Armeija on Vietnamissa ollut perinteisesti politisoitunut, ja puolueen keskuskomitean ja politbyroon keskeisillä jäsenillä on usein armeijatausta.

 

Vedettyään joukkonsa Kambodzhasta vuonna 1989 Vietnam vähensi joukkojaan noin 500 000 sotilaan verran ja leikkasi muitakin puolustusmenojaan rajusti. Jännittyneet suhteen Kiinaan ovat kuitenkin hillinneet puolustusmenojen leikkauksia, kuten on tehnyt myös armeijan tärkeä rooli sisäisen turvallisuuden ylläpidossa. Alueen muiden maiden tapaan myös Vietnam tasapainottelee alueella, jossa on näkyvissä sekä Kiinan vallan kasvu että toisaalta Yhdysvaltojen ja alueen maiden tiivistyvä yhteistyö.

 

Vietnamissa on noin 412 000 sotilaan asevelvollisuusarmeija. Kahden vuoden asepalvelus vaaditaan periaatteessa kaikilta miehiltä. Lisäksi Vietnamilla on noin 13 000 sotilaan merivoimat ja noin 30 000 sotilaan vahvuiset ilmavoimat. Rajoja vartioi noin 40 000 sotilaan joukko. Reservijoukot ovat 5 miljoonan sotilaan vahvuiset. Ne koostuvat kaupunkialueiden People's Self-Defence Force -joukoista sekä maaseudun People's Militia -joukoista. Puolustusmenoihin Vietnam käyttää arvioiden mukaan noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tarkka luku on valtionsalaisuus.

 

Vietnam on lähettänyt Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatioihin tarkkailijoita ja aikoo tulevaisuudessa osallistua myös tukijoukoin.

Kehityspolitiikka

Kehitysaste

Vietnamin talous on kasvanut ja kehitys on edennyt huimaa vauhtia. Vuodesta 2010 alkaen Vietnam on luokiteltu alemman keskitulotason maaksi, eli maan bruttokansatuote asukasta kohden ylittää 1300 Yhdysvaltain dollaria. Vietnam on kansainvälisesti menestyneimpiä maita köyhyyden vähentämisessä. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 köyhien osuus väheni 58 prosentista noin 10 prosenttiin. Vietnam tavoittelee teollisuusmaan asemaa vuoteen 2020 mennessä.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöllä on ollut merkittävä rooli Vietnamin kehityksessä, mutta yhteistyön merkitys on vähentynyt Vietnamin vaurastuttua. Nykyisin kehitysavun osuus on 2–3 prosenttia Vietnamin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Vietnamin vastaanottamasta tuesta kasvava määrä on lahja-avun sijaan korkotukiluottoja.


Vuonna 2013 avunantajat ovat sitoutuneet myöntämään Vietnamille kehitysapua noin 6,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Tärkeimmät virallisen kehitysavun antajatahot ovat Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ADB ja Japani. Maailmanpankki myöntää kehitysavusta noin 44 prosenttia ja ADB ja Japani molemmat noin 22 prosenttia. Suomen myöntämä tuki Vietnamille vuonna 2012 oli noin 6,2 miljoona euroa.

Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista. Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma linjaa, että Suomi siirtyy alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa asteittain muihin yhteistyön muotoihin. Suomen kehitysyhteisohjelma on parin viime vuoden aikana käynyt läpi rakennemuutoksen, jossa lähtökohtana oli kahdenvälisen kehitysyhteistyön tarpeen vähentyminen vuoden 2012 jälkeen.

Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Suomen yhteistyö Vietnamissa keskittyy kahteen pääsektoriin: 1) ilmastonmuutos ja ympäristö sekä 2) tietoyhteiskunta ja tietotalous. Yhteistyö tukee näin ollen Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteitä, etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostuvat ihmisoikeusnäkökulmasta muun muassa yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.


Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä pitkäaikaisissa kumppanimaissa.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA The World Factbook, UNDP Human Development Report 2007/2008, Ministry of Planning and Investment: Following the ODA Trail 2006–2007.

Ihmisoikeudet

Vietnam on pystynyt parantamaan kansalaistensa tilannetta taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alueilla, mutta kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien saralla saavutettu kehitys on ollut hidasta kääntyen viime vuosina jopa huonompaan suuntaan. Erityisenä huolenaiheena on ollut median- ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, mukaan lukien blogien kirjoittajille annetut pitkät vankeustuomiot. EU käy Vietnamin kanssa säännöllisesti ihmisoikeusdialogia, jonka valmisteluun Suomi osallistuu.

Vietnam on liittynyt suureen osaan kansainvälisistä keskeisistä ihmisoikeussopimuksista. Vietnam ei kuitenkaan ole liittynyt pakolaisten asemaa koskevaan YK:n yleissopimukseen eikä allekirjoittanut kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevaa perustamisasiakirjaa. Vietnam ei ole myöskään liittynyt kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen, joskin kidutus on kielletty Vietnamin laissa.

 

Vietnam oli YK:n ihmisoikeusneuvosten määräaikaistarkastelussa toukokuussa 2009. Tarkastelujen pääpaino oli Vietnamin median ja ilmaisunvapauden kehittämisessä. Media ja internet, samoin kuin tieteellinen tutkimus ovat valtion valvonnassa.

 

Kuolemanrangaistus on käytössä oleva rankaisukeino Vietnamissa. Kansalliskokous on vuosien varrella vähentänyt niiden rikosnimikkeiden määrää, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa, mutta se on mahdollista edelleen raaimmissa väkivalta- ja huumausainerikoksissa.

 

Vietnamin asukkaista lähes 14 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vietnamin hallitus on 1990-luvun lopulta lähtien ryhtynyt enenevässä määrin panostamaan vähemmistöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamisen, mutta tästä huolimatta vähemmistöryhmät ovat edelleen huomattavasti köyhempiä kuin enemmistön muodostavat kinhit. Myös vähemmistöjen koulutus- ja terveydenhoitopalvelut ovat enemmistöä heikommat.

 

Perustuslaki tunnustaa uskonnon ja mielipiteen sekä ilmaisunvapauden. Kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen ja vakauden ylläpitäminen ovat kuitenkin hyvin tärkeitä vaikka ihmisoikeuksien kustannuksella.

EU-politiikka

 

Suhteet Euroopan unioniin ovat Vietnamille tärkeitä erityisesti siksi, että EU on vuoden 2012 tilastojen mukaan Vietnamin suurin vientimarkkina. EU jäsenmaineen on Vietnamille tärkeä myös poliittisesti, sillä Vietnamin tavoite on ylläpitää hyviä suhteita kaikkiin valtioihin ja niiden muodostamiin järjestöihin.

 

Euroopan yhteisön ja Vietnamin diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1990. Neuvottelut EU:n ja Vietnamin kumppanuus- ja yhteistyösopimus PCA:sta saatiin päätökseen syksyllä 2010. Vuonna 2012 aloitettiin EU:n ja Vietnamin vapaakauppaneuvottelut. EU:n merkitys Vietnamin taloudelle onkin huomattava. Vietnamin ja EU:n välinen kauppavaihto ja erityisesti Vietnamin vienti EU:hun ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla kauppavaihdon noustessa vuonna 2012 yli 20 miljardiin euroon.

 

Vietnam on  viime vuosina tiivistänyt EU:n kanssa käytävän vuoropuhelua. EU on painottanut, että vuoropuhelun tiivistäminen edellyttää sen avaamista koskemaan myös arkaluontoisempia poliittisia kysymyksiä, kuten muun muassa oikeus- ja sisäasioita sekä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa.

 

EU ja Vietnam käyvät yhdessä ihmisoikeusdialogia, jonka teemoina ovat muun muassa

 

 

EU:n taloudellinen merkitys Vietnamille on huomattava, ja EU on Yhdysvaltojen jälkeen Vietnamin toiseksi suurin vientikohde ja toiseksi suurin kauppakumppani. Vietnamin ja EU:n välinen kauppavaihto on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla ollen vuonna 2009 10,2 miljardia euroa.

