Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 31.5.2007

Luxemburg; talouskasvu tärkeintä, energiakeskustelu vaisua

Talouden kokonaiskasvu oli viime vuonna 6,2 prosenttia, rahoitussektorin ulkopuolella 4 prosenttia. IMD-tutkimuslaitoksen kilpailukykyvertailussa Luxemburg nousi neljännelle sijalle.

Talouden pohjaa pyritään edelleen laajentamaan logistiikan, terveysteknologian ja tukipalveluiden/tietotekniikan aloilla. Yrityksiä houkutellaan sijoittumaan Luxemburgiin; tuotekehittelystä puhutaan vähemmän, nyt toivotaan valmiita tuotteita. Elcoteq mainitaan esimerkkinä vienninedistämismatkojen tuotosta.

Pääministeri varoittaa valtiontalouden tulopuolen olevan epävarmalla pohjalla, koska se on liian paljon pääoman ja sijoitusrahastojen verotuksen varassa.

Sähköntuotantoa yhdessä venäläisten kanssa Saksassa. Uusiutuvat energianlähteet kattanevat vain 8 prosenttia energiankulutuksesta vuonna 2020. "CO2-maksimaalinen" ajoneuvovero voimassa 1. tammikuuta 2007 lähtien.

Talous kasvussa

Luxemburgin talouden keskeiset luvut jatkavat täsmentymistään - ja kasvuaan. "Lähes lopullisten" tilastojen mukaan talous kasvoi viime vuonna 6,2 prosenttia. Veturina oli rahoitussektori, mutta sen ulkopuolisetkin sektorit kasvoivat 4 prosenttia. Luvut heilahtelevat jonkin verran, paikallisella tilastokeskuksella ja valtiovarainministeriöllä on hieman eri laskentaperusteet, lisäksi keskuspankki tekee omat laskelmansa. Suunta on kuitenkin selvä: uusia työpaikkoja on edellisvuoteen verrattuna 3,7 prosenttia enemmän ja työttömyys ei enää kasva, joskaan se tuskin merkittävästi laskeekaan nykyisestä 4,4 prosentin tasosta, koska työttömien koulutus- ja valmiustaso ei kohtaa kysyntää. Uusia työpaikkoja synnytettiin viime vuonna lähes 12 000; näistä runsaat puolet täyttävät ulkomaalaiset, pääosin naapurimaista tulevat työntekijät. Inflaatio oli 2006 edelleen korkeahko, 2,7 prosenttia, mutta sen arvioidaan laskevan muutamalla kymmenyksellä kuluvana vuonna, muun muassa siksi, että kolmikantaneuvotteluissa sovittiin indeksikorotuksesta luopumisesta loppuvuonna 2007.

Luxemburg nousi kilpailukykyvertailussa neljännelle sijalle

Luxemburg oli vuonna 2003 sveitsiläisen IMD-tutkimuslaitoksen kilpailukykyvertailussa toisella sijalla, minkä jälkeen putosi 9. ja 10. paikalle nousten viime viikolla julkaistussa vertailussa neljänneksi, eurooppalaisista ensimmäiseksi. Eniten sijoituksen paranemiseen näyttäisi vaikuttaneen - todellinen tai sellaiseksi koettu - yritystehokkuus (business efficiency) ja hallituksen tehokkuus. Hieman yllättävältä vaikuttaa ensisilmäykseltä suhteellisen merkittävä parannus osiossa infrastruktuuri, varsinkin ottaen huomioon varsin rajoittuneet kansainväliset lentoyhteydet. Selitys lieneekin infraosioon sisällytetty monikielisyys ja kännykkätiheys. Työpaikkojen määrä suhteessa kokonaisväestöön on hyvin korkea, mutta selittyy pitkälti naapurimaista päivittäin tulevien työntekijöiden suurella määrällä (arviolta noin 130 000, kokonaisväestö 459 500, josta noin 40 prosenttia ulkomaalaisia). Hännille Luxemburg sijoittuu talouden diversifikaatiossa (42. sija 55 maasta) ja naisten osuudessa työssäkäyvistä (49. sija).

Pääministerin mukaan budjetin tulopuoli liian suhdanneherkkä

Pääministeri piti 9. toukokuuta vuosittaisen "maan tila" -puheensa, joka oli hyvin talouspainotteinen. Hän jatkoi tutulla linjallaan varoitellen, ettei julkinen talous ole kestävällä pohjalla huolimatta erittäin voimakkaasta talouskasvusta. Valtion budjetin tulopuoli on aivan liian suhdanneherkkä, ja viime vuoden budjetti on tasapainossa - budjettiministerin mukaan tuorein ylijäämälaskelma on 0,3-0,4 prosenttia - vain siitä syystä, että sijoitusrahastojen ja pääomatulojen verotus oli viime vuonna ennakoitua suurempi, koska varsinkin rahoitussektorin kasvu oli voimakas.

Talouden pohjaa laajennetaan

Hallitus yrittää saada maan talouden kasvua tukevammalle pohjalle houkuttelemalla rahoitussektorin lisäksi myös muiden alojen yrityksiä Luxemburgiin. Keskeisinä sektoreina ovat edelleen logistiikka, terveysteknologia ja erilaiset tuki- ja tietotekniikkapalvelut. Logistiikalla on nyt nimikin: EURO-HUB-Luxembourg, jota mainostetaan eri puolilla maailmaa. Hallitus kehittää muun muassa Yhdysvaltain armeijalta vapautunutta kasarmialuetta logistiikkakeskukseksi pääkaupungin liepeillä sijaitsevan lentokentän lisäksi ja parantaa maaliikenneyhteyksiä (rahtiyhteys raiteille Luxemburgista Etelä-Ranskaan). Logistiikkayritysten verokohtelua pyritään parantamaan ja sääntelyä ja hallintoa keventämään.

