Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 1.11.2017 | Suomen suurlähetystö, Riad

Arvonlisäverotus voimaan Saudi-Arabiassa tammikuussa 2018

Saudi-Arabia ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron vuoden 2018 alusta lukien GCC:n kehyssopimuksen mukaisesti. Valtion tavoitteena on luoda vakaa ja ulkoisia häiriöitä hyvin sietävä rahoituskanava tilanteessa, jossa perinteisesti öljyviennillä menonsa kattava valtio vastaa muuttuvan maailman asettamiin haasteisiin. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen on alkanut ja kestää joulukuun puolivälin tienoille.

Laaja-alaisen arvonlisäverotuksen aloittamisen haasteita ovat verohallinnon valmius organisoida laaja-alainen veronkeruu, yritysmaailman valmius organisoida toiminta omalla tahollaan sekä kuluttajien reaktio äkkinäiseen hintojen nousuun.

Suomalaisyrityksille veron käyttöönotto voi tarkoittaa epäselvyyttä jo käynnissä olevien projektien hinnoittelusta. Viranomaisten käytäntöjen vakiintuminen vienee aikansa.

Maisemakuva Riadista
Maisemakuva Riadista. Kuva: Vilma Peltonen, Suomen Riadin-edustusto

Mistä on kyse?

GCC-sopimuksen mukaisesti Saudi-Arabia valmistautuu arvonlisäveron voimaantuloon tammikuun alusta lukien. Vision 2030 -uudistusohjelman talouteen liittyvien uudistusten lisäksi valtio pyrkii kasvattamaan vaihtoehtoisia tulonlähteitä kompensoidakseen öljyn alentuneen hinnan vaikutuksia valtion budjetissa. Arvonlisäverotus luo valtiolle tasaisen tulonlähteen, jolla on hyvä sietokyky maan ulkopuolisille epävakaustekijöille. GCC-sopimuksen mukaan arvonlisäveron oli määrä astua voimaan samanaikaisesti kaikissa maissa, mutta muiden GCC-maiden osalta arvonlisäveron käyttöönotosta ei ole vielä varmuutta.

Saudi-Arabian verohallinto (The General Authority of Zakat and Tax, GAZT) julkaisi 29. elokuuta 2017 arvonlisäverotusta koskevan säädöskokoelman, joka on jatkoa heinäkuussa julkaistulle arvonlisäverolaille. Säädökset, laki ja yhtenäistetty GCC-maita koskeva kehyssopimus vievät Saudi-Arabiaa kohti laaja-alaista arvonlisäveron käyttöönottoa tammikuussa 2018. Arvonlisäveron suuruudeksi on määritelty 5 prosenttia. Arvonlisävero koskee myös maahantuotavia tuotteita.

Tällä hetkellä tavalliseen kansalaiseen kohdistuvia suoria tai epäsuoria veroja kannetaan Saudi-Arabiassa vähänlaisesti. Maassa on yritysvero, jonka suuruus vuonna 2017 on 20 prosenttia. Myös ulkomaan kansalaisten investoinneistaan saamia tuottoja verotetaan. Saudi-investoijat maksavat sitä vastoin zakat-almuveroa.

GCC-kehyssopimus takaa verovapauden tietyille hyödykkeille kaikissa kuudessa GCC-jäsenmaassa. Verovapaita ovat esimerkiksi vientituotteet GCC-maiden ulkopuolelle, lääkkeet sekä jotkin arvometallit (investment metals). Jäsenmailla on oikeus itse määritellä verovapaus joidenkin hyödykkeiden osalta. Saudi-Arabiassa arvonlisäverotus saatetaan kuitenkin voimaan hyvin laaja-alaisesti.

Mitkä hyödykkeet ja palvelut ovat veronalaisia?

Rahoituspalvelut ovat arvonlisäverollisia, jos ne perustuvat kiinteään tariffiin. Marginaaliperusteiset rahoituspalvelut eivät ole arvonlisäveron piirissä. Vakuutukset ovat pääosin arvonlisäverollisia henkivakuutuksia lukuun ottamatta. Kaikki elintarvikkeet ovat arvonlisäverollisia. Terveys- ja koulutuspalvelut ovat arvonlisäverollisia lukuun ottamatta julkishallinnon tarjoamia palveluita. Kiinteistöihin liittyvät hyödykkeet ovat pääosin arvonlisäverollisia asunnonvuokrausta lukuun ottamatta. Myös paikallisliikenteen palvelut, öljy ja kaasu ovat arvonlisäverollisia.