 

EU on lisäksi Vietnamin suurin lahja-avun antaja. Unionin jäsenmaiden ja komission yhteenlaskettu apu Vietnamille on noin miljardi euroa vuodessa. Komission kohdentaman avun päämäärät ovat

 

Talous, elinkeinoelämä

Kansantalouden tunnusluvut

Indikaattori

2012

BKT (miljardia Yhdysvaltain dollaria)

146,9

BKT:n kasvuvauhti (%)

5,0

Inflaatio (%)

6,8

Vaihtotase (miljoonaa Yhdysvaltain dollaria)

-457

Julkinen velka (% BKT:sta)

48,2

 

Lähde: Economist Intelligence Unit, CIA World Fact Book 2013

Talouden kehitys 

Vietnam saavutti alemman keskitulotason maan statuksen vuonna 2010. Sen BKT ylsi noin 1300 Yhdysvaltain dollarin tasolle henkeä kohden vuonna 2011. Vietnamin talouden kasvuvauhti on ollut Kiinan ohella Aasian nopeinta, noin 6–8 prosenttia vuodessa.


Vuosi 2012 oli Vietnamin taloudelle vaikea. Talouskasvu jäi viiteen prosenttiin. Vietnam onnistui kuitenkin ratkomaan monia taloudellisia haasteitaan, kuten vakauttamaan makrotalouttaan, laskemaan inflaation 7 prosenttiin, kasvattamaan valuuttavarantoaan ja toteuttamaan ylijäämäistä kauppaa. Pankkisektorin tilanne, julkisten investointien ja valtionyritysten tehottomuus ja tuottavuuden lasku luovat haasteita kasvuympäristön säilyttämiselle. Uudistukset kasvun säilyttämiseksi ovat välttämättömiä.

Elinkeinorakenne

Työvoiman osuudella mitattuna Vietnam on vielä maatalousvaltainen valtio, sillä 48 prosenttia väestöstä työskentelee maatalouden parissa. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on kuitenkin vain 21,5 prosenttia. Vielä vuonna 1991 vastaava luku oli 40 prosenttia. Vietnam on maailmanlaajuisesti merkittävä maataloustuotteiden valmistaja ja viejä muun muassa riisin, kahvin, pippurin, cashewpähkinöiden ja kumin osalta.


Teollisuuden osuus Vietnamin bruttokansantuotteesta on kasvanut huomattavasti viime vuosina. 1990-luvun alun 23 prosentista sen osuus on kasvanut nykyiseen noin 40 prosenttiin. Teollisuustuotanto on hyvin monialaista. Erityisesti terästuotteiden, vaatteiden, jalkineiden, betonin ja moottoriajoneuvojen tuotanto on noussut rajusti viime vuosina. Myös elintarvikkeet, elektroniikka, huonekalut ja kemialliset tuotteet ovat tärkeitä. Valtion omistamien yhtiöiden osuus teollisuustuotannosta on laskenut. Talous on silti edelleen melko valtiojohtoista, sillä 40 prosenttia bruttokansantuotteesta tuotetaan valtionyrityksistä.

 

Palvelusektori on myös kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta sen osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut 1990-luvun puolivälin 44 prosentista noin 38 prosenttiin. Palvelusektorin sisällä osuuksiaan ovat viime aikoina kasvattaneet erityisesti matkailu, kuljetuspalvelut sekä tietoliikenne ja ohjelmistojen kehittäminen. Vietnamin tavoitteena on palvelusektorin nopea kasvu.

 

Lähde: CIA World Fact Book 2013

Talouspolitiikka

Sosialistisessa yksipuoluejärjestelmässä elävä Vietnam on oman määritelmänsä mukaan sosiaalisesti orientoitunut markkinatalous. 1980-luvun uudistuspolitiikka doi moi ja vuoden 2007 WTO-jäsenyys ovat johtaneet Vietnamin talouden avautumiseen. Vaurastuva Vietnam on monen yrityksen tähtäimessä, mutta samalla Vietnam kilpailee naapurimaidensa kanssa esimerkiksi investoinneista. WTO-jäsenyyden myötä kaupan pelisäännöt ovat kehittyneet, mutta Vietnamin liiketoimintaympäristö pysyy haastavana.

 

Vietnam aloitti vuonna 1986 merkittävän talouspoliittisen uudistuksen, doi moin, jonka tarkoituksena oli avata Vietnamin taloutta ja sallia myös yksityinen liiketoiminta. Vietnamin kauppapolitiikkaa ohjaa maan vientiriippuvuus. Vietnamin talous- ja kauppapolitiikan keskeisiä elementtejä ovat markkinatalouden ja WTO:n edellyttämien instituutioiden kehittäminen, yksityistäminen, pankki- ja rahoitussektorin uudistaminen, ulkomaisten investointien houkutteleminen sekä talouden avaaminen ulkomaiselle kilpailulle.

 

Vietnam on edistynyt köyhyyden vähentämisessä ennätyksellisesti: vuonna 1993 köyhyydessä eli 58 prosenttia väestöstä, kun vuonna 2012 köyhien osuus oli laskenut 11 prosenttiin. Köyhyysasteen nopeaa vähentymistä selittää paitsi onnistunut talouskasvu myös hallituksen aktiiviseen köyhyyden vähentämiseen tähtäävä politiikka. Samalla kuitenkin tuloerot ovat kasvaneet.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Ulkomaankaupan rakenne

Vietnam on vientiriippuvainen maa, mikä ohjaa myös Vietnamin kauppapolitiikkaa. Sekä Vietnamin tuonti että vienti ovat kasvaneet huimaa vauhtia. Vuonna 2012 viennin arvo oli 115 miljardia dollaria ja tuonnin arvo noin 114 miljardia dollaria. Vietnamin vaihtotase oli ylijäämäinen ensimmäistä kertaa kahdeksaan vuoteen ja ulkomaankauppa ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Vuonna 2012 EU nousi ensimmäisen kerran Vietnamin suurimmaksi vientimarkkinaksi ohi Yhdysvaltojen, kun EU:n ja Vietnamin välinen kauppa kasvoi 20,3 miljardiin dollariin. Voidaankin sanoa, että vientisektori oli vuonna 2012 Vietnamin talouden kirkkain tähti. Vientisektorin kukoistukseen ovat vaikuttaneet myös ulkomaiset investoinnit ja tuotannon siirtyminen Vietnamiin.

 

Tuontia on sen sijaan onnistuttu hillitsemään muun muassa kaupan estein, mistä kärsivät Vietnamiin tuontia harjoittavat maat. Eniten tuontia Vietnamiin suuntautuu Kiinasta, joka on Vietnamin ulkomaankaupan suurin kumppani.


Vietnamin tärkeimpiä vientituotteita ovat tekstiilit, jalkineet, riisi, raakaöljy, elektroniikka, puutavara ja -jalosteet sekä kalatalouden tuotteet. Tuontituotteista merkittävimpiä ovat konetekniikka, teräs, jalostettu öljy sekä tekstiiliteollisuuden raaka-aineet.

 

Vientimarkkinoiden kasvattaminen ja viennin turvaaminen tekevät Vietnamista aktiivisen vapaakauppaneuvottelijan. Vapaakauppaneuvottelut nähdään keinoina paitsi ulko- ja kauppapoliittiselle avautumiselle myös maan sisäisten uudistusten nopeuttamiselle. Suomen kannalta merkittävää on, että EU ja Vietnam aloittivat vapaakauppaneuvottelut vuonna 2012. Keväällä 2013 käytiin neuvotteluiden kolmas kierros. Tavoitteena on vapaakauppasopimus vuoden 2014 loppuun mennessä.

 

Vietnam neuvottelee myös Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta TPP:stä (Trans-Pacific Partnership) ja tähyää tätä kautta etenkin Yhdysvaltain markkinoille. Lisäksi Vietnam käy parhaillaan vapaakauppaneuvotteluita Etelä-Korean sekä Euroopan vapaakauppajärjestön EFTA:n (European Free Trade Association) kanssa. Vietnam harkitsee kauppaneuvottelujen käynnistämistä myös Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa. Vietnamilla on Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön Aseanin jäsenyyden kautta vapaakauppasopimukset paitsi Kaakkois-Aasian muiden maiden kanssa myös Australian, Uuden-Seelannin, Kiinan, Intian, Japanin ja Korean kanssa. Vietnamilla on lisäksi kahdenväliset sopimukset Japanin ja Chilen kanssa.

 

Koska myös Vietnamin tuonti on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti, on kaupan tasapainottaminen Vietnamin talouden lisähaaste. Maa on onnistunut kehittämään kilpailukykyisiä vientituotteita, joita ovat muun muassa tekstiilit, kengät, huonekaluteollisuus, riisi, kahvi ja äyriäiset. Talouskehitystä ovat lisäksi vauhdittaneet öljystä saadut tulot sekä ulkovietnamilaisten lähettämät ja sijoittamat varat.


