Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 1.2.2018
Exploring Common Solutions_banneri

Arktinen puheenjohtajuus näkyy myös merenkulkuasioissa

Anita Mäkinen työskentelee johtavana asiantuntijana Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Hän vastaa merenkulun ympäristökysymyksistä ja osallistuu ympäristösääntelyn kehitystyöhön Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) ja EU:ssa. Mäkinen toimii Trafissa myös arktisena vastuuvirkamiehenä. Ympäristönsuojelu, mukaan lukien merten suojelu, kuuluu Arktisen neuvoston perustehtäviin.

Anita Mäkinen_Trafi
Anita Mäkinen koordinoi Suomen kannat IMO:n ympäristökokouksiin. Hän on myös neuvottelut Suomen puolesta muun muassa IMO:n polaarikoodin ympäristöosion. Kuva: Trafi

Anita Mäkinen, miten Suomen arktinen puheenjohtajakausi näkyy työssäsi?

”Vuodesta 2011 olen osallistunut Arktisen neuvoston PAME-työryhmän työhön. Olen ollut laatimassa kaikkia Arctic Marine Shipping Assessmentin (AMSA) suositusten toimeenpanoraportteja vv. 2011-2017 ministerikokouksiin.”

”Toimin USA:n Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella merellistä yhteistyötä käsittelevässä määräaikaisessa työryhmässä (Task Force on Arctic Marine Co-operation) Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Suomen kaudella olen tämän työryhmän rinnakkaispuheenjohtaja yhdessä USAn Gabriel Swineyn ja Islannin Johann Sigurjónssonin kanssa.”

Suomen puheenjohtajuuskauden ajan Anita Mäkinen toimii myös  PAME-työryhmän alaisuuteen perustetun Arctic Shipping Best Practises Information Forumin puheenjohtajana. Foorumin toiminta tähtää polaarikoodin toimeenpanon tukemiseen.

 Mitä Arktinen neuvosto tekee meriyhteistyön saralla?

”Arktisen neuvoston jäsenvaltiot vahvistivat IMO:ssa yhteistyötään neuvoteltaessa polaarikoodista. Jäsenvaltioiden yhteistyö on tiivistynyt myös neuvoteltaessa alusten mustahiilipääs­töistä (Black Carbon), raskaan aluspolttoöljyn (HFO) käytön ja polttoaineeksi kuljettamisen rajoittamisesta sekä satamien vastaanottolaitteiden alueellisesta järjestämisestä.”

”PAME-työryhmässä on myös valmisteltu arktinen AIS-järjestelmä, jonka perusteella voimme satelliittien avulla seurata alusliikennettä ja sen kehittymistä arktisella alueella sekä muun muassa arvioida alusten aiheuttamia ilmapäästöjä.”

Anita Mäkinen_työryhmä_kuva Linnea Nordström
Arktisen neuvoston merellisen yhteistyöryhmän kokous järjestettiin syksyllä 2017 Helsingissä. Puhetta johtivat yhteistyössä Jóhann Sigurjónsson (vas), Anita Mäkinen ja Gabriel Swiney. Kuva: AN/Linnea Nordström

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Mitä polaarikoodilla säädellään?

”Aivan, IMO:ssa vuonna 2015 hyväksytty polaarikoodi (International Code for Ships Operating in Polar Areas) tuli voimaan 1.1.2017 turvallisuus- ja ympäristösäädösten osalta. Alusten miehitykseen ja miehistön pätevyyksiin liittyvät määräykset tulevat voimaan ensi kesänä.”

Polaarikoodi koskee aluksia, jotka purjehtivat koodissa määritellyillä polaarialueilla sekä arktisilla että antarktisilla vesillä ja joilla on niin sanottu SOLAS-todistus­asia­kirja.

Polaarialueella purjehtimisessa paljon riskejä

”Polaarialueilla purjehti­miseen liittyy merkittäviä riskejä. Näiden merialueiden kartoitus on puutteellista, ilmasto on ankara (mm. alhainen lämpötila ja jääolosuhteet), kommunikaatio- ja navigointi­järjestelmien toimivuus luovat haasteita merenkululle, alusten miehistöillä on usein vähäinen kokemus purjehtimisesta jäissä ja yleensä polaarialueilla jne.”

