Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 10.4.2007

Serbian talouden suotuisan kehityksen jatkuminen epävarmaa

Vuosi 2006 oli tunnuslukujen valossa hyvä Serbian taloudelle. Positiivista kehitystä kuvaavat bruttokansantuotteen kasvuprosentti, inflaation pitäminen ennakoitua alemmalla tasolla sekä viennin ja ulkomaisten investointien kasvu. Myönteisen kehityksen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Osaltaan tämänhetkinen epäselvä hallitukseton tila, jossa myös parlamentin toiminta on pysähdyksissä, uhkaa vaarantaa hyvän kehityksen.

Haasteena on turvata taloudelle vakaa ympäristö kehittyä. IMF kaipaa Serbialta vahvaa ylijäämäistä budjettia ja talouspolitiikan perusteellista tarkastelua ml. julkisen sektorin kulutuksen hillitseminen ja maltti ulkomaisessa lainanotossa. EBRD listaa haasteiksi muun muassa investointien ja teollisuuden kilpailukyvyn kasvattamisen, lainsäädännön implementaation tehostamisen sekä harkitun raha- ja veropolitiikan jatkamisen.

Vuoden 2006 talousluvut pitkälti kunnossa

Vuoden 2006 positiivisiin saavutuksiin Serbian talouden osalta voidaan laskea vahva kasvu, inflaation pitäminen ennakoitua alemmalla tasolla sekä viennin ja ulkomaisten investointien kasvu. Serbian bruttokansantuote on viime vuosina kasvanut keskimäärin noin 6 prosentin vuosivauhtia. Economist Intelligence Unit ennustaa Serbian bruttokansantuotteen jatkavan kasvuaan kasvaen vuosina 2007 - 2008 keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Muun muassa tiukka raha- ja veropolitiikka sekä keskeisten korkojen alentaminen johtivat vuonna 2006 inflaation pienenemiseen. Kuluttajahinnat nousivat vuositasolla 12,7 prosenttia, mikä oli huomattavasti edellisvuotta (17,3 %) vähemmän ja myös alle ennustetun tason. Ennuste vuodelle 2007 ei ole yhtä hyvä, sama pätee myös ulkomaisiin investointeihin.

Serbian ulkomaankauppa kasvoi vuonna 2006 yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, viennin kasvu oli yli 43 prosenttia ja tuonnin lähes 26 prosenttia. Serbian vienti EU:hun kasvoi 40 prosenttia ja tuonti unionista 22 prosenttia. Viennin kasvun taustalla on nähtävissä dinaarin vahvistuminen, serbialaisten viejien entistä parempi markkinoillepääsy ja markkinoiden löytäminen niin EU:ssa kuin myös alueellisesti sekä Serbian teollisuuden entistä parempi tuottavuus. Merkittävimmät Serbian viennin kohdemaat olivat vuonna 2006 Italia, Bosnia-Hertsegovina, Saksa ja Montenegro. Suurimmat vientiartikkelit olivat rautamalmi, teräs ja ei-rautametallit, kasvikset ja hedelmät sekä vaatteet. Tuontikaupan osalta Serbian suurimmat kauppakumppanit olivat vuonna 2006 Venäjä, Saksa, Italia ja Kiina. Tuotteissa tuonnin kärjen muodostivat öljy ja sen johdannaiset, ajoneuvot, maakaasu sekä teollisuuden koneet. Tuontia ruokki osaltaan kasvanut kotimainen kysyntä, jonka taustalta löytyvät muun muassa kasvanut lainanotto sekä reaalipalkkojen nousu. Vuonna 2006 solmitun entiset kahdenväliset sopimukset korvaavan alueellisen vapaakauppasopimuksen - laajennetun CEFTA:n - odotetaan entisestään lisäävän Serbian kauppaa naapureittensa kanssa. Myös WTO-jäsenyysprosessi etenee. Suuri vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin edelleen ja tulee myös lähitulevaisuudessa olemaan yksi Serbian talouden keskeisistä ongelmista.

Vahvaa talouskasvua tuki myös kasvanut ulkomaisten investointien virta Serbiaan. Vuonna 2006 Serbiaan kohdistui suoria ulkomaisia investointeja 4,4 miljardin US-dollarin edestä eli lähes yhtä paljon kuin aiempina viitenä vuotena yhteensä. Maaliskuussa 2006 hallitus hyväksyi kansallisen strategian ulkomaisten investointien lisäämiseksi (Strategy for Stimulation and Development of Foreign Investment), myös lainsäädäntöä on uudistettu mutta lakien implementointia tulee tehostaa. Keskeistä on lisätä myös kotimaisia investointeja. Osin tähän pyritään kansallisella investointisuunnitelmalla (National Investment Plan), joka määrittelee lähes 1,7 miljardin euron investoinnit vuosille 2006–2007. Toistaiseksi valtaosa ulkomaisista investoinneista on suuntautunut yksityistämisprosessin kohteisiin, ongelmana onkin uus-investointien (greenfield) vähäisyys. Suurin viime vuoden yksittäinen sijoitus oli teleoperaattori Mobi63:n osto, norjalainen Telenor maksoi yrityksestä 1,5 miljardia euroa. Näin ollen yksittäinen Telenorin sijoitus muodosti huomattavan osan Serbiaan kohdistetuista ulkomaisista investoinneista. Vaikka suurten yritysten yksityistäminen on edennyt osin odotettua hitaammin, on houkuttavimmat yritykset pian kuitenkin yksityistetty. Tulevaisuuden kiinnostavin kohde on öljy- ja kaasuyhtiö NIS. Sen sijaan esimerkiksi pankkisektori samoin on jo pitkälti yksityistetty.

