Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot

Berliinin lähetystörakennukselle palkinto

Berliinin lähetystörakennuksen arkkitehtikilpailun kilpailun voitti Viiva Arkkitehtuuri Oy Kannel-suunnitelmallaan.Berliinin lähetystörakennuksen arkkitehtikilpailun kilpailun voitti Viiva Arkkitehtuuri Oy Kannel-suunnitelmallaan.

Maailman paras talo on suomalainen.Ulkoministeriö ja kulttuurivienti saivat näkyvän tunnustuksen, kun World Architecture -lehti julisti Kanteleen, Suomen Berliinin suurlähetystön talon vuotuisen kilpailunsa voittajaksi.
Suomalaisten saaman palkinnon arvoa lisää kilpailun kansainvälisyys ja korkea taso. Osanottajat tulivat yli viidestäkymmenestä maasta, joukossaan todellisia raskassarjalaisia, kuten Berliinin valtiopäivätalon restauroinut Sir Norman Foster.

Takaisin Berliiniin

Uuden lähetystörakennuksen juuret juontuvat 90-luvun alkuun ja Saksojen yhdentymiseen, jonka myötä Berliinin vaihtuminen pääkaupungiksi tuli todennäköiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaiden edustustot ovat muuttaneet Bonnista Berliiniin ja luoneet pienen buumin suurlähetystörakentamisessa.

Erikoinen tilanne loi poikkeuksellisia keskittämis- ja synergiamahdollisuuksia ja niin Pohjoismaiden keskuudessa syntyi idea yhteisestä lähetystökompleksista. Alueen yleissuunnittelusta vastasi itävaltalais-suomalainen arkkitehtipariskunta Adolf Berger - Tiina Parkkinen, kun taas kunkin maan omasta rakennuksesta järjestettiin kansalliset kilpailut. Suomessa Ulkoasiainministeriön keväällä 1996 järjestämän kilpailun voitti Viiva Arkkitehtuuri Oy Kannel-suunnitelmallaan.

Kannel

Kalevalaista perinnesoitinta muodoltaan muistuttavaa taloa luonnehtivat säyseät värit ja luonnonmateriaalit, vaatimattomuus ja yksinkertaisuus. Toisaalta toisiaan leikkaavat tilat, portaikkojen diagonaalit, ikkunaseinämät sekä "riippuvien" kokoushuoneiden kaltaiset kuriositeetit virittävät tiloja, jotka ovat virkistävän monimuotoisia ja yllätyksellisiä.

Talon upeimpana piirteenä mainitaan lähes aina paraatijulkisivun peittävä säädeltävä lehtikuusisäleikkö. Ajan kuluessa tyylikkäästi patinoituva puu tuo rakennuksen ilmeeseen lämpöä ja kokoaa kautta talon esiintyvää suomalaisen luonnon ja kulttuurin tematiikkaa.

Nicola Jackson, World Architecture-lehden päätoimittaja kehui paitsi talon onnistunutta yhdistämistä muuhun lähetystökylään ja sen kävelijäystävällisiin tiloihin myös Kanteleen muotokielen omaleimaisuutta: ”The design team from Viiva Arckkitehtuuri [sic] responded brilliantly to the overall plan with a wonderfully light, almost transparent building; clad in larch strips, like a giant wall of venetian blinds. The interior is all about light and space; shadows and opacity. The overall result is simply breath taking."

Näyteikkuna

Berliinin lähetystörakennusta voidaan ajatella myös UM:n kulttuurivientinä kohdemaihin.Berliinin lähetystörakennusta voidaan ajatella myös UM:n kulttuurivientinä kohdemaihin.

Ulkoministeriön väki on luonnollisesti ollut palkintoon äärimmäisen tyytyväinen. Ylitarkastaja Ilkka Valkama, hankkeen projektipäällikkö pitää saavutusta tärkeänä paitsi ulkoministeriölle myös koko Suomelle: "Suomen kiinteistöt maailmalla ovat aina osa julkisuusdiplomatiaa, ja nyt Berliinin suurlähetystömme saa vielä lisää näkyvyyttä. Tätä voi ajatella myös UM:n kulttuurivientinä kohdemaihin: on hienoa saada olla mukana tekemässä asemamaihin hyvää arkkitehtuuria."

Rakennuksesta on tullut myös suosittu tapaamisten ja tilaisuuksien pitopaikka.Rakennuksesta on tullut myös suosittu tapaamisten ja tilaisuuksien pitopaikka.

Samaa mieltä on Berliinin-suurlähettiläs Arto Mansala: "Suomen suurlähetystörakennus, samalla kun se on rengas suomalais-saksalaisten suhteitten kehityksessä, on pysyvä suomalaisen arkkitehtuurin ja nykytaiteen sekä muotoilun näyteikkuna.
Nopeasti maamerkiksi muodos-tuneeseen lähetystökompleksiin on suhtauduttu Berliinissä mielenkiinnolla ja innolla, mikä näkyy suurina vierailijamäärinä. Lyhyessä ajassa rakennuksesta on tullut myös mitä moninaisimpien tapaamisten ja tilaisuuksien pitopaikka", Mansala jatkaa.

UM, Weimar ja Reich

Suomalaista huippuarkkitehtuuria ei ole Saksaan juurikaan viety; poikkeuksina voidaan mainita Saarisen ja Geselliuksen jämerä kansallisromanttinen Haus Remer 1900-luvun alusta ja bauhaus-adepti Aallon funkiskerrostalo Berliinin Hansakorttelissa vuodelta 1956.

Suomen edustustot ovat harvoin olleet yhtä komeissa puitteissa kuin nyt. 1920-luvun hotelli-, kellari- ja katutasohuoneistoista päästiin kyllä melko pian Alsensstrassen uusklassisiin tiloihin, mutta talon rapistuneisuus hankaloitti jatkuvasti toimintaa. Lopulta talo määrättiin tuhottavaksi Hitlerin ja Albert Speerin kolossaalisten kaupunkisuunnitelmien tieltä ja Suomen edustusto sai vuonna 1938 siirtyä tilavampaan kiinteistöön Rauchstrasse 1:ssä Tiergartenin etelälaidalla.

Edustusto muutoksessa

Pommitus tuhosi hyväkuntoisen talon vain viisi vuotta myöhemmin, ja diplomaattiedustus, joka sodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa rajoittui konsulitoimintaan, sai siirtyä muihin, ajoittain hyvinkin onnettomiin oloihin. Kanslia-apulaisen Marja-Liisa Linkoahon mukaan 1960-luvun alun edustuston yläosa oli raunioina, se oli pommitettu. Siinä oli vain kaksi kerrosta, jotka olivat asuttavia. Kolmas ja neljäs olivat raunioina. Pelkät teräsrakenteet törröttivät, niiden päällä oli jonkinlainen katontapainen." Vuoden 1973 jälkeen, kun kaupallinen edustusto oli muuttunut suurlähetystöksi, päästiin parempiin tiloihin.

1990-luvulla etsittäessä paikkaa uudelle lähetystölle nousi esiin mahdollisuus hakea takaisin vanhaa Rauchstrassen tonttia. Rakennusyhtiön, kuntaelinten ja muitten pohjoismaiden kanssa käytyjen sitkeitten neuvottelujen tuloksena tontti saatiin suurlähetystöjen käyttöön. Kun rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1999 Suomen edustusto palasi kotikulmilleen, entistä ehompana ja kotimaisempana.

Teksti: Harri Kilpi
Kuvat: Harald Raebiger

Päivitetty 8.6.2010

Takaisin ylös