Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa

Nepal on hauras valtio, joka kuuluu maailman köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Suomi tukee Nepalissa puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta, koulutuksen kehittämistä sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

Nepalin maaohjelma:

 pdfCountry Strategy for Development Cooperation Nepal 2016-2019 (PDF, 54 sivua)

Nepal infograafi

Nepal on onnistunut viime vuosikymmeninä vähentämään huomattavasti äärimmäistä köyhyyttä. Syksyllä 2015 maan parlamentti hyväksyi uuden perustuslain, mikä on tärkeä edistysaskel demokratiakehityksessä. Kansalaisten eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, joka hidastaa kehitystä.

Kevään 2015 maanjäristysten seurauksena yli miljoona ihmistä vajosi alle köyhyysrajan. Samana vuonna Intian epävirallinen kauppasaarto heikensi sekin huomattavasti maan taloutta.

Suomi on suunnitellut tukevansa Nepalia vuosina 2016–2019 yhteensä 51 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi tukea ohjataan suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Kaupallinen yhteistyö

Suomi tukee erityisesti opetus- ja vesialan yritysten kaupallista yhteistyötä Nepalissa. Opetukseen ja veteen liittyvässä yritysyhteistyössä halutaan hyödyntää kehitysyhteistyön kautta saatua kokemusta ja yhteyksiä. Lisäksi Suomi edistää metsään ja cleantechiin liittyvien yritysyhteyksien syntymistä.

Nepalin ja Suomen välistä kasvavaa kaupallista kiinnostusta pyritään vahvistamaan muun muassa Team Finland -toiminnalla sekä Suomessa että Nepalissa. Samalla yrityksiä rohkaistaan erilaisten kaupallis-taloudellisten instrumenttien kuten Finnpartnershipin käyttöön. Suomi−Nepal-alumniyhdistys toimii tärkeänä tiedonvälittäjänä, ja se luo yhteyksiä nepalilaisten ja suomalaisten yritysten välille.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Nepalissa toimii useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä kuten  Suomen Lähetysseura, FIDA, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset ry and WWF. Vuonna 2017 Nepalissa toimivien kymmenen kansalaisjärjestön hankkeiden  budjetti on yhteensä miljoona euroa. Lisäksi kehitysyhteistyötä tukevat säätiöt – Abilis, KIOS ja Siemenpuu – tukevat paikallisia kansalaisjärjestöjä Nepalissa.

Kansalaisjärjestöjen työ liittyy opetuksen, terveyden, kehitysvammaisten oikeuksien ja ruokaturvan parantamiseen sekä elinkeinojen ja osaamisen kehittämiseen eri aloilla.

Tuloksia:

Suomella on ollut kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1985. Suurin osa Suomen hankkeista sijoittuu syrjäseuduille, joissa on vähän muita avunantajia. Tuki kohdistuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

  • Vuonna 2013 ensi kertaa yhtä moni tyttö kuin poika kävi koulua. Perusopetukseen pääsy on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2016 saakka 73 prosentista 89 prosenttiin. Myös esikoulun käyminen on yleistynyt: kahdella kolmesta ekaluokkalaisesta on esikoulutausta, kun se vuonna 2009 oli vain yhdellä kolmesta. Peruskoulun sai päätökseen vuonna 2016 lähes 70 prosenttia oppilaista, joka on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013.

  • Suomen kahdenvälisten vesihankkeiden tuella saatiin puhdasta juomavettä vuoden 2016 aikana noin 55 000 ihmiselle.  Vesihankkeiden tuella on vuosien varrella järjestetty kestävä vesihuolto sadoille tuhansille nepalilaisille, joista huomattava osa elää hyvin syrjäisissä olosuhteissa. Moneen kylään kävely kestää useamman päivän ajan vielä tien loppumisen jälkeen.

  • Sanitaation leviäminen Nepalissa on ollut huomattavan tehokasta ja sitä pidetään Etelä-Aasian tähtenä tällä saralla. Kun yhteisöt tiedostavat vessojen hyödyn, niitä rakennetaan koteihin ja kouluihin pääasiassa omin varoin - ei Suomen tai Nepalin verovaroin. Sanitaation piirissä oli vuonna 2016 lähes 76 prosenttia Nepalista, kun vuonna 2001 vastaava luku oli vain 27.

Riskien hallinta

Nepalissa toimiminen on riskeille altista. Uuden perustuslain toimeenpano voi aiheuttaa poliittisia levottomuuksia, samoin eri väestöryhmien eriarvoisuus.  Myös uuden liittovaltiojärjestelmän toimeenpano ja paikallistason osaamisen puute vaikuttavat ohjelmien toteuttamiseen ja hallinnointiin.

Luonnonkatastrofit ovat erittäin merkittävä riski: tulvia ja maanvyörymiä tapahtuu vuosittain, ja maanjäristyksiä on odotettavissa.

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä hallitaan jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla, Nepalin taloushallinnon osaamisen vahvistamisella sekä keskusteluilla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Samalla edistetään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa maansa kehitykseen.

Suomi jatkaa myös varautumissuunnittelun ja katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävän työn (DRR) viemistä kaikkiin ohjelmiin ja toimintoihin Nepalissa. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyttä painotetaan erityisesti Suomen vesi- ja sanitaatiohankkeissa.

Suomen tuki

Veden ja sanitaation saatavuuden parantaminen

Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project RVWRMP III), vuosina 2016–2021 Suomen tuki 15 milj. euroa.

Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal RWSSP-WN II), vuosina 2013–2019 Suomen tuki 14,7 milj. euroa.

Unicefin toteuttama vesihuollon ja sanitaation jälleenrakennushanke (WASH Earthquake Recovery and Reconstruction Programme), vuonna 2016, Suomen tuki miljoona euroa.

Koulutusjärjestelmän kehittäminen

Yleissivistävän koulutuksen kehityssuunnitelma (The School Sector Development Plan), vuosina 2016–2020 Suomen tuki on 20 milj. euroa. Koulutusalan ohjelmassa on mukana yhdeksän avunantajaa, ja Nepalin valtio kattaa yli 80 prosenttia ohjelman rahoituksesta.

Tuki Nepalin opetusministeriölle opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämiseen, vuosina 2016–2019 Suomen tuki on 1,7 milj. euroa.

Tasa-arvon ja oikeusvaltion vahvistaminen

UN Womenin hanke naisten taloudellisen aseman parantamiseksi (Advancing Women's Economic Empowerment – Ensuring Nepal's  Sustainable and Equitable Development),  vuosina 2015-2017 Suomen tuki on 3,75 milj. euroa.

UNDP:n hanke oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi (Strengthening the Rule of Law and Human Rights in Nepal), vuosina 2013–2017 Suomen tuki on 5,4 milj. euroa.

Takaisin ylös