Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet

Monenkeskinen kehitysyhteistyö

Monenkeskistä kehitysyhteistyötä on Suomen yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa erityisjärjestöineen sekä kehitysrahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankissa. Suomi tekee myös paljon poliittista vaikuttamistyötä näillä useiden toimijoiden yhteisillä foorumeilla.

Monenkeskinen yhteistyö on pitkälle vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Kuva Learning for All -ministeritapaamisesta. Monenkeskinen yhteistyö on vuoropuhelua eri toimijoiden kesken. Tämä kuva on koulutuksen parantamiseen keskittyvästä Learning for All -ministeritapaamisesta keväällä 2013. Kuva: Simone D. McCourtie / World Bank.

Rahoitus, jonka Suomi antaa järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten monenkeskiseen toimintaan, tulee osaksi niiden varoja ja ne itse päättävät, mihin rahat käytetään. Myös kansainvälinen ympäristöyhteistyö ja ilmastorahoitus ovat monenkeskistä yhteistyötä.

Suomi haluaa vähentää kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön pirstaloitumista ja tähtää siihen, että myös monenkeskinen kehitysyhteistyö täydentää kohdemaan omaa köyhyydenvähentämisohjelmaa. Myös yhteistoiminta ja vuoropuhelu Pohjoismaiden ja muiden toimintatavaltaan Suomea muistuttavien avunantajamaiden kanssa on Suomelle tärkeää.

YK-järjestöt, kansainvälisen kehityspolitiikan kivijalka

YK:n yleiskokous sitoutui vuonna 2000 kahdeksaan vuosituhattavoitteeseen. Tavoitteet asettavat yhteiset globaalit kehitystavoitteet, joiden määräajaksi asetettiin vuosi 2015.

Vaikka iso osa vuosituhattavoitteista jäänee toteutumatta, yhteiset päämäärät on koettu hyväksi keinoksi kannustaa hallituksia toimenpiteisiin. Nyt YK:n johdolla valmistellaan uusia kehitystavoitteita vuoden 2015 jälkeiseen aikaan.

YK:n asettama korkean tason paneeli on hahmotellut kehitystavoitteita, joiden joukossa on muun muassa rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Kestävän energian saantiin ja luonnonvarojen kestävään hallintaan liittyvät asiat nousevat myös esille. Lopulliset tavoitteet on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2015.

Kuva: UN Women/Ashutosh Negi.Uusin YK-järjestö on 2011 perustettu, tasa-arvokysymyksiin keskittyvä UN Women. Järjestön tuella rohkaistaan muun muassa naisia osallistumaan poliittiseen toimintaan. Kuva: UN Women/Ashutosh Negi.

Kehitysmaissa YK-järjestelmä rakentuu erilaisten järjestöjen kenttätoiminnoista. Järjestöt jaetaan kolmeen ryhmään:

  1. rahastoihin ja ohjelmiin,
  2. erityisjärjestöihin ja
  3. kumppanijärjestöihin.

Suurin osa järjestöistä toimii kehityskysymysten parissa.

Suomen kehitysavussa YK:n rahastoilla ja ohjelmilla on merkittävä rooli, sillä niille kanavoidaan noin kolmannes Suomen monenkeskisestä kehitysavusta.

Monien järjestöjen toimintaa koordinoidaan ja linjataan YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa (ECOSOC). Lisäksi kehitysavun koordinointia on pyritty lisäämään pääsihteerin perustamassa, YK:n kehitysohjelman (UNDP) vetämässä kehitysryhmässä.

Koordinaation tarpeesta on syntynyt Yhden YK:n malli. Yksi YK pyrkii yhtenäistämään maatason toimintaa niin, että eri järjestöjä johtaa yksi maajohtaja, jolla on yhtenäinen ohjelma ja budjetti. Myös päämajatasolla yhtenäistetään toimintamalleja.

Kehitysrahoituslaitokset ovat ikkuna maailmanlaajuiseen tietotaitoon

Kehitysrahoituslaitokset (tai kehityspankit) ovat usean maan omistamia laitoksia, jotka tarjoavat rahoitus- ja asiantuntija-apua kehittyviin maihin.

Kehitysrahoituslaitosten perustehtävänä on köyhyyden vähentäminen ja kestävän kehityksen tukeminen luotoilla sekä tutkimus- ja neuvontatoiminnalla.

Maailmanpankin pääkonttori Washingtonissa (D.C.) kevätkokouksen 2013 aikaan.Maailmanpankin pääkonttori Washingtonissa kehoitti näkyvästi toimiin köyhyyden vähentämiseksi kevätkokouksen 2013 aikaan. Kuva: Simone D. McCourte / World Bank.

Osallistuminen kehitysrahoituslaitosten toimintaan tarjoaa Suomelle tärkeän mahdollisuuden osallistua kehitystä koskevaan keskusteluun ja vaikuttaa kansainväliseen kehityspolitiikkaan, kehitysrahoituksen suuntaamiseen ja siten kehitysmaiden olojen parantamiseen.

Maailmanpankki on EU:n jälkeen suurin Suomen julkisen kehitysavun kanava.

Suomi vaikuttaa kehitysrahoituslaitosten päätöksentekoon ja toimintaan niiden johtokunnissa. Suomi saa käyttöönsä myös tietotaitoa, tutkimustuloksia ja yhteistyömahdollisuuksia, joita pystytään hyödyntämään muussakin kehitysyhteistyössä.

Alueellisista pankeista Afirkan kehityspankki ja -rahasto (AfDB-ryhmä) on Suomelle tärkein.

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 28.4.2014

Takaisin ylös