”Myös pelastus- ja öljyntorjuntatoimet ovat vaikeita pitkien etäi­syyksien takia. Polaarikoodin tavoite onkin parantaa polaarialueilla purjehtivien alusten turvallisuutta ja vähentää näillä alueilla purjehtivien alusten haitallista vaikutusta ympäristölle.”

Polaarikoodissa annetaan polaarialueilla purjehtiville aluksille muita merialueita tiukempia turvallisuus- ja ympäristö­mää­­räyksiä. Samoin koodissa annetaan miehistön koulutusta ja pätevyyksiä koskevia säännöksiä.

Polaarikoodi koostuu kahdesta osa-alueesta: turvalli­suus­asioista ja ympäristöasioista. Molemmat osat jakautuvat edelleen pakollisiin määräyksiin ja vapaaeh­toisiin suosituksiin.

Polaarikoodilla lisää turvallisuutta

”Polaarikoodin turvallisuusmääräykset sisältävät esimerkiksi polaarialueilla purjehtivien alusten rakenteita, vakavuutta, vuotovakavuutta, koneistoja, paloturvallisuutta, pelastuslaitteita, navigointilaiteita, radio­laitteita, turvallista operointia sekä miehistön koulutus- ja pätevyys­vaatimuksia koskevia säännöksiä.”

”Polaarialueilla purjehtivien alusten tulee olla riittävästi jäävahvistettuja purjehdittaessa jääpeitteisillä alueilla, sekä täyttää muut koodin tekniset vaatimukset."

"Alukselle tulee laatia niin sanottu Polar Water Operational Manual (PWOM), jossa annetaan tarkemmin tietoa aluksen operointikyvystä ja -rajoituksista. Aluksen operointirajoitukset on myös esitettävä aluksen polaarikooditodistusasia­kirjassa.”

Tiukempia ympäristömääräyksiä

”Polaarikoodin ympäristöasioita koskevassa osassa säännökset antavat nykyistä MARPOL-yleissopimusta tiukempia ympäristömääräyksiä koskien muun muassa öljyn ja öljyisten vesien ja kemikaalien tai niiden seosten päästämistä mereen. Näiden aineiden päästöille on täyskielto polaarikoodissa määritellyillä arktisilla vesillä. Tämä on tiukempi määräys kuin Itämerellä. ”

”Myös alusten käymäläjätevesien ja kiinteiden jätteiden mereen päästämistä mannerjään tai jäänreunaa läheisyydessä säännellään tiukemmin polaarialueilla.”

”Ympäristöosio sisältää myös suositusluonteisia ohjeita koskien myrkyttömien biohajoavien tai vesipohjaisten voiteluaineiden käyttöä aluksen vedenalaisissa rakenteissa, painolastivesi­yleissopimuksen toimeenpanoa ennen sen voimaantuloa ja biofouling-kasvustojen minimoimista jääolosuhteissa.”

Suomalaisaluksia Grönlannista Etelämantereelle

”Suomen lipun alla purjehtivat alukset, jotka on vahvistettu suomalais-ruotsalaisten jääluokkien mukaisesti, ovat liikennöineet jääolosuhteissa arktisilla alueilla mm. Grönlantiin, Venäjän pohjoisiin satamiin ja Koillis­väy­län kautta Kaukoitään. ”

”Tämän lisäksi suomalaiset alukset ovat purjehtineet myös Etelämantereel­le.”

Helsingissä polaarikoodikonferenssi helmikuussa

”Suomelle polaarikoodin toimeenpano on tärkeätä ja siitä syystä Trafi järjestää osana Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakauden ohjelmaa kansainväli­sen polaarikoodikonferenssin ”International Conference on Harmonized implementation of the Polar Code” Helsingissä 22. helmikuuta." 

Konferenssin pääpuhujia ovat  IMOn pääsihteeri Kitack Lim ja Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas

Polaarikoodikonferenssiin voi ilmoittautua Trafin nettisivuilla www.trafi.fi/en/polarcode1year  9.2.2018 mennessä.

Tämä dokumentti

Päivitetty 1.2.2018

Takaisin ylös