Talouden positiivinen kehitys vaarantumassa?

Viime vuoden positiivisen kehityksen jatkuminen samassa suhteessa on tällä hetkellä epävarmaa. Vuoden 2007 ensimmäinen neljännes on antanut aihetta huoleen. Riskinä on, että Serbia ei pysty hyödyntämään talouden potentiaaliaan odotetulla tavalla. Serbian tulevaisuuden kannalta keskeiset, toistaiseksi ratkaisemattomat, kysymykset Kosovon statusta ja takkuilevaa EU-integraatiota koskien uhkaavat varastaa huomion tarvittavilta talousuudistuksilta. Serbian uusi hallitus on edelleen muodostamatta tammikuisten vaalien jälkeen - huonoimmassa tapauksessa edessä ovat uudet vaalit, mitkä siirtäisivät hallituksen muodostamisen pitkälle syksyyn. Maan parlamentti ei ole käytännössä toiminut kuukausiin, mikä on johtanut odotettujen lakiuudistusten (mm. yksityistämistä, ulkomaalaisia investointeja, ja restituutiota koskevat lait) pysähtymiseen - myös vuoden 2007 budjetin hyväksymisprosessi on seisoksissa ja valtion varojen käyttöä on hoidettu kolmen kuukauden väliaikaisjärjestelyllä, joka sekin on umpeutumassa maaliskuun lopussa. Mikäli epävarmuuden kausi jatkuu tai tuleva kehitys johtaa rauhattomuuteen ja epävakauteen, vaikuttaa tämä muun muassa ulkomaisten investointien virtaan - jo nyt ulkomaiset investointien tahti on selvästi hiljentynyt.

Ilman poliittisen epätietoisuuden kauttakin Serbian taloudella olisi edessään lukuisia haasteita. Maan talouden kilpailukyky on heikko. World Economic Forum listasi kilpailukykyvertailussaan (Global Competitiveness Index) Serbian vasta sijalle 87. Viime vuonna kuriin saatu inflaatio uhkaa jälleen kiihtyä - perushyödykkeiden hinnat ovat voimakkaassa kasvussa tai kasvupaineen alla ja myös julkisen sektorin menot ovat kasvaneet. Teollisuuden tuottavuutta on edelleen voimakkaasti parannettava ja ulkomaankaupan suurta alijäämää pienennettävä. Viennin kasvua on estänyt myös dinaarin keinotekoinen kalleus. Investointeja, erityisesti uusinvestointeja, on lisättävä sekä luotava investoijille ja maahan etabloituville yrityksille suotuisa toimintaympäristö ml. toimiva ja tehokkaasti implementoitava lainsäädäntö. Kehittyvä talous toisi aikanaan helpotusta myös yhteen keskeisistä nykyongelmista - työttömyyteen, jonka odotetaan jatkavan kasvuaan yksityistämisten ja tehokkuuteen tähtäävien yritysten uudelleenjärjestelyjen myötä myös lähitulevaisuudessa.

Kriittisiä huomioita Serbian talouden tulevan kehityksen osalta teki myös Serbiassa 7-15.3.2007 vieraillut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n delegaatio. IMF kehottaa Serbiaa koko talouspolitiikkansa läpikotaiseen tarkastamiseen. Serbian tulee tällä hetkellä mieluummin jatkaa maaliskuun lopulla umpeutuvaa valtion rahoituksen väliaikaisjärjestelyä toisella kolmen kuukauden jaksolla kuin hyväksyä heikkoa budjettia - vuoden 2007 budjetissa tulee pyrkiä ylijäämään. Nyt valtion budjettia erittäin voimakkaasti rasittavat ja talouden reformeja hidastavat suuret valtionyhtiöt tulee ehdottomasti yksityistää. Kansallinen investointisuunnitelma on IMF:n mukaan huonosti laadittu ja sen implementointi tulee keskeyttää, kunnes suunnitelma on uudistettu ja sisällytetty täysimääräisenä valtion budjettiin. Lisäksi IMF kiinnittää huomiota kiihtyvän inflaation uhkaan, jota ruokkivat 20–30 prosentin palkankorotukset julkisella sektorilla sekä epäonnistuminen julkisen sektorin kulutuksen hillitsemisessä. Nyt vaihtotaseen alijäämä vastaa 13 prsosenttia BKT:stä ja tätä alijäämää on paikattu ulkomaisella lainanotolla, jonka osuus BKT:stä on jo 62 prosenttia. IMF:n kannalta positiiviselle puolelle taipuu ulkomaisten lainojen osalta tosin se, että Serbia maksoi IMF:n delegaation vierailun yhteydessä viimeisen osan 978,2 miljoonan US-dollarin lainastaan järjestölle etuajassa.

Vuoden 2006 transitioraportissaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD määritteli Serbian keskeisiksi haasteiksi lisäksi seuraavat:

1) yksityistämisen ja suurten (valtion)yhtiöiden uudelleenjärjestelyjen kautta tulisi houkuttaa kaivattuja investointeja ja kiihdyttää teollista kilpailukykyä,

2) uuden lainsäädännön (ml. kilpailu- ja konkurssilainsäädäntö) tehokkaalla implementaatiolla tulee edistää yritysten suorituskykyä,

3) korkea inflaatio ja vaihtotaseen alijäämä tulee saattaa hallintaan harkitulla raha- ja veropolitiikalla reaalitaloutta vahingoittamatta.

Suomen suurlähetystö, Beograd

 

 

Päivitetty 10.4.2007

Takaisin ylös