Arvonlisävero koskee myös maahantuontia. Tämänhetkisen tiedon perusteella vero maksetaan siihen GCC-maahan, johon kauppatavara ensimmäisenä tuodaan. Monet maahantuontiin liittyvät asiat ovat kuitenkin vielä toistaiseksi epäselviä.

Pitkäaikaisten projektien osalta arvonlisävero tulee mahdollisesti vaikuttamaan jo olemassa oleviin sopimuksiin, mutta tästä ei ole vielä täyttä selvyyttä ja ensimmäiset kuukaudet veron käyttöönoton jälkeen voivat olla varsin sekavia.

Välittömät toimenpiteet

Kaikkien Saudi-Arabiassa liiketoimintaa harjoittavien tahojen on välittömästi arvioitava arvonlisäverollinen liikevaihtonsa ja rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi 20. joulukuuta 2017 mennessä. Tammikuusta 2018 lähtien yritysten on sisällytettävä arvonlisäveron osuus laskuihin ja liitettävä oheen säännösten mukaiset arvonlisäveroon liittyvät tiedot. Arvonlisävero koskee ainoastaan yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 375 000 SAR vuodessa (85 000 EUR). Yritykset, joiden liikevaihto on alle 1 000 000 SAR vuodessa, ovat vapautettuja tammikuuhun 2019 asti, koska verohallinnon arvion mukaan uusien säädösten käyttöönotto on näille yrityksille varsin haastavaa.

Säädöskokoelma määrittelee myös erinäisiä arvonlisäverovähennyksiin oikeutettuja hankintoja, joihin eivät kuitenkaan kuulu esimerkiksi viihde- tai cateringpalvelut eikä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun auton hankinta.

Arvonlisäverovelvoitteiden noudattamiseen liittyvä valvonta kuuluu verohallinnolle. Tähän kuuluvat esimerkiksi arvonlisäverovelvollisten tiedonantovelvollisuus sekä verohallinnon määräämät tarkastukset. Verohallinnolla on oikeus suorittaa arvonlisäveroihin liittyviä tarkistuksia viisi vuotta verokauden jälkeen.

Seuraukset ja vaikutukset talouteen

Arvonlisäveron lanseeraus tulee nostamaan hintoja ensi vuoden alusta laaja-alaisesti. Hintojen nousuun vaikuttavat myös subventioiden leikkaukset. Polttoaineen subventiota alennetaan jo toiseen kertaan marraskuussa 2017, jolloin litrahinta nousee 80 prosenttia 0,90 rialista 1,62 rialiin. Myös sähkön ja veden subventioita on leikattu. Laaja-alaisten hinnankorotusten vuoksi kansalaisiin kohdistuva kustannustason nousu ei heijastu tulopuolelle, minkä vuoksi ostovoiman ennustetaan jatkossa heikkenevän. Toimenpiteiden odotetaan myös kasvattavan inflaatiota ja vähentävän kuluttajakysyntää.

Arvonlisäveron lanseeraukseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Verohallinto GAZT:n valmius organisoida laaja-alainen verollepano ei ole itsestäänselvyys. Ei ole myöskään varmuutta siitä, miten yhteistyökykyisiä yritykset ovat verohallintoa ja arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröitymistä kohtaan maassa, jossa ei ole totuttu siihen, että valtio ottaa osansa melkein jokaisen maksutapahtuman yhteydessä. Myös kuluttajien reaktio arvonlisäverotukseen, subventioiden laskuun ja yleiseen hintatason korotukseen jää nähtäväksi. Odotettavissa on muutaman kuukauden ajan sekavampi käyttöönottovaihe, ennen kuin käytännöt vakiintuvat ja viranomaiset ovat omaksuneet uudet prosessit.

Päivitetty 1.11.2017

Takaisin ylös