Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Suomen Tukholman-lähetystö talvisodan aikana

Suomen ulkomaiset edustustot saivat talvi- ja jatkosodan aikana vastatakseen niin diplomaattisista tehtävistä kuin aseidenhankinnasta, huollosta ja tiedotustoiminnastakin. Keskeisimpien joukossa oli jälleen, kuten vuosina 1917-18, Tukholman-lähetystö. 

Taustaa

1930-luvun aikana Suomea Tukholmassa edustaneilla diplomaateilla oli ollut myös poliittista kokemusta ja painoarvoa: vuosina 1928-36 Suomen lähettiläänä toimi entinen pääministeri Rafael Erich ja hänen jälkeensä valtioneuvos J. K. Paasikivi. Lokakuussa 1939 Paasikivi siirtyi kuitenkin Helsinkiin ja oli Suomen valtuutettuna Neuvostoliiton Suomelle syksyllä 1939 esittämiä vaatimuksia koskeneissa neuvotteluissa. Talvisodan syttymisen jälkeen Paasikivi nimitettiin Suomen uuden hallituksen salkuttomaksi ministeriksi, ja hänen tilalleen Tukholmaan va. asiainhoitajaksi siirtyi entinen ulkoministeri Eljas Erkko. 

Lähetystön tehtävät talvisodan aikana

Talvisodan aikana Suomen Tukholman-lähetystön diplomaattinen toiminta painottui Ruotsin kanssa käytyihin neuvotteluihin Englannista ja Ranskasta odotettujen joukkojen kauttakulkuoikeudesta. Ruotsi säilytti puolueettomuutensa, mutta se salli kuitenkin vapaaehtoisten värväyksen. Tästä tehtävästä lähetystön henkilökunta vastasi yhdessä sotilasasiamiesten ja puolustusvoimien Suomesta lähettämän erityishenkilökunnan kanssa. Myös Ruotsista saapunut materiaalinen apu Suomella oli huomattavan laajaa. 

Lähetystön kautta hoidettiin pitkälti myös kaupallisia suhteita, jotka sodan syttymiseen huonosti valmistautuneessa Suomessa olivat elintärkeitä. Puutetta oli aseistuksesta, ammuksista, bensiinistä ja elintarvikkeista. Sodanjohto arvioi Suomessa olevien varastojen riittävän vain parin kuukauden tarpeisiin. Tehtäväkentän laajuuden vuoksi Tukholman-lähetystön henkilömäärä kasvoi talvisodan aikana lähes kolminkertaiseksi, sodan päättyessä sen vahvuus oli 55 henkeä. 

Suomen ja Neuvostoliiton diplomaattiset kosketukset

Tukholma muodostui tärkeäksi paikaksi myös Suomen ja Neuvostoliiton välillä talvella 1940 käynnistetyissä diplomaattisissa yhteydenotoissa. Suomalaisten onnistui saada Hella Wuolijoen välityksellä yhteys Neuvostoliiton Tukholman-lähettilääseen Aleksandra Kollontaihin. Helmikuun lopulla Suomi sai Tukholman kautta tietoonsa Neuvostoliiton rauhanehdot. Talvisodan päättänyt rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 13.3.1940. 

Suomen ja Neuvostoliiton välinen yhteydenpito keskittyi Tukholmaan myös jatkosodan aikana. Suomen Tukholman-lähettiläänä toimi jatkosodan ratkaisuvaiheissa G. A. Gripenberg, ja Neuvostoliiton puolella keskeisessä roolissa oli jälleen Aleksandra Kollontai. Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimus solmittiin Moskovassa 19.9.1944.

Lähteet:

Nuorteva, Jussi ja Raitio, Tuire (toim.). Ulkoasiainhallinnon matrikkeli 1918-1993: osa 1. Ulkoasiainministeriö, 1993.

Osmo Jussila, Seppo Hentilä ja Jukka Nevakivi. Suomen poliittinen historia 1809-2003. WSOY, 2004. 

Päivitetty 8.6.2010

Takaisin ylös