Vietnamin suurimmat vientimarkkinat ovat:

 

  • EU
  • Yhdysvallat
  • Kiina
  • Asean
  • Japani
  • Etelä-Korea

 

Tärkeitä tuontimaita ovat:

 

  • Kiina
  • Japani
  • Singapore
  • Etelä-Korea

Investoinnit

Vietnamin liityttyä Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi vuonna 2007 ulkomaiset investoinnit Vietnamiin ovat lisääntyneet voimakkaasti. Vuonna 2012 toteutuneiden sijoitusten arvo oli noin 16,3 miljardia dollaria. Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Vietnamia kohtaan on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun. Vaikka Vietnam sitoutui WTO-jäsenyytensä myötä taloudellisten ja lainsäädännöllisten uudistusten tielle, liiketoimintaympäristö on edelleen haastava. Suurimpia haasteita ovat

 

  • infrastruktuurin heikkoudet,
  • vielä kehittymässä oleva lainsäädäntö,
  • lainsäädännön tulkinta ja
  • korruptio.

 

Korruptio on edelleen yksi merkittävimmistä liiketoimintaan liittyvistä riskeistä, jotka vähentävät Vietnamin houkuttelevuutta investointikohteena. Vuonna 2012 Vietnam oli vasta 123. sijalla 174 maan joukossa korruptiota tarkkailevan järjestön Transparency Internationalin tilastoissa

 

Vietnamissa on sijoituksia noin 90 maasta. Suurimmat sijoittajat tulevat Aasiasta. Singaporelaiset, malesialaiset taiwanilaiset, japanilaiset, korealaiset ja hongkongilaiset yritykset vastaavat yli puolesta ulkomaisia sijoituksia.

 

Ulkomaisista investoinneista osa suuntautuu raskaaseen teollisuuteen ja öljyyn. Viimeaikoina voimakkaassa kasvussa on ollut elektroniikkainvestoinnit, kiinteistösijoittaminen sekä hotelli- ja matkailuala.

 

Lähde: Economist Intelligence Unit.

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Väestön kasvu

Vietnamin väkiluku on arvioiden mukaan noin 92 miljoonaa. Vietnamin vuotuinen väestönkasvu on hidastunut 1960-luvun yli kolmesta prosentista 2010-luvun noin yhteen prosenttiin. Väestönkasvua hidasti erityisesti väestöpolitiikka, joka salli perheille vain yksi tai kaksi lasta. Politiikasta kuitenkin luovuttiin vuonna 2003, kun syntyvyys oli saatu hallintaan.

Väestön rakenne

Vietnamilaisten eliniän odote tällä hetkellä on noin seitsemänkymmentä vuotta miehille ja 75 vuotta naisille. Vietnamin väestö ovat hyvin nuorta. Alle 15-vuotiaita väestössä on 25 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vain noin kuusi prosenttia. Suurin osa väestöstä kuuluu etnisiin vietnamilaisiin kinheihin. Noin kuudesosa väestöstä jakautuu 53 etniseen vähemmistöön, joista suuri osa asuu pohjoisen vuoristossa, Keski-Vietnamin ylängöillä tai Etelä-Vietnamissa.

 

Monet vähemmistöt eivät puhu vietnamia, ja ne ovat jääneet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ulkopuolelle. Kiinalaisten osuus maassa pieneni huomattavasti, kun heistä suuri osa pakeni maasta vuoden 1978 jälkeen venepakolaisina. Maassa arvioidaan kuitenkin edelleen asuvan yli 1,5 miljoonaa etnisesti kiinalaista.

 

Noin 70 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla keskittyen Punaisen joen ympäristöön pohjoisessa ja Mekongin suistoalueelle etelässä. Vietnam on kuitenkin kaupungistumassa nopeasti, sillä kaupunkiväestön osuus kasvaa noin 3 prosenttia vuodessa. Suurimmat kaupungit ovat eteläinen liike-elämän keskus Ho Chi Minh City 7,2 miljoonalla asukkaallaan ja pohjoinen pääkaupunki Hanoi 6,5 miljoonalla asukkaallaan. Muita suuria kaupunkeja ovat lähes kahden miljoonan asukkaan satamakaupunki Haiphong ja Keski-Vietnamin keskus, lähes miljoonan asukkaan Danang.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Suomen Kehitysyhteistyö 2006, CIA The World Factbook 2013.

Uskonto

Suurin osa vietnamilaisista luokittelee itsensä ei-uskonnolliseksi virallisissa väestölaskennoissa, vaikka he harjoittaisivatkin uskontoa vierailemalla temppeleissä useita kertoja vuodessa. Vietnamilaisten haluttomuus määritellä uskontoaan selittyy paljolti eri uskontojen kietoutumisesta toisiinsa ja kommunistisen puolueen kielteisellä suhtautumisella uskontoihin. Varsinkin buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus ovat eläneet maassa rinnakkain vuosisatojen ajan sekoittuen vietnamilaiseen perinteeseen palvoa esi-isiä ja kansallissankareita.

 

Tärkeimpien uskonsuuntausten buddhalaisuuden, konfutselaisuuden ja taolaisuuden lisäksi merkittäviä uskontoja ovat katolisuus ja paikalliset uskonnot cao dai sekä hoa hao. Vietnamissa on myös pieniä protestanttien, islamilaisten ja hindujen ryhmiä.

 

Lähteet: Wikipedia – Religion in Vietnam; CIA World Factbook.

Kielet

Virallinen kieli on vietnam. Englannilla on kasvava merkitys ja nykyisin sen opiskeleminen on useissa kouluissa pakollista. Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan puhu englantia tai puhuu sitä hyvin huonosti. Siirtomaa-aikojen perintönä vanhemmat ihmiset saattavat puhua ranskaa, mutta ranskan merkitys on vähenemässä.

 

Etniset vähemmistöt puhuvat lukuisia kieliä, joita ovat muun muassa

 

  • tay,
  • muong,
  • khmer,
  • nung,
  • h'mong ja
  • kiina.

Oikeusjärjestelmä

Oikeuslaitos

Oikeusjärjestelmä on Vietnamissa suhteellisen heikko, ja se on tiukasti sidottu kommunistiseen puolueeseen. Vietnamissa on ainoastaan noin 3000 asianajajaa ja oikeudenkäynnit ovat puutteellisia, vaikka perustuslaki takaakin syytetyille oikeuden puolustukseen. Yleinen kritiikki Vietnamin lainsäädäntöä kohtaan on, että lait jättävät liikaa tulkinnan varaa niiden soveltamisessa. Tämä antaa lakeja tulkitseville virkamiehille liikaa vapauksia. Uudistushankkeita on kuitenkin käynnissä.

 

Kuolemanrangaistus on käytössä - erityisesti siihen tuomitaan rikoksista, jotka liittyvät talouteen, korruptioon tai huumausaineisiin.

Korruptio

Korruptiota esiintyy Vietnamissa valitettavan yleisesti niin liiketoiminnassa kuin julkisessa hallinnossakin. Ilmiön olemassaolo ja siitä yhteiskunnalle ja kehitykselle koituvat ongelmat kuitenkin tunnustetaan. Hallinto on myös asettanut korruption kitkemisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan. Korruptiotapauksista myös uutisoidaan laajalti lehdistössä, mutta liian kriittiset kirjoitukset saattavat kuitenkin johtaa toimittajien pidätyksiin. Vuonna 2012 Vietnam sijoittui 123:ksi 174 maan joukossa korruptiota tarkkailevan järjestön Transparency Internationalin tilastoissa. Korruption koetaan pahentuneen viime vuosina.

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Country Human Right Fact Sheet – Vietnam, Transparency International.

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Vietnamissa on laaja valtiollisten koulujen, korkeakoulujen ja yliopistojen verkosto, ja myös yksityisten instituutioiden määrä on kasvanut.

 

Koulutuslaitos jakautuu Vietnamissa

 

  • lastentarhaan,
  • ala- ja yläasteisiin,
  • keskiasteen koulutukseen ja
  • korkeakouluihin/yliopistoihin.

 

Opetus tapahtuu pääasiallisesti vietnamiksi.

