Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen kehitysyhteistyö Tansaniassa

Tansanian talous on kasvanut nopeasti koko 2000-luvun, ja kasvu on vähentänyt köyhyyttä. Silti lähes puolet tansanialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Tansaniassa on runsaat luonnonvarat, ja tämä on tehnyt maasta houkuttelevan investointikohteen. Luonnonvaroista on saatu jo paljon hyötyjä taloudelle, mutta tuloja esimerkiksi kaasuvarojen hyödyntämisestä voidaan odottaa vasta vuosien kuluttua. Suomi tukee Tansaniaa, jotta maa pystyy toteuttamaan omaa kehityssuunnitelmaansa ja nousemaan keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Suomen suunniteltu tuki Tansanialle on 52 miljoonaa euroa vuosina 2016-2019.

Tansanialaisten eliniänajan odote on kasvanut, ja yhä useampi lapsi aloittaa peruskoulun.  Tansania on parantanut omaa veronkeruutaan, ja maan riippuvuus kehitysavusta on vähentynyt. Suurin haaste talouskasvun ja inhimillisen kehityksen ylläpitämiseksi on tuottaa peruspalvelut ja työpaikat nopeasti kasvavalle nuorelle väestölle. Myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota.

Tansanian maaohjelma:

pdfCountry Strategy for Development Cooperation; Tanzania 2016-2019

Infograafi Tansania

Kaupallinen yhteistyö

Tansanian nopea talouskasvu avaa mahdollisuuksia laajempaan kaupalliseen yhteistyöhön Suomen ja Tansanian välillä. Metsä- ja innovaatiosektorin kahdenvälisten ohjelmien tavoitteena on myös lisätä yksityissektorin yhteistyötä ja investointeja, sekä luoda pohjaa yhteistyölle muilla sektoreilla.

Kansalaisjärjestöt

Suomalaiset kansalaisjärjestöt toimivat aktiivisesti Tansaniassa.  Yli 20 suomalaisella järjestöllä on hankkeita maassa. Järjestöjen työ täydentää Suomen kahdenvälistä yhteistyötä painottuen palvelujen tuottamiseen sekä demokraattisen, tasa-arvoisen ja avoimen yhteiskunnan tukemiseen.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt tukevat Tansanian kehitystä erityisesti koulutuksessa, terveydenhuollossa ja ihmisoikeustyössä.

Tuloksia:

Kehitysyhteistyön vaikutus näkyy Tansanian köyhyysluvuissa. Vuonna 2007 Tansaniassa perustarveköyhyysrajan alapuolella eli 34,4 prosenttia kotitalouksista, kun vuonna 2012 määrä oli 28,2 prosenttia. Parannusta oli yli kuusi prosenttiyksikköä viidessä vuodessa.

  • Suomen tukeman Tansanian julkisen taloushallinnon reformiohjelman avulla on vakautettu maan makrotaloutta, parannettu budjetointijärjestelmiä, vahvistettu julkisia taloushallintojärjestelmiä ja valtion talouden tarkastusjärjestelmiä, parannettu julkisen velan hallintaa, hankintajärjestelmiä ja tehostettu korruption vastaista toimintaa.

  • Suomen tuella on myös edistetty naisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä vahvistettu kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia valvoa hallituksen toimia. Naisten osuus Tansanian parlamentissa on noussut Suomen tukeman UN Womenin naisten poliittisen johtajuusohjelman avulla. Naisia oli edellisessä vaaleissa enemmän myös ehdokkaina verrattuna aiempiin vaaleihin.

  • Luonnonvarahankkeissa on edistetty naisten hyötymistä metsä- ja maatalouden tuloista.

  • Suomen tuella on vaikutettu Tansanian metsäpolitiikan tavoitteisiin ja metsähallintoon. Ihmiset ymmärtävät paremmin metsien merkityksen toimeentulon lähteenä ja teollisuuden kehittämisessä. Suomen tuki on vaikuttanut myös metsäkadon hidastumiseen.

  • Tansanian pääkaupunkiin Dar es Salaamin on kunnostettu Suomen tuella uudenaikainen ja aiempaa huomattavasti luotettavampi sähköverkko. Sähkökatkokset ovat olleet todella iso ongelma Dar es Salaamin asukkaille, sairaaloille, kouluille ja yrityksille. Uusittu sähköverkko ja ohjausjärjestelmä parantavat sähkön toimitusvarmuutta ja vähentävät sähkön hävikkiä. Suomen tuella on lisäksi koulutettu valtiollisen sähköyhtiön Tanescon henkilökuntaa käyttämään uutta järjestelmää.

