Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 27.1.2018

Sveriges sak är vår

Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö on suhteellisen uusi, mutta tärkeä luku maidemme yhteistyössä, kirjoittaa ulkoministeri Timo Soini Dagens Nyheterissä 27. tammikuuta 2018.

Suomen ja Ruotsin suhde on monella tavalla ainutlaatuinen – olimmehan pitkään samaa jakamatonta maata. Suhteemme on enemmän kuin naapuruutta. Ruotsissa asuu arviolta 750 000 suomalaistaustaista henkilöä ja maidemme taloudet kehittyvät yhä vahvemmin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Suomelle historiallinen yhteys Ruotsiin on vaikuttanut keskeisesti siihen, millaiseksi lainsäädäntömme ja hallintomme on muovautunut. Tämä on puolestaan ankkuroinut Suomen vahvasti Pohjoismaiseen viitekehykseen, mikä on tärkeä myönteinen lähtökohta myös ulkopoliittiselle toiminnallemme. Sota-ajoista muistamme hyvin Ruotsin kansalaispiireissä vallinneen tahtotilan, Finlands sak är vår.

Venäjän toiminnan takia Eurooppa on vuodesta 2014 ollut uudessa turvallisuustilanteessa. Näissä olosuhteissa Suomen ja Ruotsin läheinen yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän pitää jatkossakin perustua sopimiselle ja yhteistyölle, ei voimankäytölle ja sanelulle. Emme halua, että Ukrainan konfliktista tulee ns. uusi normaali.

Suomi on Venäjän välitön naapuri ja tämä muodostaa meille pysyvän tekijän. Olemme pitkään toimineet Venäjän suhteen tavalla, jossa yhdistyvät päättäväisyys ja vuoropuhelu. Pidämme kiinni periaatteistamme, mutta olemme valmiita keskustelemaan asioista suoraan. Tämä on ollut kestävä lähestymistapa.

Venäjän kehityksestä on syytä olla huolissaan. Sen talous on kapealla pohjalla, kun se on niin riippuvainen fossiilisesta energiasta. Oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta ovat heikkoja. Meillä on intressi vakaassa Venäjässä, mutta näillä eväillä näkymät ovat pitkässä juoksussa heikot.

Uusi turvallisuustilanne on nostanut ns. kovan turvallisuuden perustekijät etualalle. Suomi on aina panostanut uskottavaan puolustukseen, mutta emme tee sitä sillä ajatuksella, että turvallisuus olisi vain puolustusta. Sen rinnalle tarvitaan aktiivista ulkopolitiikkaa.

Ukrainan kriisin takia joudumme rakentamaan Euroopan turvallisuutta uudestaan. Kun luottamus on mennyt, niin sitä ei palauteta helposti. Ja tässä meidän pitää olla selkeitä – ei ole kysymys siitä, että tehtäisiin kompromisseja Ukrainan tai Euroopan kustannuksella, vaan kansainvälistä oikeutta pitää noudattaa tinkimättä. ETYJ:in periaatteista on pidettävä kiinni.

Sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän kunnioittaminen on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakiviä, ja tämä korostuu tänään entistäkin vahvemmin Emme kaipaa vahvemman oikeutta tai viidakon lakeja, vaan oikeudenmukaista ja ennustettavaa toimintaympäristöä.

Suomi ja Ruotsi hyötyvät siitä, että turvallisuuspoliittiset perusratkaisumme ovat samansuuntaiset. EU-jäsenyys on meille yhteinen ja perustavanlaatuinen valinta. Kehitämme Euroopan unionia turvallisuusyhteisönä. EU:n puolustuspoliittisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää, koska Euroopan pitää panostaa enemmän omiin kykyihinsä.

On Suomen ja Ruotsin etu, että EU kykenee vastaamaan paremmin aikamme turvallisuushaasteisiin. Se koskee myös äärimmäisiä tilanteita, kuten sotilaallista hyökkäystä. Lissabonin sopimuksen ilmaiseman solidaarisuuden pitää olla todellista ja konkreettista.

Teemme yhdessä läheistä yhteistyötä Naton kanssa. Tämä nk. 29+2 –yhteistyö vastaa hyvin aikamme tarpeita, koska jaamme Naton kanssa saman turvallisuusympäristön. Suomi korostaa molemminpuolista etua tämän yhteistyön lähtökohtana.

Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö on suhteellisen uusi, mutta tärkeä luku maidemme yhteistyössä. Se on edennyt erinomaisesti. Kyse on kahden samanmielisen maan syvälle menevästä yhteistyöstä, joka kattaa kaikki olosuhteet. Olen useaan otteeseen sanonut, että en näe tarvetta määritellä tälle yhteistyölle rajaa tai pääteasemaa. Se kulkee luontevaa polkuaan.

Yhteistoiminta Euroopan turvallisuutta koskevissa asioissa on meille itsestään selvää. Yhteiseen perinteeseemme on aina kuulunut se, että turvallisuus on enemmän kuin puolustusta. Puolustuspoliittinen yhteistyö tarvitsee rinnalleen Suomen ja Ruotsin vahvan ulkopoliittisen yhteistyön. Siihen on hyvät edellytykset, sillä jakamamme perusarvot heijastuvat myös usein yhteneväisinä näkemyksinä keskeisissä kansainvälisissä kysymyksissä Tunnemme toisemme, luotamme toisiimme, ja hyödynnämme sitä, että äänemme kantaa yhdessä kauemmas.

Ulkopoliittisen yhteistyön on tärkeää ulottua myös turvallisuuden perustekijöihin kuten konfliktien ennaltaehkäisyyn, rauhanrakentamiseen ja monenvälisen kansainvälisen järjestelmän puolustamiseen. Vaikuttaminen Yhdysvaltojen politiikkaan on tärkeässä asemassa ja uskon, että parhaisiin tuloksiin pääsemme toimimalla yhdessä Pohjoismaina.

Siksi on tärkeää, että työskentelemme entistä päättäväisemmin Suomen ja Ruotsin ulkopoliittisen yhteistyön vahvistamiseksi. Tässä minulla on ollut ilo tehdä läheistä yhteistyötä ruotsalaisen kollegani Margot Wallströmin kanssa. Tyylieroja meillä toki on, mutta yhteisymmärrys perusasioista on syvää. Ruotsi on Suomelle luontevin ja tärkein yksittäinen kumppani ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Timo Soini

Suomen ulkoministeri

Tämä dokumentti

Päivitetty 31.1.2018

Takaisin ylös