Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Sotavuodet ja sopeutuminen rauhaan: ulkoasiainhallinto kriisiaikana

Toisen maailmansodan syttyminen ja talvisota

Toisen maailmansodan syttyminen ja Suomen ajautuminen mukaan sotaan aiheuttivat myös Suomen ulkoasiainhallinnolle kasvavia vaatimuksia. Varsinaisten diplomaattisten neuvottelujen lisäksi ulkoasiainhallinnon oli vastattava edustustojen tiedotustoiminnasta ja tiedonhankinnasta sekä hoidettava poikkeusolojen kaupallisia suhteita.

Vaikeina sotavuosina ulkoasiainhallinnon oli jatkuvasti yritettävä mukautua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

Suomen edustustojen toiminta vaikeutui sotavuosina. Lähetystöt eivät myöskään säästyneet suoranaisilta sotatoimilta. Kuvassa Suomen pommitettu Lontoon lähetystö syksyllä 1940.Suomen edustustojen toiminta vaikeutui sotavuosina. Lähetystöt eivät myöskään säästyneet suoranaisilta sotatoimilta. Kuvassa Suomen pommitettu Lontoon lähetystö syksyllä 1940.

Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti myös Suomen lähetystöjen toimintaan asemapaikoissaan. Esimerkiksi Suomen Moskovassa ja Varsovassa sijainneet lähetystöt jätettiin dramaattisissa tunnelmissa.

Talvisodan aikana edustustojen lukumäärä pysyi vielä melko vakaana, mutta niiden henkilöstömäärä ja työtehtävät kasvoivat huomattavasti.

Talvisota nosti Suomen hetkeksi koko maailman huomion keskipisteeseen ja Helsinkiin saapui runsaasti ulkomaisia toimittajia. 

Talvisodasta johtunut lisääntynyt kiinnostus Suomea kohtaan näkyi suoraan Suomen edustustojen toiminnassa. Esimerkiksi Suomen Washingtonin-lähetystön käymä kirjeenvaihto moninkertaistui ja lähetystöön jouduttiin hankkimaan myös uusi keskuspöytä valtavasti kasvaneen puhelinliikenteen vuoksi. Talvisodan päättymisen jälkeen Suomeen kohdistunut mielenkiinto kuitenkin vähitellen laantui.

Edustustot ja ulkoministeriö sota-ajan paineessa

Toinen maailmansota vaikeutti Suomen ulkomaanedustuksen toimintaedellytyksiä merkittävästi. Suomen edustustot Neuvostoliiton miehittämissä Baltian maissa jouduttiin lakkauttamaan kesällä 1940. Sama kohtalo oli myös mm. Saksan miehittämissä Alankomaissa, Belgiassa ja Norjassa sijainneilla edustustoilla.

Suomen edustustoverkko ei kuitenkaan ainoastaan harventunut toisen maailmansodan aikana, sillä esimerkiksi elokuussa 1940 perustettiin uusi lähetystö Turkin Ankaraan. Puolueeton Turkki saavutti merkittävän aseman yhtenä sotaa käyvän Euroopan diplomaattisen toiminnan keskuksena.

Liittoutuneiden puolella ollutta Neuvostoliittoa vastaan sotineen Suomen diplomaattisuhteet Ison-Britannian kanssa katkesivat jo heinäkuussa 1941. Suomen ja Yhdysvaltain väliset diplomaattisuhteet kestivät aina kesään 1944 asti. Suomen kannalta erityisen merkittäväksi toimintapaikaksi nousi maamme Tukholman-lähetystö. Tukholma oli keskeinen paikka Suomen ja Neuvostoliiton välisissä rauhankosketuksissa sekä talvi- että jatkosodan aikana.

Ulkoasiainministeriön poliittisella osastolla oli sodan aikana kiinteät yhteydet Suomen ulkopoliittisiin päätöksentekijöihin ja sotilasjohtoon. Kauppapoliittisen osaston tehtävänä oli puolestaan Suomen kauppasuhteiden ylläpitäminen ja huoltoyhteyksien järjestäminen.

Suomen Tukholman lähetystö muodosti merkittävän toimintapaikan Suomen edustustojen joukossa talvi- ja jatkosodan aikana. Tukholman lähetystön merkitys näkyi myös siellä toimivan henkilöstön määrässä. Kuvassa Tukholman lähetystön henkilökuntaa.Suomen Tukholman lähetystö muodosti merkittävän toimintapaikan Suomen edustustojen joukossa talvi- ja jatkosodan aikana. Tukholman lähetystön merkitys näkyi myös siellä toimivan henkilöstön määrässä. Kuvassa Tukholman lähetystön henkilökuntaa.

Sopeutuminen rauhaan ja olojen vakiintuminen

Välirauhansopimuksen astuttua voimaan syksyllä 1944 Suomen edustustoverkko harveni entisestään, sillä sopimuksen mukaisesti Suomen oli katkaistava suhteensa Saksaan ja sen liittolaisiin.

Suomen edustautuminen ulkomailla alkoi normalisoitua vähitellen sodan päättymisen jälkeen.

Vuoden 1945 kuluessa Suomelle nimitettiin edustajat Moskovaan, Lontooseen, Washingtoniin ja Pariisiin.  

Kuvassa Suomen aselepovaltuuskunnan asiantuntijoita siirtymässä 8. syyskuuta 1944 eikenenkäänmaan yli neuvostojoukkojen miehittämälle alueelle, jossa Neuvostoliiton valkoisin käsinauhoin varustetut yhteysupseerit ottivat heidät vastaan. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.Kuvassa Suomen aselepovaltuuskunnan asiantuntijoita siirtymässä 8. syyskuuta 1944 eikenenkäänmaan yli neuvostojoukkojen miehittämälle alueelle, jossa Neuvostoliiton valkoisin käsinauhoin varustetut yhteysupseerit ottivat heidät vastaan. Välirauhansopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

Välirauhansopimus merkitsi Suomelle aluemenetysten lisäksi mm. sotakorvauksia Neuvostoliitolle.

Suomeen saapui välirauhansopimuksen täytäntöönpanoa valvomaan liittoutuneiden valvontakomissio.

Välirauhansopimuksen velvoitteiden toteuttamista varten ulkoministeriöön perustettiin ylimääräinen osasto (ns. B-osasto), jota ulkoministeri Carl Enckell johti henkilökohtaisesti. Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan syksyllä 1947 osasto lakkautettiin ja valvontakomissio poistui Suomesta. 

Suomen edustustojen toiminta alkoi elpyä sotavuosien jälkeen. Muuttuneessa ulkopoliittisessa tilanteessa Suomen Moskovan lähetystö oli luonnollisesti erityisen merkittävässä asemassa. Kuvassa Suomen Moskovan lähettiläs Cay Sundström ja Ralph Enckell Moskovan lähetystöstä.Suomen edustustojen toiminta alkoi elpyä sotavuosien jälkeen. Muuttuneessa ulkopoliittisessa tilanteessa Suomen Moskovan lähetystö oli luonnollisesti erityisen merkittävässä asemassa. Kuvassa Suomen Moskovan lähettiläs Cay Sundström ja Ralph Enckell Moskovan lähetystöstä.

Pariisin rauhansopimuksen solmiminen vakiinnutti Suomen kansainvälisen aseman.

Suomen ja Neuvostoliiton keskinäisten suhteiden perustaksi solmittiin puolestaan huhtikuussa 1948 sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta (YYA-sopimus).

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.10.2015

Takaisin ylös