Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
puh: 0295 350 000
Kaikki yhteystiedot | Saapumisohjeet
Uutiset, 28.9.2004

Kehitysyhteistyö palestiinalaisalueilla: Tärkeintä helpottaa ihmisten elämää

Rahoitammeko miehitystä palestiinalaisalueilla? Eikö kannattaisi sulkea apuhanat ja käyttää poliittista painostusta? Tuemmeko epäsuorasti terrorismia? Pystyykö palestiinalaishallinto todella tehostamaan toimintaansa? Näitä kysymyksiä pohdittiin palestiinalaisalueiden kehitysyhteistyöseminaarissa Helsingissä tiistaina.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vieraili Lähi-idässä tammikuussa. "Tällaiset vierailut ovat erittäin tärkeitä tiedonhankinnan kannalta", uskoo matkalla mukana ollut kansanedustaja Jari Vilén.

Hänen mukaansa tärkeintä mitä Suomi voi palestiinalaisalueilla tehdä on helpottaa tavallisten ihmisten elämää. Suomi voi Vilénin mukaan myös edistää Lähi-idän rauhansuunnitelman, tiekartan, toteuttamista parhaiten pitämällä asiaa esillä EU:n ministerineuvostossa ja muissa kokouksissa.

"En ole vakuuttunut, että Lähi-idän konflikti on tällä hetkellä riittävän korkealla EU:n asialistalla. Me voimme auttaa ihmisten elinolojen parantamisessa. Meidän on taattava rahoituksen jatkuminen", hän painottaa.

Suomalaiset tarvitsevat tietoa siitä, mitä alueella tapahtuu. "Tänään tähän on hyvä tilaisuus eduskunnassa, kun keskustelu puolustuspoliittisesta selonteosta alkaa. Vierailumme kokemukset ovat siinä hyödyksi", eduskuntaan seminaarista kiiruhtanut Vilén sanoi.

Vaikka puhumme kehitysyhteistyöstä palestiinalaisalueella, kyse on samalla laajemmasta asiakokonaisuudesta, rauhasta Lähi-idän alueella, painotti lähetystöneuvos Jarmo Syrjälä ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolta. "Suomen kehitysyhteistyö on kytköksissä Lähi-idän poliittiseen tilanteeseen."

Suomi panostaa jatkuvuuteen

Syrjälä muistutti, että apua palestiinalaisille on annettu jo ennen yhteistyötä palestiinalaishallinnon kanssa. Suomi on avustanut pitkään YK:n UNRWA-ohjelman kautta palestiinalaispakolaisia. Pakolaisapuun käytetään noin 3 miljoonaa euroa vuodessa.

Kahdenvälinen kehitysyhteistyö alkoi opetusalan hankkeella 1990-luvun puolivälissä. Siitä saadut hyvät kokemukset rohkaisivat laajentamaan tukea maankäyttöön ja vesihuoltoon.

1999 oli tärkeä vuosi yhteistyölle, koska silloin Suomi avasi yhteystoimiston Ramallahiin. "Se helpotti käytännön työtä", Syrjälä sanoo.

"Haluamme panostaa jatkuvuuteen", Syrjälä vakuuttaa. Opetusalan yhteistyö jatkuu nyt hankkeen toisessa vaiheessa. Vuosien 2002-2005 budjetti on noin 4,5 miljoonaa euroa. Opetuksen ja opetusmateriaalin tason kohentaminen sekä opetushallinnon kehittäminen ovat yhteistyön avaintekijöitä.

Myös vesihuolto- ja sanitaatiohanke on edennyt toiseen vaiheeseen. Sen budjetti vuosille 2004-2006 on 2 miljoonaa euroa.

Maankäytön osalta kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia Maailmanpankin kanssa.

Vaalit ratkaisevassa asemassa

Hallinnon on uudistettava toimintaansa tiekartan suunnitelmien mukaan, jotta sen toimintakyky säilyy, Syrjälä korostaa. "Emme ole vielä tehneet päätöstä, osallistummeko hallinnon uudistusta koskevaan rahastoon. Vaalit ovat ratkaisevassa asemassa jatkon suhteen."

"Voidaanko vaalit pitää, on tärkeimpiä kysymyksiä tällä hetkellä", sanoo myös Euroopan komission Lähi-idän yksikön päällikkö Alan Seatter. Komissio tukee riippumattoman vaalikomission perustamista. Sen tehtäviin kuuluu äänestäjien rekisteröinti ja vaalien järjestäminen. Hankkeeseen on käytetty 10 miljoonaa euroa.

"Autamme parhaamme mukaan palestiinalaishallintoa vaalien järjestämisessä, mutta ennen vaaleja on vielä paljon tehtävää ja tarvitsemme siinä yhteistyötä Israelin kanssa", Seatter tähdentää.

EU suurin avunantaja

Myös Euroopan unioni painottaa palestiinalaisten elämän helpottamista. "Työllämme on suora vaikutus ihmisten elämään", Seatter kuvaa komission työtä palestiinalaisalueilla.

