Merikasarmi, PL 176, 00023 Valtioneuvosto
Vaihde: 0295 16001
Kaikki yhteystiedot
Edustustojen raportit, 28.10.2017 | Suomen suurlähetystö, New Delhi

Intian talouskasvu yskii

Intian talouskasvun hidastuminen on saanut vaatimaan vuoroin elvytystä ja toisaalta rakenneuudistusten nopeuttamista.

Modin hallituksen toteuttamien seteli- ja verouudistusten syyttäminen taantumasta (>7 prosentin kasvuluvuista 5,6 prosenttiin) on luonnollista, mutta argumentointi ei kestä edes seuraaviin vaaleihin.

Sitä vastoin kritiikki hallituksen kärkihankkeiden hidasta etenemistä kohtaan on perusteltua. Erityisesti liiketoiminnan helpottaminen, byrokratian purku ja talouden avaaminen etenevät hitaasti tai jopa ottavat takapakkia.

Kasvun hidastumisen syntipukit

Intian viimeaikainen slogan ”nopeimmin kasvavana G20-maana” on kärsinyt kolauksen maan talouskasvun notkahdettua vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä rutkasti alaspäin. Totutuista päälle seitsemän prosentin kasvuluvuista (ja tavoitteena olevasta 9 – 10 % kasvuvauhdista) on viimekuukausina tultu alle kuuden prosentin (syyskuussa 5,6 %) bruttokansantuotteen (BKT) kasvuprosenttiin. Koko vuoden ennusteissa osa rahoituslaitoksista arvioikin Kiinan palaavan ykköspaikalle maailman nopeimmin kasvavana suurena taloutena. Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF) laski tuoreimmassa ennusteessa Intian kuluvan vuoden kasvua puoli prosenttiyksikköä 6,7 prosenttiin ja ensi vuodelle 7,4 prosenttiin (vuoden 2016 viralliset kasvuluvut olivat 7,1 %). Kun samaan aikaa IMF lupaa Kiinalle 6,8 prosentin kasvua tälle vuodelle, on psykologisesti merkittävä 0,1 prosentin ero ratkaiseva kumpi maa liputtaa itseään nopeimmin kasvavana G20 –maana.

Sisäpolitiikassa kriittiset äänenpainot pääministeri Narendra Modin hallintoa kohtaan ovat kasvaneet. Erityisesti viime vuoden kaoottisesti toteutettua seteliuudistusta ja kuluvana kesänä käyttöönotettua maanlaajuista tavara- ja palveluveroa (Goods and Services Tax, GST) on syytetty talouskasvun hidastumisesta. Hieman analyyttisemmät kriitikot sitä vastoin ovat keskittyneet hallituksen kärkihankkeiden – kuten Make in India, Digital India ja Smart Cities – sekä liiketoiminnan sujuvoittamis- ja byrokratian karsimispyrkimysten hitaaseen etenemiseen. Modin hallituksen talouskuria, harmaan talouden torjuntaa ja kaupan ja investointien asteittaista vapauttamista ajavien tahojen vastapainoksi on muodostunut yhä äänekkäämpi elvytystä ja kotimaisen elinkeinoelämän tukemista (ja protektionismia) vaativa joukko. Talouden kehittämisen lisäksi kyse on vähintään yhtä paljon poliittisesta kilpailusta jo tulevia vaaleja silmälläpitäen kuin myös vahvojen elinkeinoelämän ryhmittymien edunvalvonnasta.

Neljännesvuosittaisten kasvulukujen pohjalta Intiassa on liian aikaista arvioida talouden pidempiaikaista suuntaa ja kasvuvauhtia. Samoin yksittäisten talousuudistusten osoittaminen hidastuneen kasvun syyksi on perusteiltaan riittämätöntä. Kansainvälisten yritysten kannalta on silti hyvä, että lisääntynyt kritiikki hallituksen hankkeita kohtaan on viimein antanut tilaa myös niiden tarkemmalle arvioinnille. Juhlapuheiden sijaan nyt vaaditaan tuloksia, joita ei saada ainoastaan käpertymällä sisäänpäin. Myös ulkomaisten investoijien ja kauppakumppaneiden viestit on Intiassa syytä ottaa vakavasti.

Rakenneuudistuksissa syy vai ratkaisu?