 

Koulu on pakollista 6–11-vuotialle lapsille. Vietnamin lukutaitoisuus kuuluukin maailman kärkeen. Vuonna 2008 yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 94 prosenttia osasi lukea ja kirjoittaa.

 

Vuoden 2009 lopussa koulunsa aloittavien määrä koko ikäluokasta oli jo 97 prosenttia. Vietnam pyrkii saamaan vähitellen koko ikäluokan myös toisen asteen opetuksen piiriin. Tämä on seurausta Vietnamin hallituksen aktiivisesta koulutuksen tarjontaa lisäävästä politiikasta. Yli 11-vuotiaiden koulutus ei kuitenkaan ole maksutonta Vietnamissa, ja osa köyhimmistä lapsista ei voi jatkaa kouluaan tämän pidemmälle.

 

Korkeakoulujen opiskelijamäärät ovat nousseet Vietnamissa viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2001 yliopistoissa opiskeli 873 000 opiskelijaa, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 1,7 miljoonaa. Myös valtion koulutusmenot ovat nousseet nopeasti. Kun vuonna 1989 koulutukseen käytettiin alle 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, vuonna 2006 bruttokansantuotteesta 6,6 prosenttia kohdentui koulutukseen.

 

Koulutus ja sen laadun parantaminen ovat aiheina jatkuvasti esillä myös osana talouden tuottavuuskeskustelua. Vietnamin opetusministeriöllä on vuonna 2010 hyväksytty toimintasuunnitelma korkeakoulutuksen ja etenkin sen laadun parantamiseksi. Myös kansainväliseen yhteistyöhön kannustetaan. Maahan on perustettu myös runsaasti yksityisiä ulkomaisia oppilaitoksia, jotka tarjoavat niin kielikoulutusta kuin korkea-asteen tutkinto-opetusta. Huomiota on herättänyt myös tarve parantaa ammatillisen koulutuksen laatua.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Wikipedia, CIA World Factbook 2013, Maailmanpankki.

Yhteiskuntaolot

Yhteiskunnallinen vakaus

Vietnam on poliittisesti vakaa yhteiskunta. Levottomuudet ovat harvinaisia, mutta alueellisia tai paikallisia mielenilmauksia saattaa esiintyä. Viime vuosina maankäyttöoikeuksiin liittyvät kiistat ja epäselvyydet ovat olleet useiden paikallisten tai kyläkohtaisten mielenilmauksien taustalla. Viranomaiset reagoivat mielenosoituksiin yleensä tiukasti.

 

Kokoontumis- ja ilmaisunvapauksia rajoitetaan Vietnamissa kuten myös osallistumista lakkoihin, jotka eivät ole etukäteen virallisen työväenyhdistyksen hyväksymiä.

Suhtautuminen vähemmistöihin

Etniset vähemmistöt edustavat noin kuudesosaa väestöstä. Hallituksen ja vähemmistöjen väliset suhteet ovat paranemassa, mutta ovat edelleen herkät hallituksen asettaessa kansallisen yhtenäisyyden vähemmistöjen ja yksilön oikeuksien edelle. Vähemmistöjen oikeudet on kuitenkin turvattu lailla, ja viime vuosina hallitus on pyrkinyt myös parantamaan vähemmistöjen sosiaalista ja taloudellista asemaa.

Työttömyys ja sosiaaliturvajärjestelmä

Vuoden 2012 arvion mukaan Vietnamin työttömyysaste on noin 4,5 prosenttia. Luku tosin koskee vain kaupunkiväestöä. Maaseudulla työttömyyttä ei katsota olevan. Sosiaalivakuutusjärjestelmä luotiin vuonna 1947, ja sitä laajennettiin vuonna 1993 koskemaan myös yksityisiä ja yhteisyrityksiä. Tällä hetkellä pakollisina järjestelmään kuuluvat

 

  • eläkevakuutus,
  • äitiyspäiväraha ja
  • työkyvyttömyys- ja työttömyysvakuutus.

 

Tällä hetkellä eläkeiässä olevista kuitenkin vain hyvin harvat saavat eläkettä tai mitään muutakaan tukea, ja tuen määrä on vaatimaton.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA Factbook - Vietnam.

Kulttuuri

Vietnamilainen kulttuuri on saanut vaikutteita muun muassa Kiinasta, Ranskasta ja sosialismista. Kuitenkin esimerkiksi vietnamilaisella taiteella on aina ollut selvät ominaispiirteensä. Ennen 1990-luvun alkua maata pidettiin hyvin suojattuna ulkomaisilta kulttuurisilta vaikutteilta lukuun ottamatta neuvostoliittolaista, kiinalaista, kuubalaista ja muiden sosialististen maiden kulttuuria. 1990-luvun alun jälkeen Vietnamiin kulttuuriin ovat vaikuttaneet myös muut Kaakkois-Aasian valtiot sekä Eurooppa ja Amerikka.

Vietnamilainen taide

Vietnamilaisella taiteella on pitkä ja värikäs historia, joka ulottuu aina vuoteen 8 000 eaa. Vietnamille ominaisia taiteen muotoja ovat muun muassa alueittain vaihteleva

 

  • perinnemusiikki,
  • silkkimaalaus,
  • teatteri,
  • perinteinen tanssi ja
  • vietnamilainen erikoisuus vesinukketeatteri.

Vietnamilainen ruoka

Vietnamilaiselle keittiölle on ominaista kasvisten runsas käyttö. Öljyä käytetään vain vähän. Ruoka rakentuu usein riisin, kalakastikkeen ja soijakastikkeen varaan. Perusmakuja ovat myös tulisuus, happamuus ja makeus. Vietnamissa käytetään myös paljon erilaisia nuudeleita ja maan erikoisuus on nuudelikeitto, phở, joka koostuu riisinuudeleista, naudan tai kanan lihasta, liemestä ja tuoreista yrteistä sekä kasviksista.

Vietnamilaiset juhlapäivät

Vietnamilaisten tärkein juhlapäivä on Tết, vietnamilaisten kuunkiertoon perustuva uusi vuosi tammi- tai helmikuussa. Myös Buddhan syntymäpäivää vietetään jossain määrin täydenkuun aikana neljännessä kuussa. Häitä pidetään yhtenä tärkeimmistä juhlista, ja niitä juhlitaan näyttävästi.

Media

Tiedotusvälineet

Kaikki tiedotusvälineet kuuluvat Vietnamissa valtion valvonnan alaisuuteen, ja niiden on noudatettava uutisoinnissaan kommunistisen puolueen virallista linjaa. Mahdollisuudet kriittiseen journalismiin ovat rajoitettuja, ja toimittajia saatetaan myös pidättää. Hallitus valvoo sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tiedotusvälineiden toimintaa. Myös internetin e-lehtien ja blogien sisältöä tarkkaillaan.

 

Lehdistövapautta kuvaavalla Reporters Without Borders -järjestön listalla Vietnam oli vuonna 2011 vasta 172. sijalla 179 maan joukossa. Sijoitus laski kahdeksan sijaa vuodesta 2010. Sama järjestö listaa Vietnamin myös internetin viholliseksi.

 

Voice of Vietnam on valtion virallinen, kuuluvuudeltaan koko maan kattava radiokanava. Valtion virallinen televisioyhtiö on nimeltään Vietnam Television.

Internet

Internet tuli ensimmäistä kertaa saataville Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä vuonna 1998, ja sen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti. Vuoden 2013 arvion mukaan internetiä käyttää 31 miljoonaa vietnamilaista eli noin 36 prosenttia kansasta.

 

Internetin käyttö keskittyy pitkälti kaupunkialueille. Käytön odotetaan lisääntyvän edelleen, kun tarjolle tulee entistä enemmän vietnamilaisille suunnattua sisältöä.

 

Hallitus kontrolloi internetin sisältöä, ja ainakin pääsy ulkomaisille aikuisviihdesivustoille ja poliittisesti kyseenalaisille sivustoille on estetty. Hallitus voi myös rajoittaa kaistan leveyttä ja valvoa myös yksityisiä Internetin käyttäjiä. Facebook on toiminut maassa kesästä 2011 lähtien.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, Vietnam Internet Network Information Center.

Kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan toiminta on tiukasti valtion valvomaa. Toiminta on tosin vapaampaa sellaisten aihepiirien parissa, jotka eivät ole poliittisesti herkkiä. Näitä aiheita ovat koulutus, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseudun kehitys. Vaikka poliittinen kontrolli onkin tiukkaa, valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteiden kehittämistä pyritään edistämään. Perustuslaki takaa kokoontumis- ja yhdistysvapauden, mutta toiminta ei saa olla ristiriidassa järjestelmän kanssa.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomi lasketaan Vietnamissa niin sanottujen vanhojen ystävien joukkoon, sillä Suomella on ollut maassa edustusto jo vuodesta 1974 alkaen, ja Suomi on antanut Vietnamille kehitysapua jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Erityisen tunnettu Suomi on vesi- ja sanitaatiohankkeistaan. Vietnamin talouden kasvaessa Suomen ja Vietnamin välistä yhteistyötä on laajennettu myös kaupallistaloudellisten suhteiden ja kulttuurisuhteiden alueille.

 

Vietnamin uusi suurlähetystö avattiin Helsingissä vuoden 2005 loppupuolella. Suurlähetystön avaaminen Helsinkiin lisää mahdollisuuksia Suomen ja Vietnamin keskinäiselle keskustelulle, kaupan edistämiselle sekä kansalaisyhteiskuntasuhteiden tiivistämiselle.

 

Vuosi 2013 on Suomen ja Vietnamin diplomaattisuhteiden 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden aikana järjestetään lukuisia tapahtumia, mukaan lukien kymmenessä provinssissa kiertävä, yhdessä Lahden julistemuseon kanssa toteutettu julistenäyttely ”100 years – 100 posters”  sekä liikekumppanuusseminaareja.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Kaupallistaloudellisten suhteiden edistäminen on yksi Suomen toiminnan painopisteistä Vietnamissa, ja juhlavuoden 2013 ohjelmassa tämä korostuu erityisesti. Vietnamin talouden nopea kehitys ja talouden rakenteelliset uudistukset luovat hyvän pohjan näiden suhteiden kehittämiselle. Myös Vietnamin jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa lisää maan kiinnostavuutta kaupankäynti- ja investointikohteena. Ponnisteluja kaupan ja yhteistyön lisäämiseksi kuitenkin tarvitaan.


Vuonna 2012 kauppa Suomen ja Vietnamin välillä kasvoi 212 miljoonaan euroon. Suomen vienti kasvoi 13 prosenttia 74 miljoonaan euroon ja tuonti 18 prosenttia 138 miljoonaan euroon. Vietnamissa toimii eri tavoin edustettuina noin 75 suomalaista yritystä. Suomen tärkeimmät vientituotteet ovat koneet, laitteet, kuljetusvälineet ja erilaiset metsäalan tuotteet.

Tärkeimmät tuontituotteet Vietnamista puolestaan ovat

 

  • jalkineet,
  • huonekalut,
  • tekstiilit ja vaatetustarvikkeet,
  • kahvi,
  • tee ja
  • mausteet.

 

Merkittävimmät Suomesta Vietnamiin tehdyt suorat tuotantoon kohdistuvat investoinnit ovat Huhtamäki-yhtiön Ho Chi Minh Cityn lähelle vuonna 2004 perustama pakkaustehdas ja Nokian kesäkuussa 2013 Hanoin lähellä Bac Ninh’in maakunnassa toimintansa aloittanut kännykkätehdas. Huhtamäen investointi oli 20 miljoonaa euroa ja Nokian investointi 302 miljoonaa dollaria.

 

Team Finland Vietnam edistää suomalaisten intressejä ja kauppaa sekä myös kehitysyhteistyövaroin vietnamilaista kauppaa.

 

Suomen ulkomaankaupan edistämiskeskuksella Finprolla on toimistot Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä.

pdfVietnamin kauppapoliittinen maaohjelma 2008 (pdf, 27kt)

pdfFinpron maaraportti Vietnamista - kesäkuu 2008 (pdf, 359kt)

Kulttuurisuhteet

Suomen ja Vietnamin välisiä kulttuurisuhteita edistää esimerkiksi suomalainen Vietnam-seura. Myös Suomen suurlähetystö Hanoissa pyrkii edistämään maiden välisiä kulttuurisuhteita esimerkiksi orkesteri-, taidenäyttely ja teatterivierailuin. Esimerkkejä kulttuuriyhteistyöstä ovat suomalaisen Dominante-kuoron esiintyminen Hanoissa keväällä 2011 sekä diplomaattisuhteiden 40-vuotisjuhlavuonna 2013 Vietnamia kiertävä julistenäyttely. Suurlähetystö nimesi Vietnamissa pitkään asuneen suomalaisen kuvataiteilijan Maritta Nurmen vuoden 2013 luovaksi henkilöksi Suomen ja Vietnamin välisissä suhteissa.

 

Suomalaiset, suomen kieli

Vietnamissa asuu noin 130 suomalaista. Suomalaisten turistien määrä Vietnamiin on pysynyt vaatimattomana verrattuna turismin määrään muista Pohjoismaista. Suurin osa suomalaisista matkailijoista vierailee eteläisessä Vietnamissa. Vietnamin maahantuloviranomaisten tilastojen mukaan vuonna 2009 maahan saapui yli 8000 suomalaista. Määrä on noussut vuosittain.

Sopimukset

Vietnamin ja Suomen väliset voimassa olevat sopimukset

 

Vierailut

Suomalaiset ja vietnamilaiset korkean tason edustajat vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Nämä vierailut tarjoavat mahdollisuuden keskustella lukuisista aiheista. Kehitysyhteistyön, ulkomaankaupan ja taloudellisten investointien lisäksi keskustelua käydään muun muassa ihmisoikeuksista, hyvän hallinnon periaatteista ja oikeusvaltion kehittämisestä. Suomi osallistuu keskusteluun näistä aiheista myös EU:n ja Vietnamin tapaamisissa.

 

Suomen kehitysministeri Heidi Hautala vieraili Vietnamissa tammikuussa 2013 cleantech-alan yritysvaltuuskunnan kanssa. Samana keväänä myös eduskunnan tarkastusvaliokunta vieraili Vietnamissa. Edellinen korkeantason vierailu Vietnamista Suomeen oli maan presidentin Nguyễn Minh Triếtin vierailu keväällä 2010. Suomessa ovat vierailleet viime vuosina myös useat Vietnamin parlamentin valiokunnat. Korkean tason vierailujen lisäksi Suomen ja Vietnamin ulkoministeriöiden edustajat keskustelevat säännöllisesti muun muassa maiden poliittisista suhteista ja kehitysyhteistyöstä.

Historia

Diplomaattisuhteet

Suomi hallitus teki päätöksen Vietnamin Demokraattisen Tasavallan eli Pohjois-Vietnamin tunnustamisesta 28. joulukuuta vuonna 1972. Suomi ja Vietnamin Demokraattinen Tasavalta julkistivat kommunikean diplomaattisuhteiden solmimisesta 25. tammikuuta vuonna 1973, kaksi päivää ennen Vietnamin tulevaisuutta koskeneiden Pariisin rauhanneuvottelujen päättymistä. Vietnamista tuli Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikainen yhteistyömaa vuonna 1973.

 

Suomi perusti suurlähetystön Hanoihin vuonna 1974. Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden ohella Vietnamin vanhimpiin kehitysyhteistyökumppaneihin.   

Suomen Hanoin suurlähetystön edustustopäälliköt

  • Veli Helenius, suurlähettiläs (Peking) 1973–1974
  • Unto Tanskanen, suurlähettiläs 1974–1977
  • Mauri Eggert, suurlähettiläs 1977–1980
  • Unto Korhonen, suurlähettiläs 1980–1983
  • Esko Lipponen, suurlähettiläs 1983–1986
  • Eero Saarikoski, suurlähettiläs 1986–1987
  • Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, suurlähettiläs 1988–1989
  • Esko Lipponen, suurlähettiläs 1990–1991
  • Kai Granholm, suurlähettiläs 1991–1996
  • Juha Puromies, suurlähettiläs 1996–2001
  • Kari Alanko, suurlähettiläs 2002–2007
  • Pekka Hyvönen, suurlähettiläs 2007–2011
  • Kimmo Lähdevirta, suurlähettiläs 2011–

Muuta

Kehitysyhteistyö

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista. OECD:n tilastojen mukaan Suomen lahjamuotoinen julkinen kehitysapu Vietnamille 1973–2011 on ollut yhteensä noin 317 miljoonaa euroa.