  • Innovaatio- ja yrittäjätoiminta on kasvanut tiede- ja teknologiaministeriön TANZICT-ohjelman avulla. Dar es Salaamiin on luotu start-up teknologiayritysten yhteisö, ja eri puolille Tansaniaa on syntynyt yhteisölähtöisiä teknologiaympäristöjä. Kasvuyrityksiä on tuettu siemenrahoituksella. Myös yrittäjäkoulutus Tansanian yliopistoissa on parantunut. Suomen tuella on myös laadittiin laaja-alainen kansallinen ICT-strategia, joka yhdessä valmisteilla olevan kansallisen innovaatiostrategian kanssa edistää yksityissektorin toimintaympäristöä ja uusimman teknologian käyttöönottoa.

  • Suomen tukemat hankkeet ovat onnistuneet lisäämään tuottavuutta ja työpaikkoja maa- ja metsätaloussektoreilla

  • Maan ja metsien käytön suunnittelu ja maan ja kiinteistöjen rekisteröinti turvaavat yhteisöjen oikeuden maahan ja luovat edellytyksiä yksityissektorin investoinneille, jonka ansiosta kylät voivat saada merkittäviä tuloja. Suomen tuella on edistetty maan rekisteröintiä ja maankäytön suunnittelua eri puolilla Tansaniaa toteutetuissa hankkeissa.  Yksityismetsäsektorin hankkeen tuella Iringan alueella 11 kylää, joissa asuu yli 16 000 ihmistä, on tehnyt suunnitelmat 246 000 hehtaarin maankäytöstä.

  • Sansibarilla SMOLE-hanke on kehittänyt digitaalisen kiinteistörekisterin, jota varten on mitattu 63 000 kiinteistöä sekä tuettu maankäytön suunnittelua ottamaan paremmin huomioon paikallisten yhteisöjen ja ympäristön tarpeet, sekä edistämään investointeja. Maankäytön suunnittelua ja maan omistusoikeuksien turvaamista kyläyhteisöissä ovat tukeneet myös kansallinen metsäohjelma ja Mtwara –Lindin alueella toiminut LIMAS-hanke.

  • LIMAS-hankkeen avulla noin 2000 pienviljelijän ja pienyrityksen liiketoimintaa on tehostettu. Lisäksi 240 hehtaarin alueella on otettu käyttöön maaperän ravintoaineita ylläpitävä menetelmä.
  • Itä-Afrikan yhteisön ulkoinen vienti kasvaa yli kymmenen prosentin vuosivauhtia. Yksi kasvun vauhdittaja on ollut Suomen tukeman Trade Mark East Africa -ohjelman toiminta. Kauppaa käydään sujuvammin: rajanylitysajat ja konttien kuljetusajat ovat lyhentyneet selvästi.

  • Uongozi-instituutista on kehittynyt arvostettu tansanialainen johtajien koulutuslaitos, joka pitää esillä kestävän kehityksen erityisteemoja.

Riskien hallinta

Suomen ja Tansanian yhteistyöhön liittyy monia riskejä. Kehitysyhteistyön toteutukseen liittyvät riskit johtuvat usein paikallisten yhteistyökumppanien heikosta kapasiteetista, taloushallinnon puutteista ja korruptiosta. Riskienhallinta eri ohjelmissa ja hankkeissa vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa sekä jatkuvaa oppimista ja nopeaa reagointia.

Tansaniassa maaohjelman toteuttamisessa riskejä voivat lisätä myös maan demokratian, ihmisoikeustilanteen ja hyvän hallinnon heikkeneminen. Myös huima väestönkasvu  asettaa isoja haasteita maan koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmälle sekä muiden peruspalvelujen saatavuudelle.

Suomen tuki:

Toimiva julkinen sektori:

  • Julkisen taloushallinnon uudistusohjelma PFRMP: 1,2 miljoonaa euroa vuodessa
  • Afrikan kestävän kehityksen instituutti (Uongozi): 3 miljoonaa euroa vuodessa
  • Suunnitteilla yhteistyö Tansanian veroviraston kanssa verojärjestelmien kehittämiseksi sekä UN Women järjestön kanssa naisten johtajuus- ja poliittisen osallistumisen tukiohjelman tukemiseksi

Työllisyys ja elinkeinot:

  • Yksityismetsätaloushanke (PFP): 19,7 miljoonaa euroa vuosina 2013-2018
  • Metsien arvoketjuja kehittävä ohjelma (Forestry and Value Chains programme, FORVAC): 9,9 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021
  • Tansanian tietoyhteiskunnan kehittäminen (TANZIS): 8,9 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021
  • Instituutioiden välinen yhteistyö (IKI), Sansibarin meriympäristön kartoitusohjelma (ZAN-SDI) n. 700 000 €, metsähallinnon tietojärjestelmien kehittämisohjelma (INFORES) 700 000 €

Alueelliset ja monenväliset hankkeet:

  • TradeMark East Africa, joka parantaa kaupankäyntiedellytyksiä Itäisen Afrikan maissa: 2017-2020 9,8 milj euroa .
  • Energia- ja ympäristöohjelma (EEP), joka kehittää uusiutuvan energian ratkaisuja
  • Paikallisen yhteistyön määräraha hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien tukemiseksi:  400.000 euroa vuodessa

Takaisin ylös