Hidastuneen talouskasvun ensimmäinen syyllinen on sekä opposition, että median mielestä ollut epäsuosittu vuoden takainen seteliuudistus. On totta, että heikosti toteutettu uudistus iski kaikkein kovimmin juuri suureen, kaikkein köyhimpään kansanosaan sekä toisaalta harmaaseen talouteen, jota sillä oli tarkoitus kitkeä. Pääosa kansasta sai kuitenkin kokea uudistuksen kiusallisia vaikutuksia. Siksi se on edelleen oivallinen lyömäase hallituksen politiikkaa kriittisesti arvioiville tahoille. Vaikka Intian taloudesta suuri osa pyörii veronkannon ja tilastojen ulkopuolella, on silti selvää, että seteliuudistuksella oli välillisiä vaikutuksia myös kulutukseen ja viralliseen talouskasvuun. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä talous kuitenkin jo normalisoitui, joten seteliuudistuksen vaikutukset reaalitalouteen pitkällä tähtäimellä tai edes kesällä 2017 ovat liioiteltuja. Uudistusta seurannut pääomapakokin jäänee tilapäiseksi, ellei talouden muutoin heikko kehitys kiihdytä sitä omalta osaltaan. Intiassa kotimainen investointihalukkuus onkin ollut matalaa jo pitkään, ja sitä on paikannut ennätysmäisen suuri tulva ulkomaisia investointeja.

Toinen Modin hallituksen keskeinen uudistus, tavara- ja palveluvero GST, sitä vastoin kiistatta hidasti talouskasvua välittömästi ennen ja jälkeen sen käyttöönoton heinäkuussa 2017. Epävarmuus verouudistuksen vaikutuksista aiheutti alkukesästä mittavia varastojen tyhjennysmyyntejä ja samalla tuotantoa jarrutettiin heinä- elokuun aikana GST:n alkuvaikeuksien välttämiseksi. Sen lisäksi GST toi uusia tai aiempaa korkeampia maksuja mm. tekstiili- ja teknologiateollisuudelle, joten tuotantoa hidastava vaikutus oli suuri.

Myöskään ulkomaisen valmistavan teollisuuden investointien kasvu ei ole lisääntynyt Make in India –hankkeessa toivotulla tavalla. Sillä on ollut vaikutusta intialaisten alihankkijoiden ja sopimusvalmistajien tilauskirjoihin, ja se on saanut esim. elektroniikkateollisuuden vaatimaan suurempia kotimaisen tuotannon tukia ja vastaavasti korkeampia tuontitulleja ulkomaisille komponenteille ja valmiille laitteille. Hallituksen lähdettyä mukaan tähän kotimaisen teollisuuden suosimiseen, se samalla aiheutti huomattavaa kustannustason nousua valmistavalle – usein ulkomaalaiselle – vientiteollisuudelle. Sitä kautta ulkomaisten yritysten Make in India –halukkuus kärsi entisestään.

Kansainväliset arvioitsijat – mainittu IMF mukaan lukien – näkevät kuitenkin Intian keskipitkän tähtäimen kasvun olevan vahvalla pohjalla ja nyt kritisoitujen uudistusten ennemmin tukevan tulevaa talouskasvua. Seteli- ja verouudistusten haitat ovat hetkellisiä vaikkakin vaikutuksiltaan ennakoitua suurempia.

Miksi tilastot valehtelevat?

Vaikka BKT-tilastot ovat suosittua luettavaa myös Intiassa, ei niiden käyttöarvo ole samalla tasolla kuin Euroopassa. Suuri osa maan taloudesta pyörii virallisten lukujen ulkopuolella, ja intialaiset itse sanovatkin prosentin kymmenyksien olevan liian hienojakoinen laskentamalli maan talouskasvulle. Intiassa tulisi puhua BKT:sta prosentin – kahden haarukassa.

Intian talouskasvun taustalla on nopeasti kasvava väestö ja siten kotimainen kulutus sekä siihen liittyvän kaupungistumisen myötä toteutetut rakentamisen ja infrastruktuurin hankkeet. Teollisen tuotannon ja viennin kasvu tai tehokkuuden ja jalostusasteen paraneminen ovat näytelleet kohtuullisen pientä osaa Intian BKT:n nousussa. On myös hyvä huomioida Intian vuosittaisen BKT -kasvun suurin yksittäinen tekijä: monsuuni. Vaikka maatalous itsessään tuottaa vain 15 prosenttia Intian BKT:sta, työllistää se yli puolet työvoimasta ja siten hyvällä satokaudella on suuri välillinen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen. Kuluvan vuoden sadekausi eli monsuuni oli odotettua heikompi useissa osavaltioissa, joten maanviljelijöiden ostovoima on tavanomaista heikompi.

Takavuosien korkeaan talouskasvuun yhdistyi myös korkea jopa kymmenen prosentin inflaatio. Inflaation kuriinsaaminen onkin budjettialijäämän vähentämisen ohella ollut yksi Modin hallituksen talouspolitiikan prioriteettejä. Nykyinen 4 – 5 prosentin inflaatio onkin kuluttajille siedettävämpää, mutta sillä on samalla vaikutuksia myös kasvulukuihin.

