Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Vietnamissa siirrytään kehitysyhteistyöstä kauppaan

Vietnam on kehittynyt ja vaurastunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vietnamista tuli alemman keskitulotason maa vuonna 2010. Suomen ja Vietnamin kahdenvälisen kehitysyhteistyön ohjelmat päättyvät vuonna 2018, ja parhaillaan siirrytään kohti kaupallis-taloudellista yhteistyötä ja kahdenvälistä kauppaa.

Siirtymävaiheen strategia Vietnamissa:

pdfCooperation between Finland and Vietnam 2016-2020

Vietnam on onnistunut merkittävästi vähentämään köyhyyttä. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on laskenut noin kolmeen prosenttiin, kun se vielä 1990-luvun alkupuolella oli yli 50 prosenttia.  Köyhyys keskittyy tänä päivänä maaseudun syrjäisille alueille, ja kaupunkien asukkaiden tulotaso on maan keskiarvoa huomattavasti korkeampi.

Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö Vietnamissa loi edellytykset sille, että suomalaisyritys rakensi Hai Phongiin sillan. Kuva: Juho Paavola/UM
Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö Vietnamissa vaikutti siihen, että suomalaisyritys sai siltaurakan  Haiphongissa. Kuva: Juho Paavola/UM

Nopea talouskehitys ja kaupungistuminen ovat tuoneet mukanaan myös ongelmia. Ilman ja veden saasteet, puutteellinen jätteidenkäsittely ja ruoan turvallisuus huolestuttavat kansalaisia. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on elintärkeää Vietnamille, joka on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsivistä maista koko maailmassa.

Kaupallinen yhteistyö

Vietnamin talous on kasvanut viime vuodet nopeasti.  Vuonna 2016 bruttokansantuote kasvoi kuusi prosenttia, ja maassa rekisteröitiin yli 100 000 uutta yritystä. Maa on avautunut vauhdilla kansainväliselle kaupalle: ulkomaisten investointien arvo on viime vuosina ollut kolminkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna.

Suomalaisten yritysten kiinnostus Vietnamia kohtaan on kasvanut. Keskeisin toimiala uusien yritysten osalta on ollut informaatioteknologia. Vietnamissa toimii noin 120 suomalaista yritystä, joista noin kolmanneksella on maahan perustettu yritys sekä vakituista toimintaa.

Kehitysyhteistyön pohjalta syntyneitä suhteita on hyödynnetty esimerkiksi sillanrakennuksessa, ja myös vesialalla on kaupallisia hankkeita meneillään.  Viileänveden kalanviljelystä lähtenyt yhteistyö on avannut mahdollisuuksia sektorin yrityksille Suomessa esimerkiksi kalanrehun osalta.

Siirtymävaiheessa Suomi edistää yritysyhteistyötä erityisesti seuraavilla aloilla:

- vesi
- metsä
- tiede, teknologia ja innovaatiot
- energia ja puhtaat ratkaisut
- koulutus

Yhteistyössä painotetaan talouden ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja.

Vietnamissa toimii vakituisesti noin neljäkymmentä suomalaisyritystä. Kuva on UPM Raflatacin tehtaalta. Kuva: Juho Paavola/UM
Vietnamissa toimii vakituisesti noin neljäkymmentä suomalaisyritystä. Kuva on UPM Raflatacin tehtaalta. Kuva: Juho Paavola/UM

Tuloksia

Suomen ja Vietnamin vesialan yhteistyö alkoi Hanoissa 1980-luvun puolivälissä ja Haiphongissa 1990-luvulla. Kehitysyhteistyön ansiosta miljoonat ihmiset saavat nyt puhdasta juomavettä, joka Hanoissa tunnetaan Suomi-veden nimellä.

Vesihuoltoa ja jäteveden puhdistusta on kehitetty myös 25 Pohjois-Vietnamin pienessä kaupungissa vuodesta 2004.  Näissä kaupungeissa hankkeiden ansiosta 150 000 ihmistä saa nykyään vesijohtovettä ja liki 10 000 kotitaloutta on liitetty viemäriverkkoon.

Vietnamin metsävarojen hallinta ja metsiä koskeva tiedonsaanti ovat parantuneet. Metsätietojärjestelmähanke FORMIS II:n (2013–2018) tuloksena on kehitetty avoimeen koodiin perustuva maanlaajuinen metsätietojärjestelmä, jota Vietnamin metsähallinto käyttää alan seurannassa, päätöksenteossa ja raportoinnissa.

Asiantuntemus ja osaaminen Vietnamin innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi ovat parantuneet. Vietnamin innovaatiojärjestelmän kehittämistä tukeva Innovaatiokumppanuusohjelma IPP II (2014–2018) on parantanut yrittäjyys- ja innovaatiokoulutusta ja kasvuyritysten tukea. Se on vahvistanut innovaatiotoiminnalle keskeisten kansallisten, paikallisten sekä kansainvälisten verkostojen vahvistumista. Ohjelma on myös lisännyt yhteistyötä valtionhallinnon, tutkimuslaitosten, yrityskiihdyttämöjen ja muiden ekosysteemin kehittäjien sekä yritysten välillä.

Riskien hallinta

Vietnamissa on verrattain vakaa toimintaympäristö. Korruptio ja huono hallinto ovat kuitenkin yhteistyöhön liittyviä riskejä. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia on Vietnamissa rajoitettu.

Riskien hallinta edellyttää jatkuvaa seurantaa ja prosessien valvontaa, mukaan lukien kenttävierailut ja ylimääräiset tilintarkastukset. Riskiarvio ja varautumistoimet päivitetään säännöllisesti.

Suomi on hankkeissaan edistänyt hallinnon prosessien läpinäkyvyyttä ja tiedon saatavuutta. Keskusteluissa hallinnon kanssa nostetaan esille epäkohtia.

Suomen tuki

Suomi on suunnitellut tukevansa Vietnamia kehitysyhteistyövaroin vuosina 2017–2018 yhteensä noin 5,4 miljoonalla eurolla. Suomi tukee vuosina 2017–2018 Vietnamin kehitystä vesi-, energia- ja meteorologian aloilla myös sekaluotoilla rahoitettavilla hankkeilla.

Metsiin liittyvän tiedonhallinnan kehittämishanke FORMIS II:n kautta tuetaan Vietnamin metsähallintoa erityisesti metsävarojen hallintaan liittyvissä prosesseissa. Hankkeessa painotetaan tiedon laatua, saatavuutta ja avoimuutta. Suomen tuki vuosille 2013–2018 on 9,7 milj. euroa.

Innovaatiokumppanuusohjelma IPP II (2014–2018) tukee Vietnamin tiede- ja teknologiapolitiikan toimeenpanoa ja yksityisen sektorin innovaatiotoimintaa. Suomen tuki ohjelmalle vuosina 2014–2018 on 9,9 milj. euroa.

Kahdenvälisen yhteistyön lisäksi Suomi on tukenut Vietnamia julkisen infrastruktuurin vahvistamiseen keskittyvin korkotukiluotoin. Korkotukiluottohankkeiden yhteisarvo suomalaisyrityksille oli vuonna 2016 56,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi Suomi tukee vajaalla kolmella miljoonalla eurolla alueellista energia- ja ympäristökumppanuusohjelmaa (EEP Mekong), jossa on mukana viisi Mekongin alueen maata. Ohjelman tavoitteena on lisätä puhtaiden energiaratkaisujen osuutta Mekong-joen maiden energian tuotannossa.

Takaisin ylös