Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Ulkoasiainhallinnon elvyttäminen ja vakiinnuttaminen sodan jälkeen

Ulkoasiainhallinnon ensimmäinen tavoite rauhan solmimisen jälkeen oli olojen palauttaminen sotaa edeltäneelle kannalle. Vanhaan malliin palattiin lähes sellaisenaan, sillä ennen lopullista rauhansopimusta ei katsottu olevan syytä ryhtyä toteuttamaan laajoja uudelleenjärjestelyjä.

Hallinnon elvyttäminen ja vakiinnuttaminen

Hallinnolliseen osastoon yhdistetty oikeudellinen osasto sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 1945. Sanomalehtiosastoa sen sijaan ei palautettu omaksi osastokseen, vaan se säilytettiin poliittisen osaston alaisena toimistona. Tämä ei suinkaan johtunut siitä, etteikö tiedotustoimintaa olisi sinänsä arvostettu. Sanomalehtitoimisto oli suurempi kuin koko muu poliittinen osasto yhteensä, mutta Suomen ulkoisen kuvan kannalta tärkeäksi koettu tiedotus haluttiin säilyttää kiinteästi osana poliittisen osaston toimintaa.

B-osastolla

UlkoasiainVälirauhansopimuksen asettamien velvoitteiden täytäntöönpanoa varten ministeriöön perustettiin ministeri Enckellin henkilökohtaisesti johtama ylimääräinen ns. B-osasto, joka jakautui diplomaattiseen eli yleiseen toimistoon ja sotilastoimistoon. Diplomaattinen toimisto vastasi suhteista Liittoutuneiden valvontakomissioon ja välirauhansopimukseen liittyvistä poliittisista ja taloudellisista kysymyksistä. Sotilaalliseen valvontaan liittyvistä kysymyksistä vastasi sotilastoimisto, jonka päällikkö oli puolustusvoimien tehtäväänsä komentama upseeri ja muukin henkilökunta puolustusvoimista tehtäviinsä määrättyjä tai tilapäisesti palkattuja. Kun Pariisin rauhansopimuksen voimaantulo syksyllä 1947 vakiinnutti Suomen kansainvälisen aseman, voitiin B-osasto lakkauttaa.

Protokollaosasto perustetaan

1940-luvun viimeisinä vuosina käynnistettiin suunnittelutyö, jonka tavoitteena oli uudistaa asetukset sekä ulkoasiainministeriöstä että ulkomaanedustuksesta. Ulkoasiainministeriöstä vuonna 1951 annetulla asetuksella ministeriöön perustettiin protokollaosasto. Ilman jaostoja toimineelle uudelle osastolle uskottiin ne tehtävät, joista vuoteen 1951 asti oli vastannut ulkovaltojen lähettiläiden esittelijä sekä hallinnolliselle osastolle kuuluneet ulkovaltojen edustustoja Suomessa koskevat kysymykset.

Pieniä muutoksia

Osastojen tehtäväkuvassa ei tapahtunut merkittävää muutosta sotaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. Kansainliiton korvasi 24.10.1945 perustettu Yhdistyneet Kansakunnat, jonka jäseneksi Suomi tuli 1955. Yhdistyneitä Kansakuntia ja kansainvälisiä järjestöjä koskevista asioista vastasi poliittiseen osastoon perustettu yksikkö. Alkuvuonna yksikön toiminnasta vastasi käytännössä vain yksi henkilö. Multilateraalisten kysymysten lisääntyessä henkilöstöä lisättiin vuoteen 1963 mennessä neljään. Kansainvälinen järjestötoiminta oli kuitenkin vasta alullaan, eivätkä kaksi ensimmäistä sodanjälkeistä vuosikymmentä vielä tuoneet tullessaan suuria muutoksia tapaan, jolla kansainvälistä diplomaattista kanssakäymistä oli totuttu hoitamaan.

Ulkoasiainministeriön organisaation muuttumattomuudesta kertoo myös sen henkilökunnan määrän pysyminen käytännöllisesti katsoen ennallaan kaksi vuosikymmentä. Ministeriön budjettiosuudenkasvu 1950-luvun noin 0,3 %:sta 1960-luvun alun 0,4%:iin ei sellaisenaankaan ollut vielä suuri ja kohdentui lähes yksinomaisesti ulkomaanedustukseen. Keskushallinnon parissa toimivan henkilöstön määrä oli vielä 1960-luvun alussa samalla tasolla kuin vuonna 1945.

Lähde: Ulkoasiainhallinnon matrikkeli

Päivitetty 8.6.2010

Takaisin ylös