Kauppavaihdon ja julkisen talouden tasapainon suhteen Intia on lisäksi ollut aina altis valuuttakurssien vaihteluille: Intian vienti on raaka-ainepainotteista ja työvoimaintensiivistä, tuonti taasen energiaa ja korkeampaa teknologiaa. Dollarin heikentyminen rupiaa vastaan ja samalla euron huomattava vahvistuminen näiden molempien suhteen on aiheuttanut epätasapainoisia seurauksia kauppavaihtoon. Intialaisten tekstiilien, call centereiden ja rinnakkaislääkkeiden kilpailukyky ja yritysten kate on heikentynyt Yhdysvaltojen ja osin Aasian markkinoilla, ja sillä on suora vaikutus työllisyyteen. Eurooppaan vienti kuitenkin vetää. Sen viimeaikainen painotus raaka-aineisiin ja petrokemian tuotteisiin ei kuitenkaan tue hallitukselle tärkeää Make in India –kampanjaa.

Miten tästä eteenpäin?

Pääministeri Modi perusti ns. ”talousviisaiden” neuvoston, joka antoi viime viikolla omat arvionsa talouden tilasta toimenpidesuosituksineen. Sen keskeinen viesti oli tiukan talouspolitiikan ja uudistusten toimeenpanon jatkaminen, varsinkin valtionyhtiöiden kannattavuuden parantamisessa. Siten hallituksen nimittämä, mutta näennäisen itsenäinen talousneuvosto antoi siunauksensa Modin nykyiselle linjalle. Sittemmin myös valtiovarainministeri Arun Jaitleyn suusta on kuultu vakuutteluja, että Intian talous on etenemässä kohti vahvaa pitkän aikavälin kasvua.

Pienehköjä myönnytyksiä varsinkin vähätuloisimpien asemaan lienee tehdään yhteiskuntarauhan takaamiseksi. Maanviljelijät ovat tässä tärkein kohderyhmä viime keväänä mm. Haryanan ja Uttar Pradeshin osavaltioissa koettujen väkivaltaiseksi äityneiden mielenilmausten jälkimainingeissa. Kuitenkin hallituksen odotetaan jatkavan pääosin nykyisellä linjalla ja odottavan varsinkin verouudistuksen tuovan ennen pitkää vauhtia talouskasvuun. Muutamia kärkihankkeita on myös jo päätetty nopeuttaa, esimerkiksi sähköä- ja asuntoja kaikille –suunnitelmien osalta. Tässäkin kohderyhmänä ovat vähävaraisimmat syrjäseutujen asukkaat.

GST:n suhteen hienosäätöä on tehty lähes viikoittain. Ehkä merkittävin taloutta piristävä ja vientiteollisuutta tukeva uudistus on eräänlaisen verotilin tai ennakkohelpotuksen käyttöönotto vientiyrityksille. Aiemmin GST toi tuontikomponentteja käyttävälle kokoonpanoteollisuudelle mittavat uudet rasitteet, sillä varastoitavasta materiaalista, osista ja valmiista tuotteista tuli maksaa vero ensin, joka palautettiin vasta maastaviennin yhteydessä. Siten viive tavanomaisessa tuotannossa saattoi koitua useiden kuukausien mittaiseksi, ja sen käyttöpääomaa sitova vaikutus aiheutti valmistavalle teollisuudelle sekä tuotannon vähentymistä että toimitusvaikeuksia. GST:ssä on tehty myös tarkistuksia veroasteisiin ja joidenkin korkeimpaan 28 prosentin luokkaan määriteltyjen laitteiden veroja on laskettu. Sillä ei kuitenkaan arvioida olevan vaikutusta lopulliseen valtion verotuottoon, sillä kulutuksen odotetaan kasvavan samassa suhteessa.

Kaiken kaikkiaan tässä vaiheessa on helppo yhtyä sekä kasvuennusteita laskeneiden instituutioiden, rakenneuudistusten jatkamista vaativien, että myös pitkän tähtäimen talouskasvua vakuuttelevien tahojen kantoihin: 1) talouskasvun hetkellinen hidastuminen on tosiasia, 2) sitä ei ratkaise hätäinen elvytys tai protektionismi, vaan rakenneuudistusten jatkaminen ja talouden avaaminen, 3) keskipitkällä tähtäimellä talouskasvun kiintyminen on todennäköistä 7 – 8 prosentin lukemiin tai hetkellisesti jopa sen yli.

Pitkän tähtäimen talouskasvun ratkaisee Intia halu ja kyky aidosti avata talouttaan osaksi globaaleja arvoketjuja, byrokratian purkaminen sekä yhteiskunnallisen tasapainon säilyttäminen ja erityisesti kaupungistuvan keskiluokan aseman vahvistaminen.

Päivitetty 30.10.2017

Takaisin ylös