Kauppapolitiikka on yksi niistä alueista, joissa EU-maiden yhteistyö on pisimmälle kehittynyttä. EU:lla on yhteiset sisämarkkinat, ja osalla EU-maista yhteinen valuuttakin, mutta ne muodostavat myös tulliliiton. Tämä tarkoittaa sitä, että EU noudattaa yhtenäistä kauppapolitiikkaa suhteessa unionin ulkopuolisiin valtioihin eli sillä on esimerkiksi yhtenäiset tuontitullit.
Euroopan unionin jäsenmaana Suomen kauppapoliittinen edunvalvonta hoidetaan osana EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa. Kauppapolitiikka on unionin yksinomaisessa toimivallassa, mikä tarkoittaa sitä, että komissio tekee yhteistä kauppapolitiikkaa koskevat aloitteet ja ehdotukset sekä neuvottelee kauppapoliittisista sopimuksista kolmansien maiden kanssa. Komission rooli näkyy myös siinä, että se käyttää EU:n puheenvuorot maailman kauppajärjestössä, WTO:ssa.
Vaikka komission asema kauppapolitiikassa on vahva ja näkyvä, neuvosto tekee lopulliset päätökset neuvottelumandaateista sekä kansainvälisistä sopimuksista samoin kuin erilaisista kauppapoliittista toimista. Kauppapoliittiset päätökset tehdään ministerineuvostossa pääsääntöisesti määräenemmistöllä, mutta yleensä jäsenmaat pyrkivät päätöksenteossa konsensukseen. Kauppapoliittinen päätöksenteko perustuu ennen kaikkea Nizzan sopimuksen 133 artiklaan.
Kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset valmistellaan keskitetysti neuvoston 133-komiteassa, jossa kaikki jäsenmaat ovat edustettuina, ja joka kokoontuu viikoittain Brysselissä. 133-komiteassa käsitellään asioita, joilla on yleistä kauppapoliittista merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi WTO-neuvottelut, kauppakiistat sekä muut kysymykset, jotka liittyvät EU:n suhteisiin kolmansien maiden kanssa. Neuvoa-antavasta roolistaan huolimatta komitean asema kauppapoliittisena päätöksentekijänä on merkittävä. Varsinainen päätöksenteko tapahtuu ministerineuvostossa.
Varsinaisen 133-komitean lisäksi Brysselissä kokoontuu 133-alatyöryhmiä, jotka käsittelevät palvelukauppaa, tekstiilejä, terästä, teknisten vaatimusten vastavuoroista tunnustamista sekä moottoriajoneuvoja. Kauppapoliittisia suojatoimenpiteitä kuten polkumyynti- ja tasoitustulleja käsitellään puolestaan neuvoston kaupallisten kysymysten työryhmässä sekä komission johtamassa polkumyyntikomiteassa.
Suomen kantoja 133-komiteassa käsiteltäviin aiheisiin valmistellaan viikoittain kokoontuvassa EU-asioiden komitean alaisessa EU-2 valmistelujaostossa, jota kutsutaan 133-jaostoksi. Eri hallinnonalojen edustajat osallistuvat tähän jaostoon. Tarvittaessa asioita voidaan valmistella kansallisesti myös kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä tai heidän edustajistaan koostuvassa EU-asioiden komiteassa ja viime kädessä ministeritasolla hallituksen EU-ministerivaliokunnassa.
Euroopan unionin osuus maailmankaupasta on viidennes, YK:n rahoituksesta neljännes ja maailman kehitysavusta puolet. Näin arvioituna EU ei ole ainoastaan eurooppalainen talous- ja rauhanprojekti, vaan keskeinen globaali toimija.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Kauppapoliittinen osasto
Päivitetty 15.10.2008