Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Uutiset, 17.11.2017

Ulkoministeri Soinin koulukiertue alkoi Tikkurilasta – nuoret avainroolissa radikalisaation ehkäisemisessä

Ulkoministeri Timo Soinin väkivaltaisen radikalisaation ehkäisyyn keskittyvä koulukiertue lähti liikkeelle valtakunnallisten Ahtisaari-päivien yhteydessä torstaina 16.11. Vantaan Tikkurilan lukiolta. Koulukampanjan tarkoituksena on herättää nuorten keskuudessa keskustelua sekä kriittisyyttä radikalisaatiota koskeviin teemoihin liittyen.

Tikkurilan lukion auditorioon saapui oppilaista sekä opettajista koostunut 300-päinen yleisö, valmiina kuulemaan, keskustelemaan sekä oppimaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinoista ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista.

Ulkoministeri Timo Soini aloitti radikalisaation ehkäisyyn keskittyvän koulukiertueen Tikkurilan lukiolta. Kuva: Kimmo Räisänen
Ulkoministeri Timo Soini aloitti radikalisaation ehkäisyyn keskittyvän koulukiertueen Tikkurilan lukiolta. Kuva: Kimmo Räisänen

Viime vuosien turvallisuuspoliittiset tapahtumat sekä meillä että maailmalla, ovat herättäneet laajalti huolta. Kauhistuttavat terroriteot ovat kuitenkin vain yksittäisiä tekoja, joiden taustalla voidaan havaita laajempia ilmiöitä. Juuri näihin ilmiöihin tulisi päästä käsiksi, jotta väkivaltaista radikalisaatiota saataisiin vähennettyä.

Globalisaation myötä niin hyvät kuin huonotkin vaikutteet leviävät vaivatta yli valtioiden rajojen. Nuoret ovat radikaaleille ajatusvirroille erityisen alttiita, ja tätä erinäiset toimijat saattavat käyttää myös hyväkseen. Nuorten asema radikalisoitumisen ehkäisyssä nouseekin näin ollen merkittävään asemaan.

Määritellessään radikalisaatiota ulkoministeri Timo Soini pohti termin sisältöä. Mitä radikaali tarkoittaa? Radikaalit ajatukset eivät ministerin mielestä ole itsessään vääriä. Yhteiskunnassa on hyväksyttävä erilaisia näkemyksiä ja dialogi eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa on tervetullutta ja myös suotavaa.

”Kuitenkin siinä vaiheessa kun katoaa ymmärrys ja sieto ihmisiä kohtaan, jotka ajattelevat eri tavalla, voidaan puhua radikalismin haitallisuudesta”, Soini toteaa.

Moninaiset syyt väkivaltaisen radikalisoitumisen taustalla

Radikalisoituminen on nykypäivän viesti- ja kommunikaatioteknologian avulla helpottunut huomattavasti. Kukaan ei kuitenkaan radikalisoidu ilman syytä. Vaikuttimiksi Soini nosti esiin yhteiskunnan ohella jokaisen henkilökohtaiset ominaisuudet. Yksilö voi kokea ennen radikalisoitumistaan näköalattomuutta sekä toivottomuutta omassa henkilökohtaisessa elämässään.

Usein väkivaltaiseen radikalismiin taipuvat organisaatiot tarjoavat vääryyden kokemuksiin helppoja ja nopeita vastauksia, jotka eivät ole kuitenkaan kestäviä. On ilmiselvää, ettei yksilön henkilökohtaista heikkouden tilaa saisi kukaan ulkopuolinen käyttää hyväkseen.

Tikkurilan lukion oppilaita ja rehtori Ari Ranki ulkoministeri Soinin kanssa. Kuva: Kimmo Räisänen
Tikkurilan lukion oppilaita ja rehtori Ari Ranki ulkoministeri Soinin kanssa. Kuva: Kimmo Räisänen

Miten yksittäiset henkilöt kokisivat olevansa osa yhteiskuntaa niin, ettei radikalisoitumisen riskiä olisi? Ensimmäiseksi Soini nosti esiin naisten aseman yhteiskunnassa. Tyttöjen ja naisten koulutus ja voimaannuttaminen ovat tärkeitä: ne vähentävät köyhyyttä sekä lisäävät yhdenvertaisuutta.

Soini tähdensikin, että maailmanlaajuisesti tulisi ymmärtää naisten ja tyttöjen laiminlyönnin vaikuttavan negatiivisesti kunkin valtion yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Omaan asiaansa uskominen ei tarkoita sitä, ettei anna muille samaa oikeutta

Soini korosti keskustelussa myös oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvoinen kohtelu ja oikeudenmukainen yhteiskunta on taattava, oli kyseessä sitten taloudelliset tai sosiaaliset tekijät.

Taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen kestävällä tavalla niin, että heikossa asemassa olevalle tarjotaan todellinen mahdollisuus päästä köyhyydestä, on ensiarvoisen tärkeää. Samalla yhteiskunnan tulee Soinin mukaan tarjota nuorille tasavertaiset mahdollisuudet työntekoon ja koulutukseen. Juuri osallistaminen toimii avainasemassa, väkivaltaista radikalisoitumista ehkäistäessä.

Ihmisoikeuksia edistämällä – niin meillä kotimaassa kuin kansainväliselläkin tasolla – turvataan yksilöille oikeudenmukaiset ja reilut lähtökohdat. Syrjinnälle ja rasismille ei ole tilaa yhteiskunnassa, jonka yksilö pystyy kokemaan omakseen.

Rauhaa ei saavuteta sotimalla vaan sopimalla

Väkivaltaisen radikalisaation ehkäisyssä tärkeään rooliin nousevat myös siviili- ja sotilaskriisinhallinta.

”Täällä länsimaissa saatamme ajatella, että me olemme terrorin ensimmäisiä uhreja, vaikka todellisuudessa kriisimaiden maltilliset paikalliset ottavat vastaan voimakkaimmat ja toistuvimmat iskut”, Soini kommentoi korostaessaan kriisinhallinnan tärkeyttä.

Soini tähdensi kriisinhallinnan erityistä roolia yhteiskuntarauhan sekä oikeudellisen kohtelun takaajana. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan hillitseminen luo pohjan pysyvälle rauhalle. On muistettava, ettei kaiken kriisinhallinnan tule missään nimessä olla pelkästään sotilaallista.

Tilaisuuden lopuksi lukiolaiset saivat esittää ulkoministerille kysymyksiä. Kuva: Kimmo Räisänen
Tilaisuuden lopuksi lukiolaiset saivat esittää ulkoministerille kysymyksiä. Kuva: Kimmo Räisänen

Lopuksi pallo heitettiin yleisölle: mitä voi itse tehdä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi? Toisten ihmisten kuunteleminen, auttaminen ja reagoiminen tarpeen tullen nousivat merkittävään asemaan. Henkilökohtaisella panoksella voi kyetä vaikuttamaan ratkaisevastikin toisen syrjäytymis- tai radikalisoitumisriskiin.

”Mene väliin, vaikuta ja reagoi. Pelolle ei myöskään tule antaa valtaa, sillä se on niin kauan mukana kuin sen antaa vain olla”, Soini totesi lopuksi.

Ulkoministeri Soinin kouluvierailut jatkuvat loppuvuonna sekä ensi vuoden puolella.

Christa Haag

Kirjoittaja toimii korkeakouluharjoittelijana ulkoministeriön ajankohtaisviestinnässä.

Päivitetty 27.11.2017

Takaisin ylös