Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 9.2.2018

Kansalaisjärjestöjen ohjelmatuet vuosille 2018–2021 myönnetty

Ulkoministeriö on myöntänyt 206,8 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöohjelmille vuosille 2018–21. Niin sanottua ohjelmatukea saavat 22 järjestöä, jotka tekevät mittavaa kehitysyhteistyötä useissa eri maissa.

Ohjelmien suuruudet vaihtelevat 5,4 miljoonasta eurosta 350 000 euroon / vuosi. Tuensaajat ovat ohjelmien suuruusjärjestyksessä: Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Fida International, Plan Suomi, Suomen Punainen Risti, Crisis Management Initiative (CMI), SASK, Kepa, Pelastakaa Lapset, Suomen World Vision, Abilis-säätiö, Kansainvälinen Solidaarisuus-säätiö, WWF Suomi, Pakolaisapu, Vammaiskumppanuus, Kansalaisjärjestöjen Ihmisoikeussäätiö, Reilu Kauppa, Siemenpuu-säätiö, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo, Taksvärkki, EU-yhdistys Kehys ja Frikyrklig Samverkan.

Kaikki 22 järjestöä ovat saaneet ohjelmatukea ulkoministeriöstä aiemminkin. Puolet järjestöistä sai tukea enemmän kuin aiemmin, kuudella toimijalla tukitaso pysyi samana kuin vuonna 2017 ja viidellä järjestöllä ohjelmatuki laski suhteessa vuoteen 2017.

Yhdellekään ohjelmalle ei myönnetty koko haettua summaa. Ohjelmatuen kokonaistaso säilyy samalla tasolla kuin vuonna 2017.

Laaja kirjo teemoja

Kansalaisjärjestöt ovat ulkoministeriölle tärkeitä kumppaneita Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden edistämisessä. Useassa kohdemaassa kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut ja tehnyt kansalaisjärjestöjen työn vaikeaksi. Järjestöyhteistyö osaltaan vahvistaa kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia.

”Järjestöt toimivat myös alueilla ja aloilla, joilla julkiset ja yksityiset toimijat eivät toimi. Usein nämä ovat niitä haasteellisimpia ympäristöjä. Toiminnassa myös keskitytään heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin”, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riitta Oksanen toteaa.

Ohjelmatuen kautta rahoitettavasta työstä kaksi kolmasosaa tapahtuu vähiten kehittyneissä maissa. Maantieteellisesti ohjelmat keskittyvät vahvasti Itä-Afrikkaan, jossa suurimpia yhteistyömaita ovat Uganda, Kenia, Etiopia, Somalia, Tansania ja Etelä-Sudan. Lisäksi painottuvat Etelä- ja Kaakkois-Aasia sekä Lähi-itä.

Teemoiltaan ohjelmat vastaavat monenlaisiin kehityshaasteisiin. Niissä kehitetään työ- ja toimeentulomahdollisuuksia sekä koulutusta ja terveyspalveluja. Useassa ohjelmassa hyödynsaajina on pakolaisia ja heitä vastaanottavia yhteisöjä kehitysmaissa.

Toiminnalla pureudutaan myös muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin: köyhyyteen, yleiseen näköalattomuuteen ja katastrofikestävyyden haasteisiin. Ohjelmatukea saavissa järjestöissä on asiantuntemusta konfliktinratkaisussa ja demokratian edistämisessä.

Lisäksi ohjelmilla edistetään kestävää luonnonvarojen hallintaa. Ilmastonmuutos pyritään ottamaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Tukipäätöksissä on otettu huomioon kehityspoliittiset teemat, joihin kansalaisjärjestöt ovat omiaan tuomaan lisäarvoa. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeudet, vammaisten oikeudet, tuki ihmisoikeuspuolustajille, eri vähemmistöryhmien oikeudet, konfliktinratkaisu ja demokratiatuki.

Uudistukset käyttöön

Ohjelmatukikierros toteutettiin ensimmäistä kertaa niin, että kaikki ohjelmatukea saavat järjestöt hakivat sitä yhtä aikaa. Aiemmin kolmivuotinen tukikausi piteni samalla neljään vuoteen. Tukimuodon tavoitteita ja valintakriteerejä uudistettiin yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa tarkasteltiin ohjelman tavoitteita ja tarkoituksenmukaisuutta kehityspoliittisiin tavoitteisiin nähden, ohjelman toimintaympäristöä, toimintatapoja ja toimijoita, tulosohjausta, viestintää sekä hallintoa ja budjettia. Kokonaisharkinnassa vaikuttivat aiemmat kokemukset yhteistyöstä, omarahoituspohja sekä ohjelmakokonaisuuden suhde tavoitteisiin ja käytettävissä olevaan määrärahaan.

Tausta-aineistona hyödynnettiin järjestöjen omia raportteja ja arviointeja sekä ulkoministeriön teettämää ulkopuolista evaluointia, jossa arvioitiin järjestöjen tulosohjausjärjestelmiä ja kehitysyhteistyöohjelmia.

Ohjelmatuki on ulkoministeriön pääasiallinen tukimuoto kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Ohjelmatuki on harkinnanvaraista erityisavustusta kehitysyhteistyöohjelman toteutukseen. Seuraavan kerran ohjelmatuki on haettavissa vuonna 2021, jolloin hakukierros on määrä avata kaikille kansalaisjärjestöille.

Ohjelmatuen lisäksi ulkoministeriö myöntää valtionavustusta pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketyöhön sekä kotimaiseen viestintään ja globaalikasvatukseen. Ulkoministeriö tukee myös suomalaisten järjestöjen EU-hankkeiden kansallista rahoitusosuutta.

Ohjelmatuen saajat ja myöntösummat 2018-2021:

pdfOhjelmatuen saajat ja myöntösummat 2018-2021

Kysymyksiä ja vastauksia ohjelmatuen hakukierroksesta:

pdfKysymyksiä ja vastauksia ohjelmatuki 2017

Takaisin ylös