Euroopan unioni on palestiinalaisalueiden suurin avunantaja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Euroopan komissio on antanut yhteensä kaksi miljardia euroa apua, ja jäsenmaat saman verran. Vuosina 2003-2004 komission kautta apua on kulkenut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhteistyön tavoitteena on tukea Israelin ja palestiinalaisten sopimuksia ja auttaa perustamaan Palestiinan valtio, avata markkinoita, edistää talousuudistuksia ja kauppaa, Seatter kuvaa toimikenttää. Muina tavoitteina on helpottaa hädänalaisten asemaa humanitaarisella avulla ja edistää ihmisten välisiä yhteyksiä.

EU:n ja palestiinalaishallinnon välinen assosiaatiosopimus, taloudellisen yhteistyön ohjelma ja Euroopan naapuruuspolitiikka ovat yhteistyön keinoja.

"Palestiinalaisalueiden yksityinen sektori on hämmästyttävän dynaaminen", Seatter kertoo. "Pienet yritykset joutuvat kuitenkin kamppailemaan selvitäkseen hengissä." EU antoikin viime vuonna 80 miljoonaa euroa kohdistettua budjettitukea yksityisen sektorin kehittämiseen ja sosiaaliturvaan.

EU tarvitsee Suomea ja muita jäsenmaita, koska ne ovat huomattavasti tehokkaampia tiettyjen hankkeiden toteuttajina kuten Suomi opetusalalla, Seatter korostaa. Jäsenmaiden ja komission kehitysyhteistyö voivat myös täydentää toisiaan.

Rahoitammeko miehitystä palestiinalaisalueilla, komission edustajalta kysytään. "Uskon, että osittain se on totta. Israelin miehittäjänä pitäisi olla vastuussa miehitysalueen asukkaiden toimeentulosta", Seatter pohtii ja jatkaa, että palestiinalaisten toimeentuloa on tuettava aiempaa tehokkaammin. Vetäytyminen merkitsisi hänen mukaansa elinolojen romahtamista. Ei ole kuitenkaan realistista odottaa Euroopan syytävän satoja miljoonia euroja alueelle ilman näkyviä tuloksia, hän sanoo.

Mitä Euroopan avulla on saatu aikaan? Julkisten varojen käyttöä seurataan entistä tiiviimmin, kun kaikki kehitysapu ohjautuu yhdelle tilille, jonka käyttöä valvoo Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Läpinäkyvyys on lisääntynyt, kun paikallishallinnon budjetti julkistettiin ensimmäisen kerran internetissä vuonna 2003. Valtiovarainministeriö vastaa kaikesta palestiinalaishallinnon palkanmaksusta. Näin myös turvajoukkojen palkat kulkevat pankkitilien kautta.

global.finland.fi

Vastuumaat:
Arabiemiraattien liitto, Bahrain, Algeria, Egypti, Israel, Irak, Iran, Jordania , Kuwait, Libanon , Libya, Marokko, Mauritania, Oman, Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi-Arabia, Syyria, Tunisia, Jemen
Postiosoite:
Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö
PL 541
00023 VALTIONEUVOSTO
Käyntiosoite:
Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö
Kruunuvuorenkatu 4
00160 HELSINKI
Sähköpostiosoite:
ALI-10@formin.fi
Director
Helena Tuuri
puh. +358 295 351581
Hallinnollinen avustaja
 
Saija Kuusinen
puh.+358 295 351571
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

Gulf -tiimi

Team Leader, Iran, United Arab Emirates, Bahrain, Qatar, GCC, Export Control
Janne Heiskanen
puh. +358 295 351039
Iraq, Saudi Arabia, Jemen, Oman, Kuwait
Matleena Virkkunen
puh. +358 295 351786
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

MEPP -tiimi

Syyrian transitiotuki
Mikko Autti
puh. +358 295351885
Libanon, Jordania, Palestiinalaisalueet, virkamiessihteerin sijainen
Pekka Marttila
puh. +358 295 350573
Team Leader, Middle East Peace Process, Israel, Palestine Territories
Marja Rosvall
puh. +358 295 351 817
Tarkastaja
 
Jenny Sjöberg
puh.+358 295 350539
Syria
Suvi Tuominen
puh. +358 295 351790
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

Pohjois-Afrikka -tiimi

Development Co-operation
Tiina Kajakoski
puh. +358 295 351570
Team Leader, Egypt, Mauritania, ENP, EU's Economic Co-operation with the Southern Neighbourhood
Claus Jerker Lindroos
puh. +358 295 351234
Algeria, Morocco, Western Sahara
Anne M Rabet
puh. +358 295 351573
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

Välimeren Unionin koordinaatio ja ENPI

Co-ordinator for the Mediterranean Union, Special Envoy in Libyan Transition Process, Arab League, MENA, WANA, OIC
Risto Veltheim
puh. +358 295 351582
Desk Officer EU-Mediterranean Coordination,ENPI-South Coordination
Rae Lumes
puh. +358 295 351572
Ministeriössä työskentelevien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@formin.fi. Skandinaaviset merkit korvataan seuraavasti: ä=a, ö=o, å=a.

Päivitetty 28.9.2004

Takaisin ylös