Joskin hallituksen sektoripainotukset näyttävät pysyneen pitkälti samoina vaikuttaa siltä, että yritysstrategiaan on tehty kurssinmuutos. Kun vielä viime vuonna puhuttiin paljon yrityspuistoista ja teknologiahautomoista sanotaan nyt, että Luxemburgiin pyritään houkuttelemaan yrityksiä, joilla on jo tuotteet kehitettyinä. Tämä lienee osoitus realismista; Luxemburgin nuoren yliopiston kehittämishuumassa korkeakoulu-tutkimus-yritystoiminta -yhteistyöstä esitetyt ajatukset eivät varmaankaan toteudu kovin lyhyellä aikajänteellä.

Ulkomaankauppaministeri korostaa vienninedistämismatkojen merkitystä

Ulkomaankauppaministeri Krecké korosti eräässä tuoreessa puheessaan vienninedistämismatkojen merkitystä ja niiden tuloksia. Noin vuoden sisällä on tehty VKE-matkat Kiinaan (valtiovierailu), Venäjälle, Ukrainaan, Yhdysvaltoihin, Singaporeen, Hongkongiin, Intiaan, Vietnamiin ja Persianlahdelle. Toukokuussa 2006 kohteina olivat Ruotsi ja Suomi. Kuluvana vuonna tehdään valtiovierailu Chileen ja Brasiliaan. Bahreinista, Dubaista, Kuwaitista ja Qatarista sanottiin haetun turismia ja investointeja Luxemburgiin, eräiden muiden matkojen tuloksena kansainväliset yritykset - Amazon, Elcoteq ja Delphi-Powertrain - ovat siirtäneet pääkonttorinsa tai avanneet toimipisteen Luxemburgissa.

Presidentti Putin vierailee ensi viikolla Luxemburgissa ja silloin kerrottaneen 800 MW kaasuturbiinivoimalan rakentamisesta Saksaan luxemburgilaisen Sotegin ja Gaspromin yhteistyönä. Tällä hetkellä Luxemburg ostaa valtaosan sähköstään markkinahintaan; tarkoituksena on lisätä omistuksessaan olevaa tuotantoa saadakseen kilowattitunnin hinnan selvästi alemmaksi.

Päästöjä pienennetään bensaturismia vähentämällä

Luxemburgin päästöjä pyritään pienentämään muun muassa bensaturismia vähentämällä: liikenteen polttoaineen hintoja nostettaneen (vain) sen verran, että myyty litramäärä vähenee, mutta valtion tulot pysyvät (suunnilleen) ennallaan. Budjettiministeri Frieden on viran puolesta huolissaan budjetin tulojen vähentymisestä, mikäli rekkaliikenne siirtyy käyttämään naapurimaiden bensa-asemia - todeten toki säästöä syntyvän Kioto-osuudessa. Asia on ECOFINissa pääministeri Junckerin käsissä, joka ei budjettiministerinsä mukaan tule blokkaamaan polttoaineiden valmisteveron nopeaakaan nostamista mikäli muut EU-maat ovat tästä yksimielisiä.

Vuotuinen ajoneuvovero muutettiin päästöpohjaiseksi kuluvan vuoden alusta, mutta se on kriitikoiden mukaan edelleen hyvin alhainen. Valtiovarainministeriön mukaan vero on "maksimaalinen", koska ero suurimman ja pienimmän päästöluokan autojen välillä on hyvin merkittävä. Luxemburgille ei siten ole ongelma jatkaa päästöverokeskustelua EU:ssa; kompromissi voinee olla minimitasosta päättäminen jättäen maksimitason kunkin jäsenmaan päätösvaltaan. Aikaisemmin Luxemburgin autoilun verotus oli EU-maiden alhaisimpia: rekisteröintiveroa ei ole lainkaan ja ajoneuvovero oli alhainen, 1. tammikuuta voimaan astuneen muutoksen johdosta nyt vuotuisessa verotuksessa ollaan lähellä keskitasoa virkamiesarvion mukaan. Uudistuksen jälkeen veron tuotto kaksinkertaistuu. Veron uusi korotus on tuskin odotettavissa ennen vuoden 2009 vaaleja.

Uusiutuvat energiamuodot

Uusiutuvat energiamuodot tulevat hallituksen mukaan kattamaan vain 8 prosenttia luxemburgilaisten energiantarpeesta vuonna 2020. Aurinkoenergian hyödyntämistä subventoidaan voimakkaasti, mutta sen osuus on pieni. Kansalaiset eivät halua tuulivoimaloita lähistölleen ja hallituksen mukaan maassa tuulee vähän - tosin aivan rajan pinnassa Saksan puolella tuulipuistoja on runsaasti. Biomassaa ei ole riittävästi, koska maa on pieni, sanoo hallitus - vai olisiko kyse muutoshaluttomuudesta? Tämä ei ainakaan vielä näytä olevan aktiivisen kehittelyn kohteena, mutta muun muassa Ruotsin ratkaisuihin ollaan perehtymässä lisätiedon saamiseksi.

Suomen suurlähetystö, Luxemburg

 

 

 

Päivitetty 31.5.2007

Takaisin ylös