 

Suomen kehitysyhteistyön portfolio on elänyt Vietnamin kehitystarpeiden mukana. 1970-luvun infrastruktuurihankkeista ensimmäinen oli Pha Rungin telakka, joka on edelleen tärkeä työllistäjä. Hanoissa ja Haiphongissa vanhempi sukupolvi muistaa Suomen puhtaasta vedestä, joka toi mukanaan terveyttä. Köyhyyden vähentäminen nousi yhteistyön päätavoitteeksi 1980-luvulla maaseudun kehittämishankkeiden myötä. Hankkeissa onnistuttiin muun muassa parantamaan maaseudun infrastruktuuria ja monipuolistamaan elinkeinorakennetta.

 

Metsäsektorin yhteistyö alkoi 1990-luvulla. Metsähankkeissa on korostettu muun muassa kestävää metsätaloutta ja metsien merkitystä elinkeinona. Suomen nykyisen kehitysyhteistyöohjelman sisältö muotoutui vuoden 2008 jälkeen vastauksena Vietnamin nopeaan kehitykseen kohti alemman keskitulotason maata. Tähän liittyen kahdenvälisenä hankkeena käynnistyi innovaatiokumppanuusohjelma vuonna 2009.

 

Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma vuodelta 2012 linjaa, että Suomi siirtyy alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa asteittain muihin yhteistyön muotoihin. Suomen kehitysyhteisohjelma on parin viime vuoden aikana käynyt läpi rakennemuutoksen, jossa lähtökohtana oli kahdenvälisen kehitysyhteistyön tarpeen vähentyminen vuoden 2012 jälkeen.

 

Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Yhteistyömme Vietnamissa keskittyy kahteen pääsektoriin: 1) ilmastonmuutos ja ympäristö sekä 2) tietoyhteiskunta ja tietotalous. Yhteistyö tukee näin ollen Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteistä etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostuvat ihmisoikeusnäkökulmasta mm. yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.

 

Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä pitkäaikaisissa kumppanimaissa.

Historia

Esihistoria

Arkeologisten kaivausten mukaan nykyisen Vietnamin alueella on ollut asutusta jopa paleoliittisellä kaudella eli 300 000–500 000 vuotta sitten. Alueella harjoitettiin alkeellista maanviljelyä jo 9 000 vuotta sitten.

 

Vietnamilaisten tarujen mukaan maan historia ulottuu yli neljän tuhannen vuoden taakse. Luotettavia kirjallisia lähteitä Vietnamista ja vietnamilaisten historiasta on noin 2 700 vuoden ajalta. Esihistorian aikaiset Hùng-kuninkaat hallitsivat nykyisen Vietnamin alueella vuoteen 258 eaa. saakka, jolloin perustettiin Âu Lạcin kuningaskunta nykyisen Pohjois-Vietnamin alueelle. Kiina valtasi Vietnamin Kiinan Han-dynastian aikana vuonna 111 eaa. ja piti maata hallussaan tuhannen vuoden ajan vuoteen 938 asti. Kiinan vaikutus alueeseen oli tänä aikana suuri.

Itsenäisyyttä 900 vuoden ajan

Oltuaan Kiinan hallinnassa tuhannen vuoden ajan Vietnam saavutti itsenäisyyden yli yhdeksän sadan vuoden ajaksi. Itsenäisyyden kausi kesti vuodesta 939 aina vuoteen 1883 asti. Tänä aikana itsenäisyys katkesi vain hetkellisesti, kun Kiina sekaantui herkästi Vietnamin asioihin ja lähetti joukkojaan maahan. Yhtä kertaa lukuun ottamatta hyökkäykset saatiin kuitenkin torjuttua.

Ranskan vallan alaisuudessa

Ranska valtasi itselleen siirtomaita Indokiinan alueelta, ja se oli miehittänyt koko Vietnamin alueen vuoteen 1884 mennessä. Ranska piti maata hallussaan vuosina 1884–1940, kunnes Japani valtasi Indokiinan alueen toisessa maailmansodassa.

Itsenäisyys vuonna 1945

Presidentti Ho Chi Minh julisti Vietnamin itsenäiseksi vuonna 1945. Vuonna 1954 maa jaettiin kommunistiseen pohjoiseen ja Yhdysvaltojen tukemaan etelä-osaan.

Vietnamin sota

Sekä Pohjois- että Etelä-Vietnamin julistauduttua itsenäisiksi alkoi sota vuonna 1954. Yhdysvallat taisteli Etelä-Vietnamin puolella. Yhdysvallat vetäytyi Vietnamista vuonna 1973 ja Pohjois-Vietnamin joukot valloittivat etelän vuonna 1975 päättäen näin maan itsenäisyyssodan ja yhdistäen pohjoisen ja etelän toisiinsa. Vietnamin sodassa kuoli yli 3,8 miljoonaa ihmistä.

Vietnam miehittää Kamputsean

Vietnam miehitti punaisten khmerien hallitseman Kamputsean vuonna 1978. Tämä johti yli vuosikymmenen kestäneeseen lännen eristykseen, minkä aikana Vietnam tukeutui Neuvostoliittoon. Vietnam vetäytyi Kamputseasta vuonna 1989, ja rauhansopimus solmittiin vuonna 1991, jolloin myös Yhdysvallat päätti kauppasaartonsa. Tämän jälkeen Vietnam on myös voinut entistä paremmin toteuttaa 1980-luvulla alkanutta taloudellista uudistusohjelmaansa doi moita, mikä on vähitellen vienyt maata kohti markkinataloutta.

 

Lähteet: Wikipedia, The Economist, Vietnam – A Guide to Customs and Etiquette.

 

Lue lisää Vietnamin historiasta Wikipediasta suomeksi ja englanniksi.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Suurlähetystö sijaitsee Hanoin ydinkeskustassa osoitteessa Central Building, 31 Hai Ba Trung, Hanoi.

Asuminen, asunnot

Asuntotilanne

Asuntotilanne Hanoissa on helpottunut viime vuosina, tosin suomalaisen laatutason mukaisia asuntoja on vähän saatavilla ja vuokrataso on korkea. Paikallisen standardien mukaisia asuntoja on tarjolla enemmän, mutta niissä on ongelmana

 

  • puutteellinen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmä,
  • kaupungin melu,
  • turvallisuus,
  • autojen paikoitus ja
  • home- ja kosteusongelmat.

 

Hanoi on toistaiseksi ollut turvallinen kaupunki elää, mutta ryöstöjä tapahtuu ja ulkomaalaisen asuttama talo on luonnollinen kohde.

 

Hanoissa ulkomaalaisten suosimia asuinpaikkoja ovat lähinnä keskustan kerrostaloasunnot, West Laken kerros- ja omakotitalot ja niin sanotut huoneistohotellit (serviced apartment), joita on sekä keskustassa että sen ulkopuolella.

 

Keskustan alueelta löytyy lähinnä ranskalaisajan huviloita, ja jonkin verran kylkikyljessä olevia pieniä niin kutsuttuja kaupunkitaloja sekä uudempia länsimaisia kerrostaloja. Huviloiden kunto on usein heikko. Ydinkeskustan ulkopuolella sijaitsevalle West Laken alueella on sekä kerrostaloasuntoja että omakotitaloja, joiden kunto vaihtelee huonosta erinomaiseen.

 

West Laken pohjoispäässä olevalla Ciputran asuntoalueella on uusia kerrostalo- ja omakotitaloasuntoja, joista osa osittain kalustettuja. Alueella on myös kansainvälinen koulu (United Nations International School, UNIS Hanoi)  ja urheiluklubin yhteydessä kuntosali, tenniskenttä ja uima-allas saunoineen asukkaiden yhteiskäytössä edulliseen hintaan. Aluetta laajennetaan edelleen. Alueella on vartiointi, mutta siitä huolimatta siellä on ollut useita asuntomurtoja. Monissa asunnoissa on ollut nopeasta ja huolimattomasta rakentamisesta aiheutuneita vaurioita, kuten vesivahinkoja.

Vuokrat

Huoneistojen vuokrat keskusta-alueella vaihtelevat välillä USD 500 - 4000. West Laken alueella vaihteluväli on USD 2500 - 4500. Hintaneuvottelut kuuluvat kulttuuriin.

