Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 5.12.2017

EU:n ja Kanadan välisestä vapaakauppasopimuksesta uusia markkinamahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille

Ulkoministeriö on teettänyt valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella (VATT) selvityksen EU:n ja Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) taloudellisista vaikutuksista. Selvityksen mukaan sopimus hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria suomalaisyrityksiä.

CETA on EU:n tähän saakka solmimista kauppasopimuksista kunnianhimoisin ja avaa suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia. Sopimus pyrkii poistamaan erityisesti sellaisia kaupanesteitä, jotka ovat nostaneet viennin kiinteitä kustannuksia ja vaikeuttaneet täten erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientiä ja markkinoille pääsyä. VATT arvioi selvityksessään sopimuksen hyödyttävän näitä yrityksiä eniten. Tähän asti suomalaisten pk-yritysten tavara- ja palveluvienti Kanadaan on ollut vähäistä.

Kasvua erityisesti palvelukauppaan

Sopimus vapauttaa palvelukauppaa ja julkisia hankintoja kattavasti. Selvityksen mukaan tällä on Suomelle todennäköisesti myönteisiä vaikutuksia, koska viime vuosina 30–50 % Suomen viennistä Kanadaan syntyneestä kotimaisesta arvonlisäyksestä on tullut palveluiden viennistä.

Tähän asti Kanadan markkinoilla on toiminut lähinnä suurempia suomalaisia yrityksiä. Näidenkin odotetaan hyötyvän sopimuksesta, mutta suhteellisesti pk-yrityksiä vähemmän. Palvelukaupan kasvun lisäksi Suomen ja Kanadan välisten kauppavirtojen arvioidaan yli kaksinkertaistuvan moottoriajoneuvojen ja muiden kuljetusvälineiden kaupassa. Merkittävää kasvua odotetaan myös metalli- ja elektroniikkateollisuudessa. Suhteutettuna näiden alojen koko vientiin maailmanmarkkinoille muutokset ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä.

Kokonaisvaikutukset maltillisia mutta positiivisia

Suomen koko taloudelle CETA:n vaikutuksien arvioidaan olevan vähäisiä mutta positiivisia. Sopimuksen vaikutus bruttokansantuotteeseen on noin 0,04 %, mikä on hieman korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä johtuu siitä, että monet Suomen tärkeimmistä vientituotteista Kanadaan kuuluvat arvioiden mukaan sopimuksesta eniten hyötyviin tuoteryhmiin. Viime vuosina Suomen viennistä Kanadaan syntynyt kotimainen arvonlisäys on vastannut noin 0,2–0,3 % Suomen bruttokansantuotteesta.

Suomi tukee sääntöihin pohjautuvaa kaupan vapauttamista ja pitää vapaakauppasopimusta Kanadan kanssa tärkeänä etappina tässä. Tällä hetkellä CETA on ratifioitavana EU-maiden parlamenteissa, ml. Suomen eduskunnassa. Sopimusta alettiin väliaikaisesti soveltaa 21.9.2017. Ulkoministeriö kannustaa yrityksiä aktiivisesti hyödyntämään sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia jo nyt.

Selvityksen tulokset julkistettiin 5.12.2017. Selvitys löytyy kokonaisuudessaan VATT:n sivuilta.

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.12.2017

Takaisin ylös