 

Vaatimattomasti varustellun kahden makuuhuoneen kerrostaloasunnon vuokra on keskustassa noin USD 1500 - 2500. Hyvätasoinen 3 - 4 makuuhuoneen asunto maksaa sekä keskustassa että West Laken alueella USD 3000 - 5000.

 

Vaatimattomasti varustelluissa taloissa ja kerrostaloasunnoissa on usein puutteellinen varustus, eikä niissä ole minkäänlaista vartiointia. Hyvätasoisten huoneistohotellien hinnat vaihtelevat yhden makuuhuoneen asunnoista suurempiin kolmen makuuhuoneen asuntoihin välillä USD 3000 - 6000.

 

Inflaatio on ollut voimakasta Vietnamissa, ja se heijastuu myös asuntojen vuokrapyyntöihin.  

Autot

Auton hankkimista varten tarvitaan työnantajan laatima todistus siitä, että auton hankkimista suunnitteleva työskentelee Vietnamissa.

 

Merkkihuoltoa ja varaosia on saatavilla ainakin

 

  • saksalaisiin,
  • ranskalaisiin,
  • japanilaisiin,
  • venäläisiin ja
  • korealaisiin automerkkeihin.

 

Suosituimpia automerkkejä Vietnamissa ovat japanilaiset ja korealaiset merkit. Vietnamista löytyy autoliikkeitä, joista auton voi hankkia. Auton voi tuoda mukanaan myös Suomesta, mutta silloin on maksettava tuontivero. Auto tulee myös rekisteröidä, jolloin maksetaan rekisteröintimaksu. Myös vietnamilainen autovakuutus on hankittava.

 

Kaikkien ulkomaalaisten on hankittava vietnamilainen ajokortti. Kansainvälinen ajokortti ei kelpaa. Oma ajokortti on kuitenkin käännettävä vietnamiksi.

Edustustot

Noin 60 valtiolla on edustusto Hanoissa. Lista edustustoista yhteystietoineen löytyy Vietnamin ulkoministeriön verkkosivuilta.

Hankinnat

Vietnamista löytyy nykyään kaikkea tarvittavaa, mutta länsimaisten vaate- ja kenkäkokojen löytäminen on ongelmallista. Kaupat ovat auki joka päivä.

 

Heinäkuusta 2012 lähtien matkailijoilla on ollut mahdollisuus saada palautuksena Vietnamista hankittujen, yli kaksi miljoonaa Vietnamin dongia (noin 80 euroa) maksavien tuotteiden hintaan sisältyvän 10 prosentin arvonlisäveron. VAT Refund- palvelupisteet löytyvät Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn kansainvälisiltä lentokentiltä. Lisätietoa alla olevasta linkistä.

docVAT Refund Policy for Foreigners (doc, 29kt)

Ilmasto

Vietnam sijaitsee trooppisella ilmastovyöhykkeellä. Maan pitkästä muodosta johtuen ilmasto vaihtelee alueittain. Pohjois-osissa talvisin marraskuusta huhtikuuhun on viileämpää, kesäisin toukokuusta lokakuuhun kuumaa ja sateista. Esimerkiksi Hanoissa lämpötila voi talvisin pudota niinkin alas kuin +10 º C, mutta heinäkuussa keskilämpötila on + 32 º C.

 

Etelässä ilmasto on trooppinen vuoden ympäri. Sateet ovat yleensä melko arvaamattomia ja äkkinäisiä. Vuotuinen keskilämpötila Hanoissa on +23º C, Huessa +25º C ja Ho Chi Minh Cityssä +26º C.

 

Elokuun ja marraskuun väliset monsuunit osuvat erityisesti Vietnamin rannikolle, missä ilmankosteus voi tällöin olla 80 - 85 prosenttia. Myös trooppiset taifuunit ovat tänä aikana mahdollisia. Taifuunit ovat aiheuttaneet tulvia ja maanvyöryjä. Syksyllä 2007 taifuunit aiheuttivat Vietnamin sodan jälkeisen ajan suurimmat tuhot mukaan lukien satojen ihmisten kuoleman.

Joukkoliikenne

Kaupungeissa ei ole toimivaa julkista liikennettä.Lentoliikenne suurimpien kaupunkien välillä toimii hyvin. Myös linja-autolla ja junalla voi liikkua, mutta tällöin palvelua on saatavilla lähinnä vain vietnamiksi, mikä on ongelmallista. Juna- ja bussimatkat kaupunkien välillä ovat hitaita. Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn välinen junamatka kestää 32 tuntia.

 

Hanoissa paikallisbusseja kulkee jonkin verran, mutta aikatauluja ei ole saatavilla englanniksi. Jos bussit ovat täysiä, ne ajavat pysäkin ohi ja on odotettava seuraavaa.

 

Taksit Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä ovat melko luotettavia. Lentokentältä voi ottaa myös kiinteähintaisen taksin. Varsinkin Hanoissa on saatavilla mopotakseja, mutta niiden käyttäminen ei ole suositeltavaa turvallisuusriskien takia.

Juomarahat

Vietnamissa ei ole juomarahakulttuuria.

Jätehuolto

Jätehuolto on puutteellista, mutta sitä on tarjolla jossakin määrin.

Kansalliset vapaapäivät

 Juhlapäivät määritellään vuosittain:

  • uuden vuoden päivä 1. tammikuuta
  • Kuu-kalenterin uusi vuosi Tet, tammi-helmikuussa. Koska Tet noudattaa kuu-kalenteria, sen sijoittuminen vaihtelee jonkin verran vuosittain.
  • Hung-kuninkaiden muistopäivä huhtikuussa
  • voiton päivä huhtikuun lopussa.
  • kansainvälinen työn päivä 1. toukokuuta
  • kansallispäivä 2. syyskuuta

Kirjallisuus

Vietnamia käsittelevää kirjallisuutta on saatavilla runsaasti eri kielillä.

Kodinhoitoapu

Kotiapulaisia on hyvin saatavilla. Kotiapulainen löytyy yleensä kyselemällä niin sanotun "puskaradion" kautta. Myös kotiapulaisia välittäviä yrityksiä on, jolloin palkka maksetaan välitysyrityksen kautta.

 

Kotiapulaisen palkan suuruus riippuu työtuntien määrästä, työtehtävistä sekä siitä, asuuko apulainen perheessä. Puolipäiväisen kotiapulaisen kuukausipalkka vaihtelee $200 molemmin puolin. Lisäksi vuosittain maksetaan yhden ylimääräisen kuukauden palkka. Palkka määritellään usein dollareina.

Koulut ja opiskelu

Hanoissa toimii YK:n alainen englanninkielinen koulu, joka on avoinna yli 3-vuotiaille oppilaille. Kaikki lukioluokat kattavaa opetusta on saatavilla. Lisäksi Hanoissa toimii useampia muita kansainvälisiä kouluja. Muutamissa (kuten UNIS Hanoi) on tarjolla myös 2-vuotinen IB-opetus (luokat 11 ja 12). Lycee Francais Alexandre Yersin on ranskalainen koulu 3 -17-vuotiaille Hanoissa, joka noudattaa ranskalaista opetussuunnitelmaa.

Käymälät

Julkisia käymälöitä ei juuri ole, mutta esimerkiksi kaikista museoista ja muista vastaavista nähtävyyksistä, ostoskeskuksista ja lähes kaikista ravintoloista löytyy asiakkaille tarkoitettu wc. Käymälöiden taso on usein heikko, mutta ne ovat yleensä melko siistejä.

Lapset

Hanoissa on yksityisiä kansainvälisiä lastentarhoja. Esimerkiksi YK:n UNIS-koulu tarjoaa opetusta 3-vuotiaasta lähtien. Hanoissa on englanninkielisiä lastentarhoja, mm. System’s Little House, Morningstar Kindergarten, KinderWorld Kindergarten, Canadian MapleBear ja Starfish International Kindergarten. Lycee Francais Alexandre Yersin on ranskalainen koulu 3 -17-vuotiaille, joka noudattaa ranskalaista opetussuunnitelmaa.

Lemmikit

Lemmikin maahantuontiin liittyvissä asioissa on käännyttävä Helsingissä sijaitsevan Suomen Vietnamin suurlähetystön puoleen.

Liikennekäyttäytyminen

Liikenneonnettomuudet ovat yksi merkittävimmistä kuolemansyistä ja liikenteessä kuolee päivittäin useita ihmisiä. Suurimmat syyt tähän ovat puutteellinen ajoneuvojen huolto ja teiden ylläpito sekä huolimaton ajotyyli. Ajaminen yöaikaan on erityisen vaarallista katuvalojen puuttumisen, korkeampien nopeuksien ja liikennesääntöjen noudattamattomuuden vuoksi. Punaisia valoja päin ajaminen on valitettavan yleistä, eikä Vietnamissa noudateta muutenkaan tuttuja liikennesääntöjä.

 

Liikenteessä vallitsee periaatteessa nolla-toleranssi alkoholin suhteen, mutta puhallutuksiin ei ole välineitä. Syyllisyyttä ratkaistaessa alkoholilla ei välttämättä ole merkitystä vaan syyllisyyden ratkaisee pääsääntöisesti kuka oli edellä - edellä ajavalla on huomattava etuajo-oikeus.

 

On suositeltavaa käyttää takseja tai vuokrata auto ja kuljettaja. Kansainvälinen ajokortti ei kelpaa Vietnamissa, vaan se täytyy vaihtaa vietnamilaiseksi ajokortiksi. Moottoripyöräilijöiden kypäräpakko kaikkialla koko maassa astui voimaan 15. joulukuuta 2007. Paikallisesti valmistettujen kypärien laatu on epätasainen. Kypärä kannattaakin tuoda mukanaan, jos aikoo vuokrata moottoripyörän tai mopon maassa ollessaan.

 

Liikenteessä kannattaa välttää suuria nopeuksia ja ajamista yöaikaan.

 

  • Poliisin hätänumero on 113
  • Palokunnan hätänumero on 114
  • Ambulanssin hätänumero on 115

 

Näissä ei kuitenkaan juuri puhuta englantia. Onnettomuustapauksissa ota yhteyttä suurlähetystöön puh. 04 3826 6788.

Majoitus

Saatavilla on runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja hostellityyppisistä, edullisemmista vaihtoehdoista aina viiden tähden hotelleihin asti. Saatavilla on niin kansainvälisiä, tunnettuja hotelliketjuja kuin paikallisiakin vaihtoehtoja.

Mitat ja painot

Käytössä on metri-järjestelmä. Painot ilmoitetaan kilogrammoina ja grammoina.

Muutot

Suomesta Vietnamiin muutettaessa kannattaa ottaa yhteyttä Suomessa toimiviin kansainvälisiin muuttoyhtiöihin, joilla on omat yhteistyökumppaninsa Vietnamissa.

Pankit

Pankkiautomaatteja on runsaasti etenkin Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä,ja vähitellen myös muissa kaupungeissa. Pankkiautomaateista voi nostaa paikallisia dongeja. Rahan vaihtaminen euroista tai dollareista dongiin onnistuu pankeissa. Kaupoissa ja ravintoloissa maksetaan pääasiassa käteisellä, jotkin suuremmat kaupat, ravintolat ja hotellit hyväksyvät myös kansainvälisiä luottokortteja.

Laskuja ei useinkaan makseta pankissa, vaan laskun maksaminen tapahtuu käteisellä suoraan laskun antajalle, jolta saa myös kuitin maksetusta laskusta.

Parturi-kampaamot

Parturi-kampaamoiden palveluja on runsaasti tarjolla ainakin Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä, mutta laatu vaihtelee.

Posti

Posti kulkee suhteellisen luotettavasti, mutta hitaasti. Hanoissa on kansainvälinen postitoimisto, josta voi lähettää postia ulkomaille. Ulkomailta lähetetyt tai ulkomaille lähetettävät postipaketit kulkevat tullin kautta, mikä saattaa hidastaa lähetysten perille saapumista.

Puhelimet

Vietnamilaisten puhelinnumeroiden maatunnus on +84. Yleensä suomalaisten matkapuhelinten kuuluvuudessa ei ole ongelmia, mutta matkapuhelimen kuuluvuus kannattaa tarkistaa omalta operaattorilta. Paikallisia SIM-kortteja ja puheaikaa niihin voi ostaa useista kioskeista ja kaupoista.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on suhteellisen vapaata. Kokouksiin pukeudutaan kuitenkin yleensä muodollisesti. Ilmasto on otettava huomioon pukeutumisessa. Kesäisin on kosteaa ja kuumaa. Talvisin lämpötila voi pohjoisessa pudota alle 10 asteeseen, joka voi tuntua vieläkin viileämmältä ilman kosteuden takia.

Puoliso

Kielivaikeudet rajoittavat työnsaantimahdollisuuksia vietnamilaisista yrityksistä. Vietnamissa toimii lukuisia kansainvälisiä yrityksiä ja järjestöjä, joissa työskentelee paljon ulkomaalaisia.

Pysäköinti

Parkkipaikkoja tai -taloja ei juurikaan ole. Myös autopaikan saanti asunnon läheltä voi olla ongelmallista. Mopot ja moottoripyörät pysäköidään useimmiten jalkakäytäville.

Ravinto

Ulkona syöminen on keskimäärin edullista. Ravintolakulttuuri on laaja ja ravintoloita on saatavilla laidasta laitaan - katukeittiöistä kalliisiin huippuravintoloihin. Tarjolla on myös monenlaisia etnisiä ravintoloita.

Rekisteröity parisuhde

Samaa sukupuolta olevien väliset suhteet eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä Vietnamissa eikä niitä tunnusteta laissa millään tavoin.

Sosiaaliturva

Sosiaalivakuutusjärjestelmä luotiin vuonna 1947, ja sitä laajennettiin vuonna 1993 koskemaan myös yksityisiä ja yhteisyrityksiä. Tällä hetkellä pakollisina järjestelmään kuuluvat

 

  • eläkevakuutus,
  • äitiyspäiväraha ja
  • työkyvyttömyysvakuutus.

 

Tällä hetkellä eläkeiässä olevista kuitenkin vain hyvin harvat saavat eläkettä tai mitään muutakaan tukea. Hallitus harkitsee parhaillaan myös työttömyystuen käyttöön ottamista.

Lähde: Economist Intelligence Unit.

Suomi-kuva

Suomi-kuva onvarsinkin vanhemman sukupolven keskuudessa  Vietnamissa erittäin positiivinen, mistä voidaan kiittää pitkäaikaisia kehitysyhteistyöhankkeita ja diplomaattisuhteita. Erityisesti Suomi on tunnettu vesijohtoveteen liittyvistä menestyksekkäistä projekteista.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on 220 V. Virranjakelussa esiintyy vaihteluita, jotka haittaavat sähkölaitteiden käyttöä ja kuluttavat niitä. Herkempiä sähkölaitteita varten kannattaa hankkia jännitteentasaaja.

Terveydenhuolto

Vietnamilaisten sairaaloiden taso ei välttämättä vastaa länsimaisia. Hakeutumista hoitoon niihin suositellaan vain äärimmäisissä tapauksissa. Maassa toimii useita ulkomaisia lääkäriklinikoita, joihin voi tarvittaessa ensisijaisesti ottaa yhteyttä.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Tuonti- ja vientirajoituksiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä Helsingissä sijaitsevan Vietnamin Suomen suurlähetystön puoleen.

Valokuvaaminen

Valokuvaaminen on suhteellisen vapaata, mutta hyvää käytöstä noudatetaan. Valokuvauskielloista ilmoitetaan erikseen.

Valuutta

Vietnamin virallinen valuutta on dong (D).

Päivitetty kurssi löytyy esimerkiksi Viet Nam Newsin verkkosivuilta.

Vapaa-aika

Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia löytyy runsaasti, tosin yksityisten urheiluklubien ja golfkenttien jäsenmaksut ovat usein korkeita. Kulttuuritarjonta on monipuolista - muun muassa oopperaa, teatteria, museoita ja konsertteja. Satelliittikanavia voi useissa asunnoissa katsoa televisiosta ja elokuvateattereissa näytetään elokuvia myös englanniksi.

 

Hanoissa on lukuisia puistoja ja järviä, joiden ympäristössä voi ulkoilla. Olemassa on erilaisia kansainvälisiä kerhoja, joiden piirissä voi harrastaa lukuisia asioita.

 

Naisille toimintaa tarjoaa esimerkiksi Hanoi International Women's Club, joka julkaisee myös muuttajalle hyödyllistä Hanoi-opasta.

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Hanoi

Päivitetty 11.7.2